Keskustele ammattilaisen kanssa chatissa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudistuneessa verkkopalvelussa.
Palvelemme kesäaikana osittain poikkeuksellisin aukioloajoin.
Tarkista kesän poikkeusajat ja korvaavat palvelut täältä.
Asunnon ja asuinolojen toimivuuden ja turvallisuuden arviointi hyvissä ajoin tukee kotona asumistasi ja itsenäistä elämääsi, sekä pienentää esimerkiksi tapaturmiin liittyviä riskejä. Tältä sivulta löydät tietoa, kuinka voit ennakoida omaa tulevaisuuttasi ja edistää omassa kodissa asumistasi.
Ennakoimalla omaa tulevaisuuttasi voit vaikuttaa siihen missä ja miten asut seniorivuotesi. Onko nykyinen asuntosi ja asumisympäristösi sellainen, jossa voit asua silloinkin, jos toimintakykysi alenee ja tarvitset enemmän palveluita? Onko lähelläsi ystäviä, omaisia tai muita mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä ja pysyä virkeänä? Pääseekö asunnossasi liikkumaan helposti ja ovatko lähipalvelut sinulle saavutettavia?
Hyvä asunto ja asuinympäristö on helposti hahmotettava, esteetön ja viihtyisä ja siellä on riittävästi iäkkäiden ihmisten tarvitsemia palveluita, harrastuksia ja muuta toimintaa. Palveluiden, viheralueiden ja joukkoliikenteen tulisi sijaita lähellä ja olla helposti saavutettavia. Jos oma asunto tai asuinympäristö eivät vastaa tulevaisuuden asumisen tarpeisiin, kannattaa pohtia jo mahdollista muuttoa ja muuttoon valmistautua ajoissa. Uuteen asuntoon ja asuinalueelle muuttaminen käy sujuvammin, kun uusiin kotikulmiin tutustuminen onnistuu omin voimin.
Vinkkejä asioihin, joita kannattaa tarkastella jo 50-vuotiaana, voi katsoa esimerkiksi Jyväskylän kaupungin asumisen neuvonnan sivuilta.
Onko asunnossasi kynnyksiä tai portaita, ja olisiko asunnossa liikkuminen mahdollista myös apuvälineen kanssa? Asuintiloja voit muunnella esimerkiksi niin, että kaikki arjen toimet tapahtuvat yhdessä kerroksessa, jolloin portaita ei tarvitse kulkea. Pienilläkin toimenpiteillä voit lisätä turvallista asumista. Kaatumisia ja liukastumisia voi estää huonekalujen sijoittelulla, riittävillä kulkuväylillä, mattojen poistamisella ja hyvällä valaistuksella. Tarkista myös, että kotona on ensiapulaukku, toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet. Lisätietoa saat Pelastustoimen sivuilta.
Keittiössä arjessa tarvittavat tavarat ja esineet kannattaa järjestellä niin, ettei niiden käyttämiseksi tarvitse kurkotella tai kiivetä keittiöjakkaran avulla. Myös liika tavaramäärä vaikeuttaa turvallista liikkumista, joten ylimääräiset tavarat kannattaa karsia tai ainakin siirtää pois kulkureiteiltä. Mattojen osalta kannattaa suosia sellaisia, joissa ei ole hapsuja eikä korkeaa nukkaa, nurkat ei nouse ylöspäin ja joissa on hyvä liukuestepinta alapuolella. Sisätiloissa liikkumisessa jaloissa kannattaa pitää tossuja tai liukuesteellisiä sukkia. Korotetulta sängyltä ja tuolilta on helpompi nousta ylös ja huonekaluista voi ottaa tukea tai kulkemisen helpottamiseksi voi asentaa tukikahvoja.
Kylpyammeen voi vaihtaa suihkuksi, ovia voi poistaa ja kynnyksiä madaltaa liikkumisen sujuvoittamiseksi kävellen tai rollaattorilla. Palo- ja henkilöturvallisuutta taas lisäävät hellaan asennettu turvalukko tai turvapuhelin, näistä enemmän teknisten asumisen apuvälineiden osiossamme.
Valaistukseen ja kontrasteihin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Mikäli yöaikaan tulee liikuttua, silloin liiketunnistimella toimiva yövalo varmistaa turvallista liikkumista. Kontrasteilla parannat esineiden ja ympäristön hahmottamista, esimerkiksi värikäs wc-istuimen kansi ja rengas sekä selkeästi erottuvat tukikahvat helpottavat hahmottamista paremmin kuin kokonaan valkoinen kokonaisuus.
Lisää asuntosi turvallisuutta asentamalla nousutuki sänkyyn ja tukikahvoja ja -kaiteita kylpytiloihin. Tukikaiteita ja kahvoja voi hankkia omakustanteisesti yleisimmistä rautakaupoista tai apuvälineisiin erikoistuneesta liikkeestä. Ennen reikien porausta seinään kannattaa varmistaa, että seinärakenne on riittävän vahva ja ettei seinässä ole vesijohtoja tai lämmitysputkia. Ruuvien kiinnitysreikiin kannattaa laittaa silikonia estämään veden pääsy eristeeseen silloin, kun tukikaidetta asennetaan wc- tai kylpyhuoneeseen.
Yksinkertaisin tapa helpottaa liikkumista kotona on poistaa sisäkynnykset kokonaan ja asentaa niiden tilalle alumiinilistat. Kynnyskiilat soveltuvat tiloihin, joissa kynnyksiä ei voi poistaa. Kiila kiinnitetään olemassa olevaan kynnykseen. Vanhemmissa kiinteistöissä, joissa lattia saattaa olla epätasainen tai kynnysmateriaali estää ruuvien kiinnittämisen, voidaan käyttää kumisia kynnyskiiloja. Tuulikaapit ovat haasteellisia tiloja kynnysten osalta. Joskus helpoin tapa ratkaista ongelma on korottaa koko eteisen lattia kynnyksen tasoon.
Mikäli käytät ammattilaista kynnyslistojen tai kahvojen asentamisessa, muista hyödyntää kotitalousvähennys työn osuudesta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille, joissa on 65 vuotta täyttänyt tai vammainen henkilö. Avustusta voi hakea omakotitalon tai omistamansa asunnon korjaamiseen. Avustusta myönnetään vain ympärivuotisessa käytössä olevan kodin korjauksiin, ei esimerkiksi mökin korjaamiseen. Avustus on tarkoitettu parantamaan ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen. Lisätietoja ARAn sivuilta.
Vanhustyön keskusliiton kautta saat apua asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Tarvittaessa korjausneuvojat auttavat myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. Korjausneuvonta on maksutonta, remonttikulut asiakas maksaa itse.
Voit olla myös oikeutettu hakemaan asunnonmuutostöitä vammaispalvelun kautta, mikäli täytät vammaispalvelun edellytykset. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
Asunnonmuutostöitä arvioivat sosiaalityöntekijöiden lisäksi tarvittaessa rakennusalan asiantuntijat sekä hyvinvointialueen fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai kuntoutusohjaaja. Vammaispalvelun asunnonmuutostyöt haetaan hyvinvointialueen vammaispalvelusta. Mikäli et ole varma, olisiko sinulla kyseiseen palveluun oikeuttava vamma tai sairaus, voit kysyä neuvoa vammaispalvelun ohjauksesta ja neuvonnasta lisätietoja.
Kodin turvallisuutta voi lisätä usein eri tavoin jo hyvissä ajoin. Sähkölaitteisiin voi asentaa ajastimia, joiden avulla ne eivät jää päälle liian pitkiksi ajoiksi ilman valvontaa, vaikka ne unohtaisikin epähuomiossa sammuttaa. Liesivahti on erikseen asennettava sähköinen laite, jossa on lämpötilaa seuraava anturi ja vahti katkaisee tarvittaessa liedestä virrat kokonaan pois. Liesivahdin asennus tulee tapahtua ammattimaisen sähköasentajan toimesta.
Ulko-oveen voi myös asentaa ovihälyttimen, joka hälyttää jos esimerkiksi yöaikaan asunnosta pyritään ulos. Tämä voi auttaa omaishoitajaa nukkumaan paremmin kun hälytin ilmoittaa, mikäli ikääntynyt lähtee ulkoilemaan yöllä.
Muistamisen tueksi voi usein hukkaan meneviin tavaroihin kiinnittää paikannuslaitteita (esim. Airtag, Yepson, Tile) ja yleisimmille käyttötavaroille kannattaa jo hyvissä ajoin pohtia omat, tutut paikat joihin tavaran laskee käsistään. Vuorokausirytmin ylläpitämiseen sopii digitaalinen kalenterikello. Ajan hahmottaminen ja hallinta helpottuu, sillä laite näyttää viikonpäivän, vuorokaudenajan ja päiväyksen isolta ja selkeältä näytöltä.
Seinälle kiinnitettävään muistuttimeen voi äänittää puolen minuutin mittaisia muistutusviestejä. Se tunnistaa ihmisen parin metrin etäisyydeltä liikkeen perusteella ja voi esimerkiksi ovensuussa kehottaa muistisairasta ottamaan avaimet ja lompakon mukaansa.
Turva-auttamispalvelu on tarkoitettu ikääntyneille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai jotka kokevat olonsa turvattomaksi. Turva-auttamispalvelun tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan turvallisuutta ja itsenäistä kotona selviytymistä. Turvapuhelinlaitteen ja turvarannekkeen avulla asiakas voi hälyttää kodistaan apua ympäri vuorokauden. Turvarannekkeessa olevan napin painamisen jälkeen asiakkaan vointia kysellään ja tarvittaessa turva-auttaja tulee käymään hänen luonaan. Ensisijaisesti selvitetään asiakkaan lähiverkoston mahdollisuudet vastata turvapuhelinhälytyksiin.
Turva-auttamispalvelun avulla asiakas saa apua äkilliseen avuntarpeeseen, kuten:
Turva-auttamispalvelu on maksullinen kotiin annettava tukipalvelu, johon on tulojen perusteella mahdollista hakea maksujen alennusta. Turvapuhelimeen sisältyy turvapuhelinlaite ja hälytysranneke. Turvapuhelimeen saatavia lisälaitteita ovat mm. ovihälytin, savu/palovaroitin, häkähälytin ja paikantava GPS-ranneke. Ikääntynyttä ja läheistä ohjataan turvalaitteiden käyttöön niiden asentamisen yhteydessä.
Turvarannekkeen voi myös hankkia itse, mikäli sinulla on sukua tai tukihenkilöitä, joille turvahälytyksen voi ohjata. Ranneke toimii kuin pieni puhelin ja siihen voi ohjelmoida useita puhelinnumeroita, joihin ranneke hälyttää sovitussa järjestyksessä. Osassa turvarannekkeita on myös GPS-paikannus, jolloin hälytyksen saavalle henkilölle näkyy myös se, missä rannekkeen käyttäjä on sillä hetkellä. Valikoimaa on runsaasti joten yleisimmistä kodinkoneliikkeistä saat parhaiten neuvoa, mitä ominaisuuksia kussakin rannekkeessa on. Voit myös etsiä tietoa netistä hakusanalla "turvaranneke".
Jos haluat tutustua lähialueesi eri asumisvaihtoehtoihin, niitä kootusti löytyy esimerkiksi Kotiopas.fi-sivustolta. Sivusto kokoaa julkista tietoa senioriasumisen eri vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä palveluista paikkakunnittain. Palvelusta löytyy yksityisten palveluntuottajien asumisen vaihtoehdot. Julkiset, hyvinvointialueen asumispalvelut löydät ikääntyneiden palvelut-sivuston kautta.
Jos pohdituttaa, mitä kannattaisi tehdä tai mistä saa asunnon vaihtamiseen tukea ja neuvoja, on monilla paikkakunnilla asumisneuvontaa kaikille sen hetkisestä asumismuodosta riippumatta.
Voit myös kysyä keskitetystä asiakas- ja palveluohjauksesta lisätietoja. Alle on koottu yleistä tietoa erilaisista asumisen vaihtoehdoista.
Senioriasunnot ovat normaaleja vuokra-, asumisoikeus- tai omistusasuntoja. Lähtökohtana on yhdistää asuminen ja senioreille suunnattujen palveluiden helppo saatavuus sekä seniorien erityistarpeita vastaava rakentaminen. Esimerkkeinä senioriasuntoihin palveluista ovat mm. kotihoito, kuntoutus, sairaanhoito ja lounasravintola. Tarjottuihin palveluihin ei ole käyttösitoumusta, vaan asukkaat voivat ostaa haluamansa palvelut täysin oman harkintansa mukaan. Tarvittavat hoivapalvelut voi tilata haluamaltaan palveluntarjoajalta.
Asukkaiden on oltava pääsääntöisesti yli 55-vuotiaita ja talossa on oltava asukkaille yhteisiä tiloja. Yhteisöllisyys lisää viihtyvyyttä ja tuo turvaa. Pääsääntöisesti senioritaloissa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäisiä asukkaita. Yhteisöllisyyttä vaalitaan esimerkiksi järjestämällä asukkaille yhteistä tekemistä ja harrastuksia. Talo voi myös kilpailuttaa asukkaille yhteisiä palveluja, kuten siivouspalveluja tai muuta arjen apua.
Jos haluat tutustua erilaisiin senioriasuntoihin, niitä löytyy listattuna esimerkiksi seniori.info-sivustolta.