Työntekijä kuuntelee huppupäistä asiakasta

Päänsäryn syyn selvittäminen | Lasten ja nuorten päänsärky

Tämä sivu on osa lasten ja nuorten päänsäryn toimintamallia.

On tärkeää, että toistuvaa ja jatkuvaa päänsärkyä selvitetään ja tutkitaan. Aloite syyn selvittämiseen voi nousta esiin esimerkiksi terveystarkastuksessa esiin nousseen keskustelun pohjalta. Päänsäryn syiden ja muodon selvittäminen on tärkeää ja selvittely aloitetaan huolellisella haastattelulla tavaten lapsi tai nuori etä- tai lähivastaanotolla.

Päänsäryn syyn selvittäminen ja  tutkimukset tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa sinun omassa terveyskeskuksessasi. 

Arvioinnin apuvälineitä

 Ammattilaisen työn tueksi, ks. Päänsärky ohjaus (Sampo-ohjepankki)

Lisätietoa

Etä- tai lähivastaanotolla keskustellaan päänsäryn lääkkeettömästä hoidosta, päänsärkyyn vaikuttavista tekijöistä ja päänsärkyjen ehkäisystä. Lisäksi keskustellaan päänsäryn vaikutuksista arkeen ja ohjataan (tarvittaessa) pitämään päänsärkypäiväkirjaa. Pohditaan myös keinoja lisätä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiasi.

Haastatellen selvitetään mm.

  • perussairaudet
  • päänsäryn aiheuttamat oireet
  • kivun luonne (voimakkuus, paikantuminen, kipukohtauksen kulku ja tiheys) sekä kesto, mahdolliset ennakko-oireet
  • käytetty kipulääkitys (lääkkeen vahvuus, kuinka paljon ja usein sitä käytät)
  • kartoitetaan päänsärkyä laukaisevia tekijöitä
  • elämäntavat (liikunta, lepo ja uni, ruutuaika, ravitsemus ja mieliala)
  • perhe- ja ystävyyssuhteet ja itsellesi asettamat vaatimukset
  • sinua mahdollisesti kuormittavat seikat (esim. Koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät asiat
  • tapasi rentouttaa mieltä ja kehoa sekä hallita stressiä

Lisäksi selvitetään allergiat ja sisäilmalle oireilu, päähän aikaisemmin kohdistuneet vammat ja suun terveytesi, mm. purentafysiologiaan liittyvät seikat, narskuttelu, ym.

Tutkitaan ja tarkistetaan verenpaine, kasvu, näöntarkkuus ja päänsärkypäiväkirja (mikäli on tehty). 

Lääkärin vastaanotolle ohjaudut siinä tilanteessa, jos hoitajan vastaanotolla päänsärkysi taustasyyksi eivät ole osoittautuneet pelkästään elintapoihin liittyvät syyt tai hoitajalla on syytä epäillä sairautta, kuten migreeniä. Päänsäryn diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden poissulkemiseen.

Lääkärin etävastaanotolla tilannettasi voidaan kartoittaa vielä laajemmin kipujesi ja oireidesi osalta, suvun sairauksien osalta ja käydä läpi päänsärkypäiväkirjaasi ja mahdollista kipulääkkeiden käyttöä. Lääkäri tarkistaa kasvutietosi ja kartoittaa mahdolliset muut pitkäaikaissairautesi. Lääkärin etävastaanotolla on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet tutkia sinua tarkemmin. Jos tällainen tarve tulee ilmi, on sinun ohjauduttava lääkärin lähivastaanotolle.

Lähivastaanotolla lääkäri voi edellä mainittujen asioiden lisäksi tutkia sinua tarkemmin. Tutkimukseen voi kuulua esimerkiksi jänneheijasteiden ja silmänpohjien tutkiminen sekä liikkumisen ja motoristen taitojen tarkastusta. Lääkäri voi tarkistaa myös ryhtiäsi ja purentaasi.

Sekä lähi- että etävastaanotolta sinut voidaan ohjata tarvittaessa toiselle asiantuntijalle tai Sairaala Novan lisätutkimuksiin sovittujen lähetekriteereiden mukaisesti.

Fysioterapiaan voidaan ohjata hoitajan tai lääkärin vastaanoton jälkeen tai suun terveydenhuollosta. Käyntiaika on yleensä 30- 60 min. 

Fysioterapeutti selvittelee haastatellen, havainnoiden ja tutkien ryhtiä, niska-hartiaseudun sekä rintarangan liikkuvuutta ja tarvittaessa tutkii tarkemmin kaularangan, arvioi yleistä liikkuvuutta ja karkeamotoriikkaa ja tunnustelee lihaksistoa käsin. 

Tarvittaessa mm. testaa kaularangan lihaksiston kunnon, arvioi tarkemmin purentaelimistön ja  ohjaa tarvittaessa asiaan erikoistuneelle fysioterapeutille, ks.  Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD) (Käypä hoito -suositus). Lisäksi (mikäli ei ole jo kartoitettu) kartoittaa elämäntavat (mm. ravitsemus, liikunta, uni ja ruutuaika)

Fysioterapeutti antaa ohjausta ja neuvontaa lihasvoima- ja liikkuvuusharjoitteisiin sekä rentoutusharjoitteisiin, kehon/asennon kannatteluun, ergonomiaan ja  lääkkeettömiin kivunhoitomenetelmiin, elintapaohjausta fyysiseen aktiivisuuteen, uneen, ravitsemukseen ja ruutuaikaan liittyen.

Tarvittaessa sovittaan seurantakäynti tai seurantakäynnit ja voidaan hyödyntää kunnan liikuntaneuvontaa. Oheisen linkin kautta löydät  liikuntaneuvontaa antavat kunnat. 

Fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjaudutaan joko hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tai itse ajan varaamalla. Suora vastaanotolle ei tarvita lähetettä. Suoravastaanottoa ei suositella alle 16 –vuotiaille eikä äskettäisen tapaturman jälkeen.

Huoltajan ottaessa yhteyttä fysioterapiaan, ajanvarauksen yhteydessä fysioterapeutti arvioi hoidontarpeen ja antaa tarvittaessa vastaanottoajan, antaa kotihoito-ohjeet tai ohjaa toiselle ammattilaiselle.

Suoravastaanotolla hoidetaan jännitysniska oireita, useita päänsärkyjaksoja läpikäyneitä asiakkaita.

Virhepurenta ja palpaatiokipu purentalihaksistossa edellyttävät hammaslääkärin tutkimuksia.

Purentaelimistön toimintahäiriöissä ohjaudutaan tarvittaessa fysioterapiaan.

Lisätietoa

Hoitosuunnitelmaan kirjataan, esimerkiksi 

  • Sovittu hoito, sen toteuttaminen ja seuranta
  • Omahoidon ohjeet
  • Elämäntavat (mm. liikunta, harrastukset, ruokailu, nikotiinituotteet)
  • Jatkosuunnitelman laatiminen (esim. seuraava etä- tai lähivastaanoton ajankohta)