Lapsiperheen kriisitilanteet

Onko sinua tai lapsiperhettäsi kohdannut jokin uusi, odottamaton tai vaikeasti käsiteltävä tilanne? Oletko kokenut menetyksen tai elämäntilanteesi on muuten muuttunut äkillisesti? Täältä löydät tietoa erilaisista kriiseistä lapsiperheissä sekä yhteydenottotapoja, joilla saat halutessasi myös ammattilaisen tukea kriisitilanteessa.

Tavallisimpia elämän kriisejä ovat esimerkiksi ero, läheisen kuolema, väkivaltatilanteet, onnettomuudet ja tapaturmat, työttömyys ja taloudelliset vaikeudet sekä vakava sairastuminen.

Kriisi vaikuttaa koko perheeseen ja jokainen perheenjäsen reagoi yksilöllisesti äkillisiin tapahtumiin. Myös lapset voivat reagoida tilanteeseen hyvin eri tavoin. Arki ja perhe-elämä olisi hyvä pitää mahdollisimman samanlaisena kuin ennen kriisiä, sillä tavallinen arki luo turvallisuutta ja tunnetta pysyvyydestä. 

Aikuisten tavoin myös lapset reagoivat kriisitilanteisiin hyvin eri tavoin. Lapset voivat ilmaista surua eri tavalla kuin aikuiset ja lapsen surua voi olla myös hankala tunnistaa.

Lapsi suree usein pienissä erissä ja voi käsitellä tilannetta, siihen liittyviä kysymyksiä ja tunteita leikin avulla. Jotta lapsi ei jää tuntemuksiensa kanssa yksin, hänen kanssaan on hyvä puhua tilanteesta ja vastata kysymyksiin todenmukaisesti ilman kielikuvia lapsen ikätasolle sopivalla tavalla.

Kriisissä lapselle omat vanhemmat ja muut läheiset ja turvalliset aikuiset ovat tärkein tuki ja turva. Fyysinen läheisyys ja turvallinen läsnäolo tuovat turvallisuuden tunnetta ja kannustavat lasta ilmaisemaan omia tunteita ja ajatuksia tilanteesta. Aikuisen ilmaistessaan tunteitaan myös lapsi saa mallin ja luvan avoimeen tunteiden näyttämiseen.

Lapsi tarkkailee aikuisten reaktioita tilanteessa ja mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vahvemmin hän voi reagoida läheisten ihmisten reaktioihin itse tapahtuman sijaan. Punaisen Ristin -sivuilta voit lukea tarkemmin eri ikäisten lasten kriisireaktioista. Vinkkejä lapsen tukemiseen saat lisäksi Pelastakaa Lapset ry:ltä ja Mannerheimin Lastensuojeluliitolta. Yli 12-vuotiaat lapset voivat keskustella mieltä painavista asioista Sekasin-chatissa ja 7-15-vuotiaille löytyy mahdollisuus keskusteluun myös Apuu-chatissa.

Läheisen ja rakkaan ihmisen menettäminen voi tapahtua odottamatta ja yllättäen tai suruviestiä mahdollisesti osattiin jo odottaa. Läheisen ihmisen menettäminen aiheuttaa suurta surua ja mahdollisesti hyvin voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Menetyksestä ja surusta on hyvä puhua myös lapsen kanssa, jotta hänen ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan isoja ja vaikeita asioita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuvaa, miten voit käsitellä läheisen kuolemaa lapsen kanssa.

Keski-Suomessa kiireellistä sosiaali- ja kriisityön apua saa ympäri vuorokauden sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, minkä lisäksi myös Kriisikeskus Mobile ja Rikosuhripäivystys auttavat läheisensä menettäneitä.

Keskusteluapua saat myös valtakunnallisesti ja ympärivuorokautisesti toimivalta Mieli ry:n kriisipuhelimesta. Apua ja vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille tarjoaa Surunauha ry. Käpy ry tarjoaa puolestaan vertaistukea lapsensa menettäneille, kun taas Huoma ry:n vertaistuki on tarkoitettu henkirikoksen uhrin läheisille.

Läheisen kuolema tuo mukanaan vainajan omaisille myös paljon käytännön asioiden järjestämistä. Surun keskellä erilaisten järjestelyjen tekeminen voi tuntua todella kuormittavalta. Tietoa ja vinkkejä käytännön järjestelyihin liittyen saat esimerkiksi Suomi.fi-palvelusta. 

Väkivalta on vallankäyttöä, jossa väkivallan tekijä pyrkii hallitsemaan tai kontrolloimaan toista. Väkivalta voi olla hyvin monimuotoista kuten fyysinen, henkinen, seksuaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja digitaalinen väkivalta sekä vainoaminen tai kunniaan liittyvä väkivalta. Väkivalta voi alkaa vähitellen ja sitä voi olla hankalaa tunnistaa. Lisää tietoa väkivallasta ja sen eri muodoista löydät esimerkiksi Nettiturvakodin ja Naisten Linjan sivuilta

Lähisuhde- ja perheväkivallassa väkivallan tekijä voi olla esimerkiksi oma puoliso, vanhempi, lapsi tai muu läheinen ihminen. Väkivaltaa voivat kokea tai käyttää kaikki ihmiset sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, maantieteellisen sijaintiin, sosioekonomiseen asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai toimintakykyyn katsomatta.

Kaikenlainen väkivalta on haitallista erityisesti lapselle. Jos lapsi elää perheessä, jossa joku perheenjäsenistä käyttäytyy väkivaltaisesti, hän altistuu kaikille väkivallan haitallisille vaikutuksille, vaikka väkivalta ei kohdistuisikaan suoraan lapseen. Lisää perheväkivallan vaikutuksista lapseen voit lukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivuilta. 

Apua tarvitsevat väkivaltaa kokenut sekä väkivaltaa käyttävä henkilö. Keski-Suomessa esimerkiksi Ensi- ja turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyö ja Kriisikeskus Mobile työskentelevät sekä väkivaltaa kokeneiden että väkivaltaisesti käyttäytyneiden kanssa. Seksuaaliväkivaltaa kokeneet saavat apua Tukinaisesta sekä sairaala Novan Seri tukikeskuksesta.

Väkivallasta pääset keskustelemaan lisäksi esimerkiksi Nollalinjan puhelinpalvelussa ja Apua väkivaltaan -chatissa. Tilanteissa, joissa kotiin jääminen on pelottavaa, perheitä auttavat myös turvakodit. Keski-Suomessa turvakotipalveluita tarjoaa Ensi- ja turvakoti ry.

Hätätilanteessa ole yhteydessä hätänumeroon 112.

Taloudelliset haasteet vaikuttavat monien perheiden elämään. Myös kriisit ja muutokset elämäntilanteessa vaikuttavat usein taloudelliseen tilanteeseen tulojen tai menojen muuttuessa. Kuten muistakin kriiseistä, myös taloudellisesta kriisistä toipuminen on mahdollista. Onkin tärkeää, ettei jää tilanteeseen yksin, vaan lähtee aktiivisesti hakemaan apua ja tukea tilanteeseen.

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvontaa saat valtion oikeusaputoimistoista. Neuvonta on maksutonta.

Talous- ja velkaneuvojat auttavat sinua, kun olet huolissasi omasta taloudesta. Saat neuvoja kaikenlaisiin arjen talousasioihin, kuten rahankäytön suunnitteluun ja budjetissa pysymiseen.

Voit ottaa talous- ja velkaneuvontaan yhteyttä, vaikka sinulla ei olisi velkaa tai sitä on vähän.

Oikeus.fi -sivustolta löydät neuvonnan lisäksi myös muita palveluita.

Talous haltuun -osiosta löydät opastusta hyvän taloudenhallinnan perusteisiin.

Sivuilta löydät myös apua talousvaikeuksiin -sivun, josta löydät tukea, jos rahat eivät riitä tai tarvitset neuvottelutukea velkojan kanssa. Oikeus.fi -sivulta löydät linkkejä sisältävän laajan tutustu myös -osion.

Muita linkkejä:

Apua talousasioissa saa myös sosiaaliohjaajan chatista arkisin kello 8.00–15.30.

Vanhempien ero on kriisi, joka koskettaa koko lapsiperhettä. Vanhempien yhteistyö erotilanteen hoitamisessa auttaa myös lasta kohtamaan uuden elämäntilanteen. Samalla, kun vanhempi käy itse läpi omaa eroprosessiaan ja voimakkaitakin tunteita, hän auttaa lasta omien tunteiden ja kysymysten käsittelemisestä sekä huolehtii turvallisuudentunteen säilymisestä. 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on koonnut tietoa siitä, miten voi tukea lasta elämään vanhempien eron jälkeen ja millaisia tunteita lapsi voi käydä läpi vanhempien erotessa sekä Ero-oppaan nuorilta vanhemmille.

Erotilanteessa sekä lapselle että vanhemmille on apua ja tukea saatavilla niin käytännön asioiden järjestämiseen kuin myös eroon liittyvistä asioista ja tunteista keskustelemiseksi. Ensi- ja turvakotien liiton Vanhemman oppaasta saat tietoa ja tukea lapsiperheen eroon ja voit myös hyödyntää Apuaeroon.fi-sivustoa. Lisäksi Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry järjestää Ero lapsiperheessä -toimintaa. Kriisikeskus Mobilesta järjestölähtöistä keskusteluapua erotilanteisiin liittyen.

Vanhemmat voivat käyttää apuna sosiaali- ja terveysministeriön Vanhemmuussuunnitelmaa keskustellessaan lasten asioista ja arjen sujumisesta eron jälkeen.

Kasvatus- ja perheneuvola tukee lapsiperheitä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa, kuten erossa. Vanhempien on mahdollista saada ulkopuolisen tukea perheasiansovittelusta lapsen asioista sopimiseen tai kun aiemmin tehdyt lasta koskevat sopimukset eivät toimi. 

Perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvoja auttaa vanhempia neuvottelemaan lapsen edun mukaisen sopimuksen lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisista ja elatuksesta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jolloin siitä tulee virallinen, täytäntöön pantava asiakirja.

Ehkäisevän päihdetyön päihdeneuvonta päivystää numerossa 0800 900 45 ympäri vuorokauden. Soittaminen on maksutonta ja anonyymia. Päihdeneuvontaan voit soittaa, jos oma tai läheisesi alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käyttö aiheuttaa sinulle huolta. Haluat keskustella tilanteestasi ja vaihtoehdoistasi luottamuksella ammattilaisen kanssa. Tarvitset apua oikean hoitotahon tai vertaistuen löytymiseen. Kaipaat keskustelutukea tilanteessa, jossa haluat välttää retkahduksen. 

Voit olla yhteydessä oli sitten kyse ensimmäisistä hälytysmerkeistä tai vuosikausia kestäneestä riippuvuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista.

Apua anonyymisti chatista

Apua ja keskustelutukea mielenterveyden ja riippuvuuksien kysymyksissä saat myös digitaalisen sote-keskuksen mielenterveys ja riippuvuudet -chatista arkisin kello 8.30-15.30.

Ensi- ja turvakotien liiton chatista saat apua, kun päihteet aiheuttavat huolta. Vauvaperhe ja päihteet -chat on auki arkisin kello 14-18.00. Apua verkossa - Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi)

Kun perheenjäsenellä on syöpä, se vaatii voimia ja jaksamista myös läheiseltä.  Monet vanhemmat kaipaavat tukea syöpään sairastumisen käsittelyyn itselleen ja perheen kesken. Äidin tai isän syöpään sairastuminen herättää huolta ja monenlaisia mietteitä myös lapsissa. Yksin ei tarvitse jäädä, sillä Keski-Suomen Syöpäyhdistys on tukena myös sairastuneen läheisille ja perheelle.

Keski-Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitajien vastaanotolle voit tulla maksutta keskustelemaan kaikista sairauden herättämistä ajatuksista, kysymyksistä ja tunteista.. Ajanvaraus ja lisätiedot p. 014 3330 220 (ma–to klo 9–15). Lisätiedot ja yhteystiedot Syöpäyhdistyksen verkkosivuilta.