Arviointiprosessin tarvetta arvioidaan monitoimijaisessa yhteistyöpalaverissa. Palaverissa kartoitetaan kokonaistilannetta, suunnitellaan varhaiskasvatukseen ja arkeen tukitoimia, tehdään jatkosuunnitelma ja ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin lisätuen saamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimija, jolle huoli ilmaistaan tai jolla huoli nousee, toteuttaa tuen tarpeen selvityksen ja arjen tukitoimien ohjauksen sekä konsultoi tarvittaessa muita ammattilaisia. Huolen noustessa varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen tukitoimia tehostetaan ja kutsutaan koolle monitoimijainen yhteistyöpalaveri. Tehostettujen tukitoimien vaikutuksia tulee seurata ennen tarkemman diagnostisen arviointiprosessin aloittamista.
5-6-vuotiaan lapsen ADHD-kartoitus pitää sisällään psykologin tutkimukset sekä usein toimintaterapeutin ja tarvittaessa puheterapeutin arvion. Lisäksi lapsen oirekuvaa kartoitetaan vanhemmilta ja opettajalta tarkemmin ADHD-oirekyselyiden avulla, joka on 5-6-vuotiaiden lasten kohdalla pääsääntöisesti psykologin työkenttää. Tarvittaessa myös joku toinen ADHD:hen ja oirekyselyihin perehtynyt, sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi sovitusti ADHD-oirekyselyitä hyödyntää. Kerättyjen tietojen pohjalta arvioidaan, edetäänkö arviointiprosessissa seuraavaan vaiheeseen.
Kokonaisarvion ja ADHD-oirekyselyiden pohjalta varataan tarvittaessa vastaanottoaika lääkärin arvioon.