Hyppää pääsisältöön

Terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautuneet. Jos olet jättänyt soittopyynnön, odotathan takaisinsoittoa ennen uutta yhteydenottoa puhelimitse tai uutta chat-yhteydenottoa.

Lue lisää.
Henkilö tekee muistiinpanoja muistioon kynä kädessä

Tutkimustoiminta

Tervetuloa Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkimusyksikön sydämeen, missä hyvinvointi, terveys ja tiede kohtaavat!

Olemme ylpeitä, että voimme olla koti monille merkittäville tutkimushankkeille, jotka auttavat edistämään terveydenhoitoa ja hyvinvointia Keski-Suomessa, kansallisesti ja kansainvälisestikin. Jokainen uusi havainto, oivallus ja tutkimustulos ovat askel kohti parempaa huomista.

Moni asia vahvistaa hyvinvointialuettamme, ja yksi tärkeimmistä on tieteellinen tutkimus. Se on voimavara, joka auttaa kehittämään uusia ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Keski-Suomen hyvinvointialueella myönnetään vuosittain noin 100 tutkimuslupaa, mutta hyvinvointialueen myötä opinnäytetutkimuslupien määrä on lisääntynyt merkittävästi.  Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa tutkijoille tutkimuksen tekemiseen erilaisia resursseja, kuten työtilat, tutkimusasiantuntijapalvelut, koulutusta ja ohjausta sekä varttuneimpien tutkijoiden tuen. Tutkimustyö tuottaa noin 260 lääke-, hoito- ja terveystieteellistä vertaisarvioitua julkaisua vuosittain mikä vastaa volyymiltaan ja tasoltaan yliopistosairaalaa.

Yhteyshenkilöt

  • Tutkimusasiantuntija Päivi Lampinen
  • Tutkimusasiantuntija Kirsi Pylvänäinen
  • Tutkimuskoordinaattori Sari Kuuva
  • TKKI-päällikkö Toni Ruohonen

Yhteydenotot tieteelliseen tutkimukseen/opinnäytetyöhön liittyen: tieteellinentutkimus@hyvaks.fi  

Yhteydenotot eettisentoimikunnan asioissa: eettinentoimikunta@hyvaks.fi  

 

Tutkimusalueet

Keski-Suomen hyvinvointialueella tehtävän tieteellisen tutkimuksen nykyisiä vahvuusalueita ovat syöpä-, reuma-, liikuntalääketieteen-, tuki- ja liikuntaelinsairauksien-, sydän- ja verisuonitautien- sekä mielenterveyden häiriöihin kohdistuva tutkimus.

Kehittyviä yhteistyöalueita ovat muun muassa vaikuttavuustutkimus, elämäntapojen ja erityisesti liikunnan merkitys terveyden edistämisessä, terveyspalvelujärjestelmän ja muu terveystieteellinen tutkimus, biopankki- ja geenitutkimus, sosiaalityön ja sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimus, terveystiedon louhinta ja tekoälyyn liittyvä tutkimus, sosiaali- ja terveystieteiden koulutus tutkimus- ja kehittämiskohteena.

Uutiset, ajankohtaista ja tapahtumat

Aloitamme uudelleen tutkimustoiminnan ohjausklinikan ja uutena eettisen toimikunnan hakemusohjausklinikan. Näihin voit osallistua Teams -yhteydellä oman tarpeesi mukaan.

Eettisen toimikunnan hakemusohjausklinikka seuraavan kerran ma 19.8. klo: 14-15

Tutkimustoiminnan ohjausklinikka syyskuun alussa

 

Usein esitetyt kysymykset

Tutkimusluvan myöntäjällä (hyvinvointialueen tutkimusyksikkö) on oltava aina ajan tasalla oleva tieto jokaisesta käynnissä olevan tutkimuksen tutkimusryhmän jäsenestä. Jos tutkijaa tai tutkimushoitajaa ei ole ilmoitettu tutkimusryhmän jäseneksi, hänellä ei ole oikeutta käsitellä tutkittaviin liittyviä tietoja. Etenkin pitkissä tutkimuksissa ryhmiin liittyy usein uusia jäseniä tutkimuksen ollessa jo käynnissä.

Tutkija lisää uuden tutkimusryhmän jäsenen myönnettyyn tutkimuslupaan ja lähettää sen tutkimusasiantuntijalle. Mikäli tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa tulee päätutkijan ilmoittaa tutkijan lisäys myös eettiselle toimikunnalle.

Tieteellisen tutkimuksen tietosuojaan liittyvistä asioista löydät ohjeistusta Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta(Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.).

Pseudonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Tällaiset lisätiedot täytyy säilyttää huolellisesti erillään henkilötiedoista.

Aineisto on pseudonymisoitu silloin, kun suorat tunnistetiedot on poistettu, mutta aineisto on yhdistettävissä henkilötietoihin lisätietojen tai koodin avulla. Pseudonymisoidut tiedot ovat yhä henkilötietoja.

Lähde: https://tietosuoja.fi/pseudonymisointi-anonymisointi

Anonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä niin, että henkilöä ei enää voida tunnistaa niistä. Anonymisoituja tietoja ei enää katsota henkilötiedoiksi eikä niihin sovelleta tietosuojasäännöksiä. Tiedot voidaan esimerkiksi karkeistaa yleiselle tasolle (aggregoida) tai muuttaa tilastolliseen muotoon siten, etteivät yksittäistä henkilöä koskevat tiedot ole enää tunnistettavassa muodossa. Tunnistamisen täytyy estyä peruuttamattomasti ja siten, että rekisterinpitäjä tai muu ulkopuolinen taho ei voi enää hallussaan olevilla tiedoilla muuttaa tietoja takaisin tunnistettaviksi.

Lähde: (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)https://tietosuoja.fi/pseudonymisointi-anonymisointi

Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteeksi tulee ensisijaisesti valita EU:n tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain nojalla yleinen etu. Voit valita vain yhden käsittelyperusteen. Valitse suostumus käsittelyperusteeksi vain poikkeustapauksissa. 

Silloin kun tietojenkäsittelyperusteena on yleistä etua koskeva tehtävä, rekisteröidyn oikeudet ovat seuraavat:

  • oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä, ellei laissa erikseen säädetty poikkeusta
  • oikeus saada pääsy tietoihin
  • oikeus oikaista tietoja
  • oikeus rajoittaa tietojen käsittelyä
  • henkilötietojen oikaisua tai käsittelyn rajoittamista koskeva ilmoitusvelvollisuus
  • oikeus vastustaa tietojen käsittelyä
  • oikeus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi ilman lainmukaista perustetta
    • tämä voidaan mahdollistaa lainsäädännöllä, jossa vahvistetaan asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi

Lisätietoa rekisteröidyn oikeuksista eri käsittelyperusteissa löydät Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta(Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.).

Lisätietoa henkilötietojen käsittelyperusteen valintaan tieteellisessä tutkimuksessa löydät Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta(Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.).

Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkimuslupa pitää hakea kaikkeen tutkimukseen ja opinnäytetöihin,

  • jonka kohteena ovat hyvinvointialueen potilaat tai tutkittavat tai 
  • heistä peräisin olevat kudokset tai näytteet,
  • joissa hyödynnetään hyvinvointialueen henkilökuntaa, tiloja, laitteita, potilas- tai hallintoasiakirjoja, tietojärjestelmiä, dataa, rekistereitä tai 
  • jota rahoitetaan hyvinvointialueen hallinnassa olevalla  tutkimusrahoituksella (esim. VTR).

Ota yhteyttä tutkimusasiantuntijaan joka auttaa sinua valmistelemaan tutkimussopimuksen yhdessä sponsorin kanssa.

Tutkimussopimuksissa sovitaan tutkimukseen liittyvistä oikeuksista, vastuista, vakuutuksista, tutkittavien henkilötietojen käsittelystä, tutkimuksen aikataulusta, rahoituksesta, erilaisten haittojen korvaamisesta, eri osapuolten rooleista, tutkimuksen erilaisista lakisääteisistä vastuista, mahdollisten lääkkeiden ja laitteiden saamisesta tutkimuskäyttöön, lääkkeisiin ja laitteisiin liittyvistä vastuista.

Sopimuksilla selkeytetään projektin aikaisia toimintatapoja ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, minkälaiseen yhteistyöhön ollaan alkamassa.

 

 

 

Tutkimusrahoituksesta Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkimuspalveluille jäävällä hallinnointipalkkiolla tutkija saa monenlaista palvelua tutkimuksensa tueksi. Palkkio määräytyy rahoituslähteen mukaan.

Tutkija saa hallinnointipalkkiolla seuraavat palvelut:

  • tutkimuslupapalvelun
  • sopimusneuvottelut sponsorin/tutkijan kanssa
  • sopimuksen tekemisen ja tarkastamisen
  • tutkimusbudjetin seurannan ja rahoituksen jaksotuksen seuraavalle vuodelle
  • tutkijapalkat ja apurahat (työsopimukset, henkilöstöasiat, työterveys, vakuutukset)
  • ostolaskujen käsittely
  • myyntilaskutus
  • matka- ja koulutusasiat
  • hankinnat
  • raportointi
  • seuranta (kirjanpito)
  • neuvonta