Keskustele ammattilaisen kanssa chatissa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudistuneessa verkkopalvelussa.
Aivoterveys on hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta. Aivojemme terveys vaikuttaa muun muassa sydämen ja muistin toimintaan sekä kaikkeen arjen tekemiseemme.
Aivot ovat herkkiä erilaisille vaurioille ja siksi niistä tulee huolehtia. Aivot muokkautuvat koko eliniän, joten koskaan ei ole liian myöhäistä edistää omaa aivoterveyttään.
Muisti tarkoittaa kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä asioita ja kokemuksia. Älyllinen toimintamme perustuu muistiin ja muistia tarvitaan normaalissa arjessa.
On tärkeää huomioida, että normaaliin ikääntymiseen ei liity merkittäviä muistiongelmia.
Aivoterveyttä vaaliessa tulee muistaa liikunta, ruokailu, aivotreeni, uni ja rentoutuminen, sosiaaliset suhteet sekä verisuoniterveyden hoito.
Toimiva muisti on tärkeä osa meidän sujuvaa arkea. Jokainen meistä voi kuitenkin välillä unohtaa jotakin, ja se on normaalia. Jos unohduksia alkaa kuitenkin tapahtua toistuvasti, asiaan on syytä kiinnittää huomiota ja miettiä mikä sen aiheuttaa.
Suurimmalla osalla taustalla on kiirettä, väsymystä, unettomuutta tai keskittymisen ja motivaation puutetta, mutta kyse voi olla myöskin etenevästä muistisairaudesta. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin.
Muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa ja sairauden oireita voidaan hoitaa parhaiten, kun tutkimuksiin hakeutuu riittävän varhain oireiden ilmaannuttua. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä, mutta niihin voi sairastua myös työikäisenä.
On tärkeä tiedostaa, että normaaliin ikääntymiseen ei liity sellaista muistin heikentymistä, joka vaikeuttaisi normaalia arjesta selviytymistä. Jos muistiongelmat huolestuttavat ja aiheuttavat toistuvasti arjessa haasteita, niin kannattaa hakeutua omalle sosiaali- ja terveysasemalle muistitutkimuksiin.
Lisää tietoa muistitutkimuksiin hakeutumisesta saat hyvinvointialueen muistihoitajalta tai -koordinaattorilta.
Älylliset haasteet luovat uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti aivojen toimintakykyyn ja esimerkiksi muistiin. Aivot kehittyvät siihen mihin niitä käytetään, myös ikääntyneenä. Hyvin verkottuneet aivot pystyvät tekemään haastavampaa ongelmanratkaisua ja sopeutuvat muutostilanteisiin.
Aivosi rakastavat pelejä, musiikkia, tanssia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista – kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä.
Tehokas aivotreeni haastaa tiedonkäsittelysi eri osa-alueita, kuten muistia, tarkkaavaisuutta, päättely- ja hahmottamiskykyä. Myös keskustelu ja väittely haastavat aivoja, joten yhdessä toisten kanssa tekeminen ja harrastaminen kannattaa. Sosiaaliset pelit, kuten sanaselityspelit ja tietovisat ovatkin hyvää aivotreeniä.
Liikunnalla on monia aivoterveyttä edistäviä ja samalla muistisairauksien riskitekijöitä pienentäviä vaikutuksia, kuten esimerkiksi:
Eri aivojen alueet tekevät liikuntasuorituksen aikana aktiivista yhteistyötä. Liikkumalla paranee myös aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku aivoissa. Liikunta edistää aivosolujen toimintaa ja uusiutumista. Aivosoluista noin puolet on varattu liikkumiseen ja neljännes havaintojen tekemiseen. Kävely metsässä, sienestys ja marjastus ovatkin samalla hyviä aivojen koordinaatioharjoituksia. Varsinkin luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti aivoihin tarjoten elämyksiä kaikille aisteille ja edistäen samalla terveyttä monella tapaa.
Ikääntyneille annettujen liikuntasuositusten lähtökohtana on välttää liikkumattomuutta. Aktiivisen arkiliikunnan lisäksi kestävyyskuntoa, kuten reipasta kävelyä tulisi harrastaa 2,5 tuntia viikossa tai rasittavampaa kestävyysliikuntaa 1,5 tuntia viikossa; tai näitä omien mieltymysten mukaan yhdistellen.
Lisätietoja liikunnasta seniorivuosina löydät Liikunta-osiosta.
Tutustu myös UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseen, joka tiivistää terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Terveellinen, monipuolinen ja säännöllinen ruokailu hellii aivoja ja muistia. Aivoverisuonia ja sydäntä suojaava ruokavalio koostuu muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta. Riittävä rasvansaanti on tärkeää, mutta rasvan laadulla on merkitystä. Tyydyttyneiden rasvojen runsas saanti voi ahtauttaa valtimoita myös aivoissa. Kannattaakin suosia pehmeitä rasvoja, joita saa muun muassa kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä.
Proteiinia eli valkuaisaineita tarvitaan lihasten ravintoaineeksi ja aivojen hermoverkkojen rakennusaineeksi. Suolaa on hyvä käyttää säästellen, sillä runsas suolan käyttö kohottaa verenpainetta. Alkoholia kannattaa käyttää enintään kohtuudella, sillä runsas alkoholin käyttö aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa.
Ikääntyneen unen tarve ja hyödyt eivät muutu. Uni on tärkeä asia aivoterveydelle, sillä yön aikana aivot puhdistuvat ja niiden energiavarastot täydentyvät. Riittävä ja laadukas uni vahvistaa muistia, tehostaa ja helpottaa oppimista, auttaa ratkaisemaan ongelmia sekä toimii luovuuden lähteenä. Vuorokausirytmi kannattaa pitää siis mahdollisimman tasaisena, eikä unen määrästä kannata tinkiä.
On hyvä tietää, että ikääntyessä unen tarve ei juurikaan muutu, mutta unen rakenne muuttuu. Uni muuttuu pinnallisemmaksi ja katkonaisemmaksi. Syvän unen määrä vähenee ja kevyen unen määrä lisääntyy. Kevyen unen aikana ihminen saattaa kokea olevansa hereillä, vaikka oikeasti nukkuisikin ja tämä saattaa saada aikaan mielikuvan, että ei ole nukkunut.
Kaikilla voi välillä olla hetkellistä unettomuutta, sillä sitä esiintyy herkästi niin kielteisten kuin myönteisten stressitekijöiden vaikutuksesta, terveysongelmien vuoksi tai ympäristön hälinän vuoksi. Yleensä kuitenkin lyhyen huonommin nukutun jakson jälkeen normaalit yöunet palaavat.
Sydän ja aivot ovat hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos sydämessä tai verenkierto-elimistössä tapahtuu muutoksia, vaikuttavat ne myös aivoterveyteen.
Aivoterveyttä voidaan hoitaa monilla samoilla asioilla, millä hoidamme sydän- ja verenkiertoelimistömme hyvinvointia: säännöllisellä liikunnalla, terveellisellä ravinnolla, kohtuullisella alkoholin käytöllä, painon hallinnalla ja stressin välttämisellä.
Muistisairauksilla, sydän- ja verisuonisairauksilla sekä tyypin 2 diabeteksella on yhteisiä riskitekijöitä. Voit arvioida omaa riskiäsi kansansairauksien riskitestin avulla.
Korkea verenpaine on yleinen ongelma erityisesti ikääntyvillä. Korkea verenpaine on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jota voidaan hoitaa sydän- ja verisuonitautien riskin vähentämiseksi. Omista verenpainetavoitteista kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Aivot tarvitsevat rasvaa rakenteisiinsa, mutta rasvan laatu on kuitenkin ratkaiseva asia. Tämän vuoksi on tärkeä seurata säännöllisesti omia kolesteroliarvoja.
Kohonneet verensokeriarvot voivat vaikuttaa aivojen verisuoniin ja tästä johtuen aiheuttaa muisti- ja ajattelutoimintojen heikentymistä. Heikentynyt sokerinsieto on siis hyvä tunnistaa ajoissa ja pyrkiä hyvään verensokeritasapainoon.
Jos huomaat painossasi yllättävää nousua, tai laskua, on syytä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen syyn selvittämiseksi.
Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin fyysisestä kunnosta ja terveydentilasta huolehtiminen. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa kuten fyysistä terveyttä ja hyvän mielenterveyden taustalla onkin samat tekijät kuin hyvän fyysisen terveyden.
Lue lisää Mielenhyvinvointi-osiosta
Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa aivojen ja niiden terveyden edistämisessä. Hyvät ihmissuhteet ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa aktivoivat aivoja ja lisäävät niiden hyvinvointia.
Elämän aikana ihmissuhteissa tapahtuu muutoksia, välillä vuorovaikutus voi olla enemmän perhekeskeistä ja välillä ystävien välistä. Ikääntyminen tuo mukanaan monesti sen, että ystävät vähenevät ja uusien ihmissuhteiden luominen ei ole enää niin helppoa, etenkin jos liikkuminen kodin ulkopuolella vähenee. Nykyään sosiaaliseen elämään voi kuitenkin osallistua myös kotoa käsin esimerkiksi puhelimen, sähköpostin ja/ tai internet-yhteyden avulla.
Mikäli kodin ulkopuolella liikkuminen on muuttunut hankalaksi, niin ystävää voi tiedustella seurakunnalta tai eri järjestöistä. Jos toimintakyky on alentunut, myös hyvinvointialueen järjestämään ikääntyneiden päivätoimintaan hakeminen voi olla hyvä ratkaisu.
Läheisten ja ystävien tapaamisen lisäksi sosiaalisia suhteita voi ylläpitää erilaisten harrastusten parissa ja usein se piristää mieltä ja virkistää aivoja sekä muistia.
Ajanviete ja vapaa-aika -sivulta löydät tekemistä, vinkkejä ja kohtaamispaikkoja myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi.
Päihteet, mm. alkoholi, sekä tupakointi aiheuttavat muutoksia aivoissa ja heikentävät terveyttä. Pienikin määrä alkoholia heikentää keskittymiskykyä ja unen laatua. Humalajuominen aiheuttaa sekä hetkellisiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksissa. Lisäksi muisti huononee, ja persoonallisuuskin voi muuttua.
Runsaalla alkoholinkäytöllä on yhteys myös esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, diabetesriskiin tai sydämen vajaatoimintaan ja se altistaa muistihäiriöille. Ikääntynyt humaltuu helpommin kuin nuorempana kehon ja aineenvaihdunnan muutosten vuoksi. Myös tasapainon hallinta ja lihasvoima heikentyvät herkästi ikääntyessä.
Myös tupakointi aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakka on aivoille myrkyllinen aine. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa aivojen hapen saantiin. Siksi tupakka vaikuttaa myös muistin toimintaan. Tupakointi lisää sekä aivoinfarktin että etenevän muistisairauden riskiä.
Kuuloviat ovat väestön yleisimpiä terveysongelmia. Tutkimukset osoittavat, että 65-vuotiaista 40 %:lla on jonkinasteista kuulovikaa ja yli 75-vuotiaista jo kahdella henkilöllä kolmesta on ikään liittyvän kuulonaleneman, niin sanotun ikäkuulon, pulmia. Ikäkuulo vaikuttaa ennen kaikkea kykyyn kuulla puhetta ja varsinkin konsonanttien, kuten k, t, p, s ja h:n kuuleminen vaikeutuu. Korkeat äänet voivat myös hiljentyä kuuloalueelta, esimerkiksi heinäsirkkaa tai lintujen laulua voi olla hankala kuulla. Kuulon heikentymistä ei välttämättä huomaa helposti, sillä kuulo heikkenee hiljalleen jopa vuosien aikana.
Hoitamattomana heikentynyt kuulo on yksi muistisairauksien riskitekijöistä vaikuttaen meidän tiedonkäsittelyymme ja muistiimme. Meillä kaikilla on käytössämme tietty määrä voimavaroja, joita voimme hyödyntää päivittäisen tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Jos kuulomme on heikentynyt, joudumme jokaisessa kuuntelutilanteessa keskittymään ja käyttämään voimavarojamme siihen, että kuulemme ja ymmärrämme kuulemamme. Todennäköisesti meidän on käytettävä voimavarojamme myös päättelyyn ja välillä jopa arvailuun siitä, mitä itse asiassa kuulimme. Tästä voi seurata seuraa se, ettei meillä jää enää voimavaroja kuullun asian mieleen painamiseen ja muistamiseen. Ennen pitkään tämä kuuntelemisen vaatima ylikuormitus aiheuttaa muistissamme tärkeiden rakenteiden rappeutumista.
Kuulon heikentymisen myötä myös kuuloaivokuorelle kohdistuvien ääniärsykkeiden määrä vähenee. Pitkäkestoisen, vuodesta toiseen jatkuvan, ääniärsykkeiden vähenemisen on todettu aiheuttavan aivoissa muutoksia. Aivot “laiskistuvat”, mikä vaikuttaa kykyyn käsitellä ja vastaanottaa tietoa kuulon avulla. Hermojen äänisignaalia välittävät viestit eivät välity normaalisti, mikä näkyy puheen ymmärtämisessä, kommunikoinnissa sekä yleisen havaintokyvyn muutoksissa. On tärkeää tiedostaa, että pelkästään kuulokojetta käyttämällä itse asiassa vahvistetaan merkittävästi omaa aivoterveyttä.
Tee tästä Onko kuuleminen hankalaa? -pikatesti ja arvioi oman kuulemisesi tilaa.
Jos huomaa kuulonsa heikentyneen niin, että se vaikeuttaa esimerkiksi kommunikointia ja arkisia tilanteita, kannattaa hakeutua kuulontutkimukseen ottamalla yhteyttä oman terveysaseman terveydenhoitajaan tai lääkäriin ja pyytää lähetettä kuulon tutkimuksiin.
Harjoita ja treenaa kuulemiseen tarvittavia aivoalueita
Ohjeita kuulokojeen käyttämiseen ja huoltamiseen
Omien aivojen ja muistin terveydestä voi huolehtia suojaamalla päätä iskuilta. Päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, mutta myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Päähän kohdistunut isku voi aiheuttaa pahimmillaan myös aivovamman, joka altistaa muistisairaudelle.
Päätään voi arjessa suojella monella tavalla:
Useiden lääkkeiden käyttö lisää riskiä lääkkeiden yhteisvaikutuksille ja lääkehaitoille. Ikääntyessä elimistössä tapahtuu muutoksia, joiden johdosta aikaisemmin sopinut lääke voikin aiheuttaa haittoja.
Omien lääkehoidon ongelmien tunnistamiseksi voit käyttää siihen kehitettyä itsearviointimittaria. LOTTA-tarkistuslistan avulla voit omatoimisesti tai yhdessä läheisen kanssa selvittää mahdollisia lääkehoitoon liittyviä riskejäsi.
Lääkehoidon arviointia kannattaa tehdä, jos on paljon lääkkeitä käytössä, jos arvelee lääkityksen aiheuttavan haittoja tai jos lääkityksessä tapahtuu muutoksia:
Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista – LOTTA (pdf)
Jos epäilet lääkkeiden aiheuttavan sinulle haittoja, ota yhteyttä sinua hoitavaan terveydenhuollon ammattilaiseen tilanteen arvioimiseksi.