Hyppää pääsisältöön
Kuvassa on aikuinen polkypyörän selässä

Palveluverkko

Rakennamme yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoa

Monikanavainen palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​

Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Palveluverkkotyössä pohditaan sitä, missä ja miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan, jotta niiden saatavuus ja saavutettavuus olisi kaikille keskisuomalaisille mahdollisimman yhdenvertainen.

Palveluverkon uudistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella

Mikä on palveluverkko? 

Palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ 

Mistä löydän sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntomateriaalin? 

Lausuntomateriaali on julkaistu verkkosivuillamme www.hyvaks.fi/palveluverkko/osallistu, ja se löytyy myös tulostettuna sosiaali- ja terveysasemilta 15.3. saakka. 

Verkkosivuilla voit tutustua sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntomateriaaliin kokonaisuudessaan tai palvelukohtaisesti osissa. Myös sivulta löytyvät palveluverkkoa esittelevillä videoilla käsitellään palveluverkon lausuntomateriaalia. 

Milloin ja miten palveluverkosta päätetään?  

Palveluverkon lausuntovaiheen 22.2.-23.3.2024 aikana saadut kommentit kootaan yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Aluevaltuusto päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta aluehallituksen esityksestä tämänhetkisen aikataulun mukaan kesäkuussa 2024. 

Milloin uusi palveluverkko rakennetaan? 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa rakennetaan kohti vuotta 2026 ja mallinnetaan tarpeita aina vuoteen 2030 saakka.  Palveluverkkoa arvioidaan määräajoin, jotta se pysyy keskisuomalaisten palvelutarpeiden, väestöennusteiden ja maailman muutosten mukana. 

Miten hyvinvointialueen asukas voi ottaa kantaa palveluverkkosuunnitelmiin? 

Ota kantaa kommentoimalla palveluverkkosuunnitelmia: 

  • verkossa osoitteessa www.otakantaa.fi. Kyseisellä sivustolla voi myös keskustella aiheesta.  
  • paperilomakkeella, joita löytyy hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysasemilta. Paperisella lomakkeella voi kommentoida yleisestä lausuntoajasta poiketen 15.3. saakka, jotta ehdimme saada kannanotot ajoissa. 
  • osallistumalla ympäri Keski-Suomea järjestettäviin asukastilaisuuksiin, joihin osaan mahdollista osallistua myös etänä, lisätietoa www.hyvaks.fi/palveluverkko/osallistu  

Miten hyvinvointialueen sidosryhmä voi ottaa kantaa palveluverkkosuunnitelmiin? 

Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus kommentoida palveluverkkoesitystä lausuntopalvelu.fi -verkkosivun kautta.

Olemme määritelleet palveluverkkotyöhön liittyvät keskeisimmät käsitteet:

  • Palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​
  • Lähipalvelu = palvelu, jota annetaan asiakkaan päivittäisessä elinympäristössä tai tarjotaan asiakkaille helposti saavutettavana sähköisenä palveluna.  ​
  • Sähköinen asiointi (digipalvelut) = sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan tai potilaan tai tarvittaessa tämän edustajan välinen vuorovaikutustilanne ilman lähikontaktia ​
  • Toimipiste = fyysinen paikka, johon toimintayksikön toiminnot tai osa toiminnoista on sijoitettu, esimerkiksi sosiaaliasema, terveysasema tai paloasema ​
  • Liikkuvat palvelut = eri tavoin alueella liikkuvia tai liikuteltavia toimipisteitä jossa palveluja tarjotaan​
  • Kotiin vietävät palvelut = palvelut jotka viedään fyysisesti alueen asukkaiden kotiin ​
  • Tilaverkko = kokonaisuus, joka sisältää toimipaikkojen/tilojen teknisen ja toiminnallisen kunnon, tilavuokrasopimukset ja tilojen investointitarpeet ​
  • Yhdenvertaisuus = perustuslain mukaan yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuus hyvinvointialueella tarkoittaa, että hyvinvointialueen asukkaille on samassa palvelutarpeessa olevalle henkilölle tarjolla asuinpaikasta riippumatta lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Esimerkiksi palvelujen myöntämisen perusteet ovat samat ja palvelutarve arvioidaan yhdenvertaisesti, mutta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen itse myönnettävä palvelu voi olla tuotettu hyvin eri tavalla.
  • Yhdenmukaisuus = yhdenvertaisia palveluita voidaan tuottaa monella eri tavalla riippuen  asukkaan tarpeesta ja esimerkiksi alueen toimijoista tai muusta paikallisista ominaispiirteistä. ​Palvelut voivat siis olla yhdenvertaisia olematta kuitenkaan yhdenmukaisia – paikalliset toimintakäytännöt otetaan huomioon.
  • Saatavuus = saatavuuden edellytyksenä on riittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, jotta väestöllä on mahdollisuus hakeutua palveluihin niitä tarvitessaan.  Saatavuus-indikaattoreilla viitataan usein kapeammin siihen,  miten palvelukäytön aloitus etenee. Tällöin seuranta kohdistuu usein hoidon tai palvelujen määräaikojen noudattamiseen. 
  • Saavutettavuus = Palvelujen saavutettavuus on osa saatavuutta. Sen lisäksi, että tarpeenmukaisia palveluja tulee olla tarjolla oikea-aikaisesti, tulee niiden käyttö lähi- tai etäpalveluna olla asiakkaalle tai potilaalle mahdollista. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, miten kaukana ja missä ajassa palvelut ovat tarjolla asiakkaille. Saavutettavuus kuvaa myös digitaalisten palvelujen saatavuutta tai liikkuvien palvelujen käyttöä.​
  • Jatkuvuus = palvelujen jatkuvuus ymmärretään usein asiakkaan ja sote-ammattilaisen välisen hoito- tai asiakassuhteen jatkuvuutena. Lisäksi se voi tarkoittaa sujuvaa tiedonkulkua asiakkaan palveluprosessin osallistuvien eri ammattilaisten ja tietojärjestelmien välillä sekä asiakkaan palveluprosessin suunnittelun tai toteutumisen jatkuvuutta. Palvelujen jatkuvuus edellyttää myös niiden saatavuutta. 
  • Alue = alueella viitataan Keski-Suomen hyvinvointialueeseen, mutta toisaalta myös alueen sisällä oleviin pienempiin osiin, jossa havaitaan eroavaisuuksia palvelutarpeen tai väestörakenteen suhteen (pohjoinen Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi tai jopa asuinalueiden välisiä eroja)

 

Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. Hyvinvointialueen palveluverkko tulee elämään ajassa ja se ottaa huomioon asukkaiden muuttuvat tarpeet yhdenvertaisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset muodostavat palveluverkkotyölle yleiset periaatteet ja tavoitteet. Järjestämisen linjaukset tarkentavat hyvinvointialueen strategiaa, jonka tavoitteena on keskisuomalisten hyvinvoinnin ja terveyden kokemuksen vahventaminen. Palveluverkkotyö uudistaa ja monipuolistaa palvelutuotannon toteuttamista sekä palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Myös Keski-Suomen hyvinvointialueen tuottavuusohjelman yhtenä kärkiteemana on palvelukanavien ja palveluverkoston tavoitteellinen uudistaminen, jossa keskeisenä toimenpiteenä on palveluverkon kokonaisuuden tarkastelu. 

Lähtökohtia työlle ovat keskisuomalaiset ja heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja niiden muutos, henkilöstö ja hyvä työarki, hyvinvointialueen kireä talous ja hyvinvointialueen strategian mukainen uudistuminen.

Monikanavainen palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.​ Palveluverkkokokonaisuus sisältää kaikki hyvinvointialueen tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut:

  • Sote-asemapalvelut
    • Avosairaanhoidon vastaanotot
    • Kuntoutus
    • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
    • Aikuisten sosiaalipalvelut 
  • Alueellinen osastotoiminta  
  • Ikääntyneiden päivätoiminta (päivätoiminta/seniorikeskukset)
  • Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen  
    Perhekeskukset
  • Erikoissairaanhoidon palvelut 
  • Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja perheneuvola sekä Nuorten talo
  • Avohuollon lastensuojelu sekä sijais- ja jälkihuollonpalvelut
  • Nuorisokodit ja perhetukikoti
  • Perheiden varhaisen tuen palvelut 
  • Perheoikeudelliset palvelut
  • Vammaispalvelun asumispalvelut 
  • Vammaisten päivä- ja työtoiminta 
  • Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut
  • Kuntouttavan työtoiminta 
  • Kotihoito 24/7
  • Turvapalvelut 
  • Ikääntyneiden muut asumispalvelut (ml. laitoshoito)
  • Koti- ja asumispalveluiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
  • Äitiys- ja lastenneuvola 
  • Kouluterveydenhuolto
  • Opiskeluterveydenhuolto  
  • Suun terveydenhuolto
  • Vammaispalvelun palveluohjaus sekä vammaisten asumisen ja päivätoiminnan ostopalvelut 
  • Sosiaali- ja kriisipäivystys 
  • Päiväsairaala 
  • Kotisairaala

Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaat pääsivät keromaan näkemyksiään palveluverkkotyön valmisteluun 8.1. – 28.1.2024. Näkemyksiä kerättiin sähköisellä Polis-alustalla sekä verkkokyselyllä. 

Palveluverkkotyön valmisteluun kerättiin näkemyksiä myös satunnaisotannalla valituilta 10 000 keskisuomalaiselta sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen omalta henkilöstöltä. Jokaisella ryhmällä oli käytössään oma Polis-alusta näkemyksien esittämiseksi ja vastausaika oli 8.1.–28.1.2024. 

Palveluverkkotyötä käydään läpi myös jokaisen Keski-Suomen kunnan kuntajohdon kanssa 17.1.–5.2.2024. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena on kuulla kuntien näkökulmasta keskeisiä palveluverkkotyössä huomioitavia asioita ja näkökulmia. 

Kaikista kyselyiden tuloksista ja keskustelutilaisuuksien koonneista koostetaan raportit, jotka toimitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön työryhmän käyttöön, ja niiden tulokset esitetään aluehallitukselle. 

Polis-kyselyiden koonti: Asukkaiden ja henkilöstön kyselyt

Hyvinvointialueen asukkailta sähköisesti kerätyn avoimen palautteen kooste

Hyvinvointialueen henkilöstöltä sähköisesti kerätyn avoimen palautteen kooste

Tulevat tapahtumat