Henkilökohtaisena avustajana toimiminen

Henkilökohtaisen avustajan työtehtävät ovat usein tavallisia vapaa-aikaan ja kodinhoitoon liittyviä tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi: 

• erilaiset arjen askareet (esim. ruoanlaitto, pukeutuminen, kaupassa käynti)
• kotona, työpaikalla, koulussa tai harrastuksissa avustaminen

Työnantajamallilla toteutettuna henkilökohtaisen avustajan työhön ei ole koulutusvaatimusta, vaan työnhakijan sopivuus arvioidaan aina tilannekohtaisesti. Oikea asenne työtä kohtaan on tärkeintä!

Vammainen henkilö toimii työnjohtajana ja päättää siitä, millä tavoin ja minkälaista apua hän tarvitsee. Avustajan tehtävänä on tukea ja auttaa vammaista henkilöä elämään omannäköistä elämää. 

Työnantaja perehdyttää ja ohjaa avustajaa työvuorojen aikana. Työn vaativuus vaihtelee avustettavasta riippuen. Ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat työssä tärkeitä.

Avustajan tulee pystyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn sekä sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Eduksi työssä ovat tilannetaju ja arkielämän hallinta sekä joustava ja tasapainoinen persoonallisuus ja hyvä fyysinen kunto. Työssä tarvitaan myös empatiakykyä sekä erilaisuuden kunnioittamista.

Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisestä syystä voida pitää henkilön edun mukaisena. Lähtökohtaisesti henkilökohtaisena avustajana toimii perheen ulkopuolinen henkilö. 

Henkilökohtaisen avun käyttäjälle ja henkilökohtaiselle avustajalle eettiset periaatteet tarkoittavat sitä, että jokaisella ihmisellä on arvo ja häntä tulee kunnioittaa ainutkertaisena yksilönä, jolla on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä. Henkilökohtaisen avun työnantaja päättää avun sisällön, jotta pystyy toteuttamaan oman näköistään elämää.

Osapuolten tulee kunnioittaa toistensa elämänhistoriaa ja henkilökohtaista elämänkatsomusta. Vammaisella henkilöllä on oikeus itsenäiseen elämään ja oikeus päättää siihen liittyvistä asioista.  Osapuolet kunnioittavat toistensa itsemääräämisoikeutta.

Henkilökohtaisessa avussa onkin kyse avustamisesta, joka perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön ja sopimusten noudattamiseen. Osapuolet huolehtivat hyvästä työilmapiiristä ja sen ylläpidosta. Hyvä vuorovaikutus osapuolten välillä on molempien vastuulla sekä hyvän työnteon edellytys. Kommunikaatiossa halutaan ymmärtää toista, käytetään ymmärrettävää kieltä ja tarvittaessa kommunikoinnin apuvälineitä.

Avustajaa velvoitetaan noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta työnantajaa ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Vaitiolovelvollisuus säilyy myös työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Osapuolet kunnioittavat toistensa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista loukkaamattomuutta ja yksityisyyttä. 

Henkilökohtaisen avun keskus (Havu-keskus) ylläpitää henkilökohtaisten avustajien välityspalvelujärjestelmää, Avustajainfoa, johon pääsee liittymään luomalla profiilin sähköisessä avustajainfo-palvelussa. Avustaja voi itse määritellä profiilissaan, millaista tuntimäärää pystyy tekemään, millaisia rajoitteita hänellä on esimerkiksi työaikojen tai tehtävien suhteen sekä millä alueella hän pystyisi työskentelemään. Havu-keskuksen palveluohjaaja haastattelee avustajaprofiilin luoneet henkilöt, jonka jälkeen avustaja saa itselleen näkyviin Avustajainfossa ilmoitetut avoimet työpaikat. 

Henkilökohtaisen avustajan työpaikkailmoituksia löytyy myös Työmarkkinatori-verkkosivulta sekä muista työpaikkailmoitusten verkkosivuilta, kuten Jobly ja Duunitori.

Henkilökohtaisen avun keskuksesta ei tehdä päätöstä avustajan palkkaamisesta. Päätöksen henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta tekee aina henkilökohtaisen avun työnantaja. Kun hän on palkannut itselleen sopivan henkilökohtaisen avustajan, työnantaja sopii henkilökohtaisen avustajan kanssa työtehtäviin perehdyttämisestä. Esimerkiksi apuvälineiden käyttö ja huolto on tärkeitä osia perehdytyksessä, jotta työ voidaan suorittaa turvallisesti. Perehdyttäminen ei liity aina työsuhteen alkuun, vaan työntekijän on saatava aina tarvittaessa mm. muutostilanteissa ohjeistusta ja opastusta. 

Henkilökohtaisen avustajan työ on muutakin kuin pelkkiä käytännön tehtäviä. Siksi on hyvä käydä keskustelua siitä, miten henkilökohtaisen avustajan odotetaan reagoivan ihmisiin, joita kohdataan tai miten tapaamisella tehtävät määritellään. Jokaisella henkilökohtaisen avun työnantajalla on omanlaiset toiveensa ja toimintatapansa. Henkilökohtaisen avustajan työhön saattaa liittyä myös paljon odottelua ja tällaisiin hetkiin on ennalta hyvä yhdessä sopia, mitä avustaja voi tuolloin tehdä. 

Avustajana teet sinulle annetut työvuorot ja kirjaat toteutuneet vuorot Oima-palveluun tai vaihtoehtoisesti paperilomakkeelle. Kuukauden päätyttyä tuntikirjanpito on saatava palkanmaksun pohjaksi, työnantajan tulee hyväksyä toteutuneet tunnit, jotta ne voidaan laittaa maksuun. Mikäli palkanmaksussa tai muissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa on epäselvyyksiä, ole yhteydessä Havu-keskukseen, jotta voimme auttaa sinua selvittämään asian. 

Työnantajalla on velvollisuus pyytää työhön valitun työntekijän rikosrekisteriote nähtäväksi, kun avustajan työtehtävään kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten kanssa työskentely tilanteissa, joissa lapsen huoltaja ei ole läsnä (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002).  

Lisäksi työnantajalla on oikeus pyytää iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työhön valitulta työntekijältä rikosrekisteriote nähtäväksi kerran työsuhteen alkaessa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023, 28 §). 

Rikosrekisteriotteen tulee olla alle 6 kuukautta vanha. Työnantajan tulee pyytää rikostausta nähtäväksi, mutta sitä ei saa arkistoida itselleen eikä lähettää vammaispalveluihin. Rikosrekisteri on salassa pidettävää tietoa. Työntekijä tilaa itse omakustanteisesti rikosrekisteriotteen oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.

Henkilökohtaisena avustajana toimiminen ei edellytä koulutusta. Halutessaan on kuitenkin mahdollista syventää osaamistaan nimenomaan henkilökohtaisena avustajana työskentelyyn. Henkilökohtaisen avustajan koulutusta järjestetään toisen asteen oppilaitoksissa, kuten ammatillisissa oppilaitoksissa sekä kansanopistoissa. Keski-Suomessa koulutusta järjestävät mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja JKO (Jyväskylän kansanopisto).