Hyppää pääsisältöön
Metsäinen koivumaisema.

Tyypin 2 diabeteksen hoito- ja palveluketju

Tämän tyypin 2 diabeteksen hoito- ja palveluketjun tarkoituksena on määrittää, miten tyypin 2 diabeteksen hoitoa toteutetaan Keski-Suomessa. Hoito- ja palveluketjuun on kuvattu tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, diabetesriskin tunnistamiseen, tyypin 2 diabeteksen diagnosointiin ja hoidon toteuttamiseen sekä seurantaan liittyviä asioita. Hoito- ja palveluketju on tarkoitettu eri alojen ammattilaisten sekä Keski-Suomen asukkaiden hyödynnettäväksi.

Ennaltaehkäisy ja diabetesriskin tunnistaminen

Diagnosointi ja hoidon aloitus

Hoidon seuranta ja hoitotavoitteet

Diabetesvastaanotot

Lisäsairauksien hoito ja akuutit komplikaatiot

Lähetekäytännöt (erikoissairaanhoito, erityisammattilaiset)

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Vahvistaa asiakkaiden ja ammattilaisten osaamista tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa
  • Parantaa potilaiden elämänlaatua ja tukea omahoitoa
  • Kuvata ja selkeyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa tyypin 2 diabeteksen hoidon toteuttamisessa ja seurannassa
  • Vahvistaa tyypin 2 diabeetikoiden yhtenäistä hoitoa ja seurantaa Keski-Suomessa
  • Ennaltaehkäistä ja tunnistaa tyypin 2 diabeteksen komplikaatioita
  • Vahvistaa digitaalisten palveluiden ja omahoito-ohjelmien käyttöä tyypin 2 diabeteksen omahoidossa
  • Varmistaa yhtenäisten laatumittareiden seurantaa
  • Edistää tyypin 2 diabeteksen hoitokäytänteiden kehittämistä Keski-Suomen hyvinvointialueella

Hyvinvointialueella seurataan alueellisia hoidon laadun mittareita kansallisesta diabeteslaaturekisteristä sekä käytettävistä olevista paikallisista laaturekistereistä. Lisäksi toteutetaan alueittain tarvittavat kehittämistoimenpiteet diabeetikoiden hoidon laadun parantamiseksi. 

Diabeteksen hoidon laadun tavoitteet Keski-Suomen hyvinvointialueella vuosina 2023-2024 

LDL

  • Seurataan viimeisen kahden vuoden aikana LDL-kokeissa käyneiden määrää
  • 25-74-vuotiaat tyypin 2 diabeetikot: LDL-hoitotasapaino paranee
    • Kohtalaisen ja suuren riskin potilaat:  LDL < 2.6 potilaiden osuus 1. vaiheessa vähintään 70 %, 2. vaiheessa vähintään 75 %
    • Erityisen suuren riskin potilaat:  LDL < 1.8 potilaiden osuus 1. vaiheessa vähintään 60 %, 2.  vaiheessa vähintään 65 % 

Verenpaine

  • Kohonneen verenpaineen hoitotasapaino 25-74 -vuotiailla riskiryhmäläisillä  (verenpainepotilaat, sydänpotilaat, diabeetikot) paranee
    • Hyvässä hoitotasapainossa (<135/85mmHg kotimittauksissa) olevia: 1. vaiheessa vähintään 60 %,  2. vaiheessa vähintään 70 % 
    • Huonossa hoitotasapainossa (>160/100 mmHg kotimittauksissa) olevia: 1. vaiheessa alle 10 %,  2. vaiheessa alle 5 % 
    • Mittauskattavuus 2 v sisällä (% kaikista asioineista potilaista): 1. vaiheessa 50 %, 2. vaiheessa 60 %

Munuaismarkkerit

  • Seurataan viimeisen kahden vuoden aikana U-AlbKre ja eGFR-kokeissa käyneiden määrää
  • U-AlbKre raja-arvot 
    • < 3 = Normaali
    • 3-30 = Lisääntynyt albuminuria
    • > 30 = Selvästi lisääntynyt albuminuria 
  • eGFR raja-arvot, munuaisten vajaatoiminnan aste
    • 60 = Normaali/Lievä
    • 30-59 = Kohtalainen
    • 15-29 = Vaikea
    • < 15 = Loppuvaiheen munuaistauti

Hoitoketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.

Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa: 

Petteri Ahtiainen, diabeteslääkäri, ylilääkäri, petteri.ahtiainen@hyvaks.fi

Valtteri Rissanen, diabeteslääkäri, terveyskeskuslääkäri, valtteri.rissanen@hyvaks.fi

Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

Miina-Maria Kivelä, projektityöntekijä, Palveluiden kehittämishankkeet, miina-maria.kivela@hyvaks.fi

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut. johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Valtteri Rissanen, diabeteslääkäri, terveyskeskuslääkäri, perusterveydenhuolto
  • Anna-Mari Koski, endokrinologi, tietohallintoylilääkäri, erikoissairaanhoito
  • Petteri Ahtiainen, diabeteslääkäri, ylilääkäri, erikoissairaanhoito
  • Kirsi Pipinen, diabeteslääkäri, perusterveydenhuolto
  • Kaija-Leena Koskinen, diabeteshoitaja, perusterveydenhuolto
  • Pirjo Perälä, sairaanhoitaja, diabeteshoitaja, perusterveydenhuolto
  • Sanna Ruuska, terveydenhoitaja, diabeteshoitaja, perusterveydenhuolto
  • Riikka Manninen, ravitsemusterapeutti, ravitsemusterapiayksikkö
  • Eeva Nykänen, ravitsemusterapeutti, ravitsemusterapiayksikkö
  • Maarit Siekkinen, jalkaterapeutti, erikoissairaanhoito
  • Mirjami Saari, diabeteshoitaja, erikoissairaanhoito
  • Anne Halonen, diabeteshoitaja, erikoissairaanhoito
  • Miina-Maria Kivelä, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma
  • Mari Rantamäki, ohjelmapäällikkö, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtaminen