Puhelinlinjat ovat edelleen ruuhkautuneet usealla terveysasemalla potilastietojärjestelmän hitauden vuoksi. Häiriötä selvitetään.

Lue lisää.

Mistä saan tukea? | Nuorten mielenterveystyö

Tämä sivu on osa Nuorten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjua.

Eteen voi tulla tilanteita, joissa lapsen ja nuoren tai perheen keinot tai voimavarat eivät riitä ja tarvitaan lisää apua. Tukea voi saada läheisten ja ystävien lisäksi myös hyvinvointialueen eri palveluista. Ota rohkeasti puheeksi huolesi ammattilaisten kanssa!

On tärkeää muistaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen löydät lisätietoa Hyvä arki  ja hyvinvointia tukevat -sivulta. 

Tästä osiosta löydät lisätietoa palveluista ja tuentarjoajista.

Jos et tiedä mihin palveluun tai kehen ammattilaiseen tulee olla yhteydessä, niin apua, tukea ja ohjausta saat näistä Keski-Suomen hyvinvointialueen matalan kynnyksen etäpalveluista

Koulu tarjoaa pedagogista ja koulunkäynnin tukea perusopetusikäisille. Oppilaitoksen palvelut koskevat toisella asteella opiskelevia nuoria. Opetuksen sisältöjä ja tavoitteita ohjaa opetussuunnitelma. 

Oppilaan tai opiskelijan tarvitsemat tukitoimet käynnistetään välittömästi, kun tuen tarve on havaittu. Koulunkäynnin tai opiskelun pedagogiset tukitoimet eivät edellytä tai tarvitse diagnoosia.

Koulun kolmiportainen tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun sekä erityiseen tukeen. Kolmiportaista tukea ja sen järjestämistä säätelee perusopetuslaki. Toisen asteen opiskelun ja koulutuksen perusteita säädellään lainsäädännössä.

Pedagoginen tuki

Yleinen tuki

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea.

Tehostettu tuki

Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys.

Erityinen tuki

Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, tehdään hänelle pedagogiseen selvitykseen perustuva erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Huoltajan tuki, moniammatillinen yhteistyö ja yksilöllinen ohjaus ovat tärkeitä.

Opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, pidetään yllä ja luodaan edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Opiskeluhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja psykologi. 

Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden ja koko koulu- tai opiskeluyhteisön ja -ympäristön hyvinvointia, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja opiskelijoiden osallisuutta. Tavoitteena on myös turvata yksilökohtainen varhainen tuki kaikille sitä tarvitseville. 

Lisätietoa

Perheneuvola on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Perheneuvolaan voit ottaa yhteyttä itse tai aloitteen työskentelyyn voi tehdä perheen suostumuksella muut toimijat, kun 

  • lapsen tai nuoren kehitys, käyttäytyminen, mieliala tai sosiaalinen selviytyminen huolettavat
  • kun haluat keskustella lapsesi kasvatuksesta tai vanhemmuudesta
  • haluat apua perheesi kriisitilanteessa
  • perheessäsi on ristiriitoja tai, kun yhteisistä asioista puhuminen on vaikeaa
  • toivot apua parisuhteesi pulmiin
  • perheessäsi harkitaan eroa tai perheesi tarvitsee tukea erosta selviämiseen

Ilmoittautuessa asiakkaaksi asiakas saa puhelun aikana ohjausta ja neuvontaa. Siinä myös käydään keskustelu siitä, onko perheneuvola palveluna sopiva ja oikeanlainen ja joko otetaan ilmoittautuminen perheneuvolan asiakkaaksi tai ohjataan asiakkaan tilanteeseen paremmin sopivaan palveluun.  

Jyväskylän palvelualueella lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut järjestetään ikärajan mukaisesti kahdessa yksikössä, 0–12-vuotiaiden osalta perheneuvolassa, ja 13–22-vuotiaiden osalta Nuorisovastaanotolla. Muualla maakunnassa kaikkien alle 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdetyön sekä kasvatus- ja perheneuvonnan työskentely toteutuvat yhtenäisissä lasten ja nuorten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluiden tiimissä.  Myös Jyväskylässä perheneuvola palvelee kuitenkin kaikkia alle 18-vuotiaiden perheitä: myös 13–18-vuotiaan lapsen tai nuoren vanhempi voi saada perheneuvolasta tukea vanhemmuuteensa, perheen vuorovaikutustilanteisiin tai perheterapeuttisia interventioita.

Yhteystiedot perheneuvoloihin

Jyväskylän perheneuvola (Jyväskylä, Joutsa, Luhanka, Muurame, Toivakka, Uurainen)

  • maanantaista perjantaihin klo 9–11, p. 014 266 3590

Äänekosken perheneuvola (Äänekoski, Konnevesi)

  • maanantaista perjantaihin klo 9–11, puhelin 040 139 5968

Viitasaaren perheneuvola (Viitasaari, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas)

  • maanantaista perjantaihin klo 9–10, puhelin 040 137 2497.

Saarijärven perheneuvola (Saarijärvi, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi)

  •  maanantaista perjantaihin klo 9–10, p. 040 587 2253

Laukaan perheneuvola (Laukaa, Hankasalmi)

  • maanantaista perjantaihin klo 12-13 p. 040 487 5859

Keuruun perheneuvola (Keuruu, Multia, Petäjävesi)

  • maanantaista perjantaihin klo 12–13, p. 040 564 2421

Lisätietoa

 

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimit (mtp-tiimit) palvelevat 13–17-vuotiaita keskisuomalaisia nuoria (poikkeuksena Jyväskylän Nuorisovastaanotto, jossa ikäraja on 13–22-vuotiaat). Nuorten mtp-tiimeistä voit hakea apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin matalalla kynnyksellä. Mtp-tiimiin ei tarvitse lähetettä.

Mtp-tiimissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nuorta tuetaan yksilöllisesti hänen tarpeensa, toiveensa ja elämäntilanteensa huomioiden. Mtp-tiimeissä toteutetaan terveydenhuoltolain mukaista mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Mtp-tiimin työhön kuuluu myös tiivis verkostotyöskentely nuoren läheisverkoston kanssa. Tarvittaessa lääkäri tekee diagnostisen tutkimuksen, jonka perusteella hoito suunnitellaan. Kun mielenterveyden ongelmat ovat vaikeita, nuori ohjataan erikoissairaanhoidon palveluihin.

Yhteystiedot mielenterveys- ja päihdetyön tiimeihin alueittain

Keuruu, Multia ja Petäjävesi 

  • maanantaista perjantaihin klo 12-13, p. 040 564 2421. 

Konnevesi ja Äänekoski 

  • maanantaista perjantaihin klo 12–13, p. 040 357 8533. 

Laukaa ja Hankasalmi 

  • maanantaista perjantaihin klo 12-13, p. 040 487 5859. 

Nuorisovastaanotto – Jyväskylä (13-22 v.), Joutsa, Luhanka, Muurame, Toivakka, Uurainen (13-18 v.)

  • maanantaisin 12.00–13.30 ja tiistaista perjantaihin 8.30–10.00, p. 014 266 0150

Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula ja Kyyjärvi

  • maanantaista perjantaihin klo 9–10, p. 040 587 2253 

Viitasaari, Kinnula, Kivijärvi ja Pihtipudas 

  • maanantaista perjantaihin klo 9–10, p. 040 137 2497. 

Lisätietoa

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut myönnetään yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuen. Lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaaliohjaus ja perhesosiaalityö. Lapsiperheille on saatavilla myös tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa.

Palvelutarpeen arviointi:

Lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnissa sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät tarjoavat matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Ota yhteyttä palvelutarpeen arviointiin, kun sinulla on huoli omasta tai perheesi tilanteesta tai kun et tiedä, mitä pitäisi tehdä ja haluat ohjeistusta asioittesi hoitamiseen.

Lapsiperheiden sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus: 

Lapsiperheiden sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä yhdessä perheen kanssa. Lapsiperheiden sosiaalityön piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Perheiden palveluntarve ja heille järjestettävät palvelut arvioidaan sosiaalihuoltolain perusteella. Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille määritellään oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Tarjottava tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa tai pysyvää ja pitkäaikaista. Lapsiperheiden sosiaaliohjaus tukee ja ohjaa perheitä tilanteissa, joissa perheen omat voimavarat ovat osoittautumassa riittämättömiksi. Sosiaaliohjaaja arvioi perheen avuntarpeen sosiaalihuoltolain mukaisesti ja järjestää heille sen mukaiset palvelut.

Perhetyö:

Perhetyön perustehtävä on tukea perheiden elämänhallintaa ja heidän omien voimavarojensa käyttöä. Perhettä autetaan antamalla neuvoja lasten eri ikävaiheissa ilmeneviin haasteisiin. Perheille voidaan tarjota myös ryhmätoimintaa. Perhetyötä tehdään pääosin perheen kotona.

Käytännössä perhetyö tarkoittaa perheenjäsenten kanssa keskustelua, asioiden yhdessä pohtimista ja heidän ohjaamistaan.

Perhetyö voi liittyä esimerkiksi:

  • vanhemmuuden tukemiseen
  • lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen
  • kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan
  • perheen toimintakyvyn vahvistamiseen
  • parisuhteen ja perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen
  • sosiaalisten verkostojen laajentamiseen
  • syrjäytymisen ehkäisyyn

Varhaisen tuen perhetyössä työskennellään rajatun teeman mukaisesti ja työskentely on lyhytkestoista.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kohdalla perhetyö myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Tällöin perheen tilanne on usein kompleksisempi, ja haasteiden eteen työskennellään pitkäjänteisesti ja moniammatillisesti.

Perheohjaajat toimivat perheen luvalla tarvittaessa yhteistyössä perheen verkostojen kanssa, esimerkiksi neuvolan, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimen kanssa.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan tarjota myös tehostettua perhetyötä. Tehostettu perhetyö on lastensuojelun asiakkaille suunnattu perhetyön palvelu. 

Lastensuojelu:

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä on auttaa ja tukea lasta/nuorta ja perhettä sekä muita lapsen/nuoren läheisiä kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelussa ensisijaista on lapsen/nuoren etu.

Lastensuojelun palveluihin lukeutuvat avo-, sijais- ja jälkihuollon sekä laitoshuollon palvelut.

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto:

Myös lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevä viranomainen voi tehdä yhdessä lapsen tai perheen kanssa sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton, kun tilanne ei ole kiireellinen. Näissä tilanteissa yhteydenotto voi korvata lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeen. Katso erilliset toimintaohjeet, kuinka toimia kiireellisessä tilanteessa.

Lastensuojeluilmoitus:

Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen lastensuojelun tarve pitäisi selvittää. Ilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja. Niitä voivat olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka, puutteet hoidossa tai huolenpidossa tai esimerkiksi lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen. 

Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Monien tahojen työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Näitä tahoja ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito. opetustoimi, nuorisotoimi, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, seurakunta ja koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö.

Lisätietoa

Jyväskylässä Nuorisovastaanotto on osa Nuorten talon palvelua. Nuorten talossa on koottu yhteen nuorten palveluja, jotta 13-29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten olisi helpompi löytää tarvitsemaansa apua ja tukea elämän eri tilanteisiin. Nuorten talossa on muun muassa nuorisotyön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön sekä etsivän nuorisotyön palveluja.

Nuorten talossa on matalan kynnyksen yhteisvastaanotto (Nuorisovastaanotto, Ohjaamo, J-nappi); ajanvarauksetonta iltapäivään ja alkuiltaan ajoittuva walk in -palvelu, tarkoitettu niille nuorille ja heidän läheisilleen, jotka eivät ole jo tuen piirissä.

Lisätietoa

Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea ja tarvittaessa ohjata avun tai tuen piiriin.

Lisätietoa

Sosiaaliturva koostuu erilaisista etuuksista, joita meistä ihan jokainen Suomessa asuva elämänsä aikana käyttää. Rahallisen tuen eli etuuksien lisäksi ihmisiä tuetaan tarjoamalla palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii erilaiset kuntoutusmahdollisuudet. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää nuoren toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia ja opiskelukykyä. 

Lisätietoa