Tuen tarpeen selvittäminen – lasten ja nuorten neuropsykiatriset vaikeudet

Tuen tarpeen selvittäminen

Ajantasaista tietoa lapsen tai nuoren tilanteesta selvitetään keskustelemalla ja haastattelemalla lasta/nuorta sekä vanhempia. 

Tilanteen selvittämisen tukena voidaan käyttää

• Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteisiä lomakkeita tuen tarpeen selvittämiseksi:
  • Varhaiskasvatusikäiset: Lomake tuen tarpeen selvittämiseksi varhaiskasvatusikäisen lapsen vanhemmalle 
  • Koululaiset: Lomake tuen tarpeen selvittämiseksi koululaisen vanhemmalle
  • Opiskelijat: Lomake tuen tarpeen selvittämiseksi toisen asteen opiskelijan vanhemmalle
• Lapset puheeksi -keskustelua (jos koulutus on käyty)
• Erilaisia oirekyselyitä, kuten
  • RBDI -mielialakyselyä
  • 3X10D elämäntilannemittaria
  • ADSUME -nuorten päihdemittari

Tuen tarvetta selvittäessä kartoitetaan lapsen/nuoren:

• Vahvuudet ja vaikeudet
• Oireiden alkaminen ja kesto
• Perhetilanne ja kotiolosuhteet, sisarussuhteet, vanhemman voimavarat
• Mahdolliset nykyiset tai aiemmat tuki- tai hoitotahot
• Terveystiedot: nykyinen terveydentila, perussairaudet
• Arjen sujuvuus ja toiminnot: uni, ravitsemus, vuorokausirytmi, digitaalinen ajankäyttö, arkirutiinit, hygienia
• Toiminta eri ympäristöissä: koti, päivähoito/koulu/opinnot, vapaa-aika, harrastukset
• Ihmissuhteet ja sosiaaliset tilanteet (ml. kiusaaminen, yksinäisyys)
• Mieliala, tunnesäätely, mahdollinen itsetuhoisuus
• Päihteet, riippuvuudet, riskikäyttäytyminen
• Kuormittuneisuutta aiheuttavat tekijät
• Elämänmuutokset, menetykset, traumaattiset tapahtumat, kuritusväkivalta, kaltoinkohtelu, laiminlyönti, vanhempien vakava kriisi

Ohjaus

1) Tuen tarpeen selvittämisen pohjalta annetaan yksilöllistä ohjausta, tukea ja konkreettisia vinkkejä

• Arjen rytmit ja rutiinit, ennakoinnin merkitys
• Aistisäätelyn haasteiden huomioiminen
• Mielen hyvinvoinnin tukeminen
• Kuormituksen keventäminen
• Vanhempien jaksaminen
• Katso lisätietoa: Millaiset keinot auttavat?

2) Tarvittaessa

• Sovitaan uusi käynti / uusia käyntejä
• Annetaan sopivaa materiaalia ja ohjataan verkkomateriaalin pariin
  • Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen vaikeuksien hoito- ja palveluketju (linkki pdf-tulosteeseen tulossa)
  • Opas aistiyliherkän lapsen toimintakyvyn tukemiseksi (Jos haluat antaa tulosteen asiakkaalle, lataa tiedosto koneellesi ja valitse pdf:n tulostukseksi "vihko")
  • Mielenterveystalon Nepsypiirteisen lapsen omahoito-ohjelma
  • Vanhemmille annettavat ohjeet (Käypä Hoito -suositus)
  • Arki toimimaan -opas (ADHD-liitto)
• Ohjataan muihin palveluihin, kuten
  • Toimiva-ohjaus 
  • Nepsy-infot (tietoa Nepsy-tiimin verkkosivuilla)
  • Perhetyö (varhaisen tuen perhetyöhön ja etäperhetyöntekijään asiakas voi olla suoraan itse yhteydessä)
  • Lisätietoa palveluista: Tuki neuropsykiatrisissa vaikeuksissa

3) Kutsutaan koolle monitoimijainen yhteistyöpalaveri

Tsekkilistat ovat tarkoitettu sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön että sote-ammattilaisten työkaluksi perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Alle kouluikäiset

• Tsekkilista varhaiskasvatusikäisen lapsen tukemiseen

Kouluikäiset

• Tsekkilista kouluikäisen lapsen ja nuoren tukemiseen

Toisen asteen opiskelijat

• Tsekkilista toisen asteen opiskelijan tukemiseen

Monitoimijainen yhteistyö

Monitoimijaisella yhteistyöllä tarkoitetaan monen toimijan yhteistä työtä: lapsen/nuoren ja hänen vanhempiensa ja läheistensä sekä heidän asioissaan mukana olevien ammattilaisten välistä yhteistyötä. Yhteistyöstä sovitaan yhdessä perheen kanssa, ja perhe on itse määrittelemässä, keitä siihen kutsutaan mukaan. Aloitteen monitoimijaisen yhteistyön käynnistämiseksi tekee se ammattilainen, jolle huoli ilmaistaan tai jolla itsellään huoli nousee.

Monitoimijaisen yhteistyön avulla:

• saadaan tietoa ja edistetään osapuolten yhteistyötä
• tuetaan lasta/nuorta ja perhettä
• mahdollistetaan lapsen/nuoren ja perheensä kuulluksi tuleminen
• etsitään yhteisiä keinoja tilanteen edistämiseksi
• sovitaan työnjaosta, aikatauluista ja tukitoimien seurannasta.

Tukitoimien onnistumisen kannalta tärkeää on hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö kodin ja moniammatillisen verkoston välillä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella sovitut yhteiset toimintaperiaatteet:

• Konsultoidaan ennemmin kuin ohjataan eteenpäin
• Kootaan verkosto asiakkaan ympärille
• Siirtyminen palvelusta toiseen tapahtuu keskustellen tai saattaen
• Hyödynnetään edellisen ammattilaisen tekemää työtä (si-so-te-yhteistyö)
  • Asiakkaan luvalla sosiaalihuollon ammattilaiset pyrkivät toimittamaan yhteenvedon terveydenhuoltoon ja toisinpäin

Lisätietoa

• Monialaista yhteistyötä koskevat säännökset
• Systeeminen työote

Yhteistyöpalaverin käytänteet

Monitoimijaisessa yhteistyöpalaverissa

• pyritään saamaan kokonaiskuva tilanteesta 
• saavuttamaan yhteinen ymmärrys asian eteenpäin viemiseksi
• suunnitellaan tukitoimia 

Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa noudatetaan yhteisesti sovittuja palaverikäytänteitä:

• Palaverikäytänteet (Sampo-ohjepankki)

Palaverikäytänteet on tärkeää jalkauttaa arjen työskentelyssä myös kaikille hyvinvointialueen yhteistyökumppaneille, kuten kuntien sivistystoimen (varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi) ja toisen asteen oppilaitosten toimijoille.

Lapset puheeksi -menetelmän käyneiden ammattilaisten suositellaan käyttävän mahdollisuuksien mukaan myös Lapset puheeksi -neuvonpitoa.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden arviointiprosessit

5-6-vuotiaat 

• 5-6-vuotiaiden tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden arviointiprosessi

Koululaiset

• Koululaisten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden arviointiprosessi

Toisen asteen opiskelijat

• Toisen asteen opiskelijoiden tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden arviointiprosessi