Hyppää pääsisältöön

Verkkoasiointimme on uudistunut – keskustele ammattilaistemme kanssa uudella digialustalla. 1.2. alkaen löydät alustalta myös terveyspalveluiden oirekyselyt.

Siirry asioimaan.
Nuoria ulkoilemassa talvisäässä.

Nuoren suun terveys

Kouluikäisten ja nuorten ikään liittyy useita eri riskitekijöitä, jotka voivat olla haitaksi suulle sekä hampaille. Nuoret ovat monien muutosten edessä ja alkavat muodostaa omia tapoja ja rutiineja, joihin vaikuttavat myös mm. ystäväpiiri, harrastukset sekä itsenäistyminen. On tärkeää ohjata heitä ylläpitämään hyvää, huolellista ja säännöllistä suuhygieniaa, kiinnittää huomiota ravintotottumuksiin ja huolehtia fluorin sekä ksylitolin käytöstä. Keskeistä on myös ohjata välttämään nikotiinituotteiden käyttöä. 

Vanhempien asenteiden, tapojen ja tottumusten on todettu siirtyvän lapsille ja nuorille, joten vanhemman vastuuta ja roolia nuorten ohjauksessa ja asenteiden muovaajina on syytä korostaa. Hammashoitoon liittyviin pelkoihin vaikuttavat myös muun perheen ja lähiympäristön asenteet. 

Lapsuus- ja nuoruusiässä puhkeavat kaikki maito- ja pysyvät hampaat, jolloin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään, huolelliseen ja säännölliseen omahoitoon. Puhjetessaan hampaat ovat vain osaksi kovettuneet ja ovat tällöin herkempiä reikiintymään. Puutteellinen puhdistus aiheuttaa myös ientulehdusta. Jotta hampailla on mahdollisuus pysyä terveinä koko loppuelämän ajan, tulee jo hampaiden puhkeamisvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota tehokkaaseen puhdistukseen. Tuolloin hampaat mineralisoituvat lopulliseen kovuuteensa. 

Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksuttu säännöllinen suun omahoito toteutuu usein myös myöhemmällä iällä. Suun terveys on merkittävä osa yleisterveyttä, hyvinvointia sekä elämänlaatua. 

Lue lisää: 

Lähes kaikki, paitsi ensimmäiset poskihampaat sekä viisaudenhampaat puhkeavat 7–15 iässä. Hampaat puhkeavat vähitellen muutamien vuosien aikana ja näin ollen suussa on lähes koko ajan vastapuhjenneita hampaita, jotka eivät ole vielä muotoutuneet lopulliseen kovuuteensa. Puhkeamassa olevat hampaat reikiintyvät herkemmin, kuin pitkään suussa olleet hampaat, joten on tärkeää huolehtia säännöllisestä ja huolellisesta harjauksesta fluorihammastahnan kera. Myös säännölliseen ateriarytmiin ja terveelliseen ravintoon tulee kiinnittää huomiota.

Nuorilla aikuisilla hampaiden kehitys on loppuvaiheessa. Viisaudenhampaat puhkeavat useimmiten 18 ikävuoden jälkeen. Viisaudenhampaat voivat myös puuttua kokonaan, puhjeta vain osittain tai jäädä leukaluun sisälle eivätkä puhkea ollenkaan. Myös hampaiden puhkeamisajoissa on yksilöllisiä eroja.

Tyypillisimmät suun sairaudet ovat karies, eli hampaiden reikiintyminen sekä kiinnityskudossairaudet, eli ientulehdus ja parodontiitti. Myös eroosio on nuorilla hyvin yleistä.

Suun sairaudet ovat pääosin itse ehkäistävissä. Säännöllisesti ja huolellisesti tapahtuva omahoito on keskeisessä roolissa suun sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lasten ja nuorten kohdalla riskialttein aika hampaiden reikiintymiselle on hampaiden puhkeamisvaihe, jolloin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota huolelliseen harjaukseen. 

 

Ientulehdus

Ientulehdus muodostuu nopeasti, jos plakkia jää ienrajoihin puutteellisen harjauksen vuoksi. Ientulehduksen ensioire on ienverenvuoto, punoittava sekä turvonnut ien. Jos plakkia jää hampaiden pinnoille, ienrajaan ja hammasväleihin, alkavat syljen mineraalit pikkuhiljaa kovettamaan plakin hammaskiveksi. Hammaskiveä ei saa itse puhdistettua, vaan se tulee poistattaa ammattilaisen vastaanotolla. Ientulehduksen edetessä pidemmälle hoitamattomana, alkaa muodostua syvempiä ientaskuja, ien irtoaa hampaasta ja hampaan kiinnitys alkaa pikkuhiljaa tuhoutumaan. Lisätietoja: Parodontiitti – hampaan kiinnityksen menetys | Hammaslääkäriliitto.

Karies 

Yleisintä reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria kutsutaan Mutans-streptokokiksi, mutta myös muita kariesbakteereja löytyy. Karies on yleisin ja maailmanlaajuisesti levinnein infektiosairaus. Kariesbakteeri tarttuu herkimmin lapsuudessa ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa suuhun, yleensä syljen välityksellä.

Tyypillisimmin nuorilla kariesta esiintyy hammasväleissä, kun taas lapsilla reikiintyvät hampaiden purupinnat hampaiden puhjetessa. Myös reikiintymisen ehkäisyssä huolellinen harjaus ja hammasvälienpuhdistus on keskeisessä asemassa. Myös ravintoa ja säännöllistä ateriarytmiä on hyvä tarkastella.

Reikiintyminen alkaa kehittyä, kun suuhun ilmaantuu kolme tekijää samaan aikaan: runsaasti kariesbakteeria, suun kannalta huonot ruokailutottumukset sekä heikko hammaskiille, esimerkiksi riittämätön fluorinsaanti. Lisätietoja: Karies (hampaiden reikiintyminen) - Terveyskirjasto.

Eroosio

Happamien juomien ja ruokien nauttiminen toistuvasti aiheuttaa hammaseroosiota, eli hampaan pinnan kulumista ja kiilteen liukenemista. Happamat ruoat, kuten sitrushedelmät ja juomat, kuten virvoitusjuomat, urheilu- ja energiajuomat (myös sokerittomat) ja tuoremehut liuottavat hampaan kiillettä. Myös suuhun nousevat mahahapot esim. närästyksen tai oksentamisen vuoksi aiheuttavat kiilteen liukenemista. Huuli- ja kielilävistykset voivat myös kuluttaa hampaan pintaa. Lisätietoa: Eroosio – hammaskiilteen kemiallinen kuluminen | Hammaslääkäriliitto.

Lue lisää

 

Hampaat harjataan 2x päivässä fluorihammastahnalla. Sähköharja on tutkitusti tehokkaampi kuin tavallinen hammasharja. Harjaukseen tulee käyttää aikaa vähintään 2 min ajan. Hammasharjan tai sähköhammasharjan harjaspään on hyvä olla pehmeä. Vinkit hyvään hammasharjaan ja harjaamiseen | Hammaslääkäriliitto. Harjauksen jälkeen suuta ei tule purskutella vedellä, vaan tahnaa saa jäädä vaikuttamaan hampaiden pinnoille.

Kouluikäisille sekä nuorille sopii aikuisten hammastahna, joka sisältää 1450ppm fluoria. Hampaiden puhdistus | Hammaslääkäriliitto.

Bakteerimassan eli plakin poistamiseen ei riitä pelkkä hampaiden harjaus. Hampaiston kehitys on nuorilla loppumassa ja hampaat ovat tiiviissä rivissä, joiden väliin ei hammasharjan harjakset ulotu. Hammasvälit tulee puhdistaa säännöllisesti siihen tarkoitetuilla välineillä, kuten hammaslangalla tai lankaimella. Muita välienpuhdistusvälineitä reilumpiin hammasväleihin on mm. silikonitikku tai väliharja. Vastaanotolla ohjataan yksilöllisesti sopivat välineet hammasvälienpuhdistukseen. Hammasvälien puhdistus suositellaan tehtävän päivittäin ja hammasvälit tulee puhdistaa ennen hampaiden harjausta, jotta fluori pääsee vaikuttamaan puhtaisiin hammasväleihin. 

Alle 18-vuotiaat kutsutaan säännöllisesti suun terveystarkastuksiin ja suun terveydenhuolto on heille maksutonta. 

Opiskeluterveydenhuolto YTHS tarjoaa opiskelijoille myös suunterveydenhuollon palveluja. On tärkeää käyttää palveluja säännöllisesti oman yksilöllisen hoitovälin mukaan. Jos sinulla on useampi vuosi aikaa edellisestä hammaslääkärin tutkimuksesta, on syytä varata aikaa suunterveydenhuoltoon. 

Lue lisää

Ravitsemuksen suhteen erityisiä riskitekijöitä suunterveyden näkökulmasta nuorilla ovat napostelu, sokerin, makeisten sekä virvoitus- ja urheilujuomien runsas käyttö. Nuoren itsenäistyessä myös kaveripiiri vaikuttaa ravintotottumuksiin - herkkujen sekä makeiden ja hapokkaiden juomien käyttö voi herkästi lipsua koulu- ja vapaa-ajalle. Puhkeamassa oleviin hampaisiin ravinto voi vaikuttaa hampaita vahvistavasti tai aiheuttaa niiden nopeaa reikiintymistä. 

On tärkeää huolehtia säännöllisestä ateriarytmistä ja välttää napostelua. Säännölliseen ateriarytmiin kuuluu päivittäin aamupala, lounas, välipala, päivällinen sekä iltapala. 

Janojuomana tulee suosia vettä ja mahdolliset sokeriset herkut ja juomat on hyvä ajoittaa jälkiruoaksi aterioinnin yhteyteen tai muihin erityishetkiin. Hampaat kestävät noin 5–6 ruokailukertaa päivässä. Suun bakteerit muodostavat eri juomien ja ruokien hiilihydraateista hampaita liuottavia happoja ja lähes kaikki ruoka ja juoma (ei vesi) aiheuttavat happohyökkäyksen. Aterioinnin ja välipalan nauttimisen jälkeen on hyvä ottaa täysksylitolipurukumia tai -pastilleja happohyökkäyksen katkaisemiseksi. Happohyökkäyksen voi pysäyttää myös juustonpalalla tai pähkinällä (ilman sokeri- tai suolakäsittelyä). Ravinto ja suun terveys - Terveyskirjasto.

Happamien juomien runsas käyttö aiheuttaa eroosiota sekä lisää hampaiden reikiintymisriskiä, jos happamiin juomiin on lisätty sokeria. Erityisesti virvoitus- ja light-juomien, urheilu- ja energiajuomien sekä mehujen käyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Maustamaton vichy ja kivennäisvesi ei aiheuta eroosiota tai reikiintymistä. Eroosio – hammaskiilteen kemiallinen kuluminen | Hammaslääkäriliitto.

Lue lisää

Nikotiinituotteiden kokeilut alkavat yleensä 12–14-vuotiaina ja osa kokeilusta johtaa säännölliseen nikotiinituotteiden käyttöön. Nikotiiniriippuvuus voi syntyä jo epäsäännöllisistä kokeiluista ja lopettamisen vaikeus voi yllättää. Riippuvuus syntyy herkästi ja sen vuoksi on tärkeää ehkäistä niiden käytön aloittamista. Nuuskan käyttö on yleistynyt ja jopa alle 15-vuotiaat käyttävät nikotiinituotteita. Uusissa nikotiinituotteissa on usein runsaat määrät nikotiinia ja lisäaineita, jotka parantavat nikotiinin imeytymistä. Runsaaseen nikotiinimäärään liittyy muiden epäedullisten ja terveydelle haitallisten vaikutusten lisäksi myös myrkytysvaara. 

Lue lisää

Sähkötupakka (vape) 

Sähkötupakalla on monenlaisia haittavaikutuksia yleis- sekä suunterveydelle. Sähkötupakkaa on ehditty tutkia vielä verrattain vähän, mutta tähän mennessä on todettu sähkötupakan vuoksi mm. erilaisia suuvaikutuksia, kurkun- ja nielun ärsytystiloja sekä vaikutuksia ien- ja limakalvoterveyteen. Sähkötupakan höyryistä on löydetty myös syöpävaarallisia aineita ja nesteistä on eroteltu yli 250 erilaista kemikaalia. Myös räjähdysvammoja on tapahtunut, jossa sähkötupakoitsijan hampaisto on laajalti tuhoutunut. Myös myrkytysvaara on mahdollinen. 

Lue lisää: 

Nuuska

Nuuskan nikotiinipitoisuus on tupakkaa jopa 3–5 kertaa suurempi ja näin ollen nuuskaa käyttäville riippuvuus voi syntyä nopeasti. Usein riippuvuus on myös voimakkaampaa kuin tupakoitsijoilla. Lisäksi nuuska sisältää yli 2500 kemikaalia, näistä melkein 30 on syöpää aiheuttavia. 

Nuuska aiheuttaa pahanhajuista hengitystä sekä ienvetäymiä, jolloin hampaan juuri alkaa paljastua. Nuuska värjää paljastuneet hammaskaulat ja hampaat pysyvästi tummiksi. Paljastuneet hammaskaulat myös reikiintyvät herkästi. Nuuska aiheuttaa sekä ientulehdusta ja pitkään käytettynä myös parodontiittia, eli hampaiden kiinnityskudossairautta. 

Myös limakalvomuutoksia alkaa ilmaantua ja ensin limakalvo muuttuu ”norsunnahkamaiseksi”. Käytön pitkään jatkuessa limakalvo alkaa muuttua punakammaksi sekä haavaiseksi ja riski suusyövälle on olemassa. 

Lue lisää

Tupakka

Tupakka on merkittävä suusyövän riskitekijä. Huono suuhygienia sekä hampaiston huono kunto kaksinkertaistaa riskin sairastua suusyöpään. Tupakointi myös moninkertaistaa riskin sairastua hampaiden kiinnityskudossairauteen, eli parodontiittiin. Parodontiitti – hampaan kiinnityksen menetys | Hammaslääkäriliitto (linkki). Tupakka heikentää verenkiertoa ikenissä, joten ientulehdus ja parodontiitti voivat edetä pitkään huomaamatta, sillä ikenet eivät vuoda verta, kuten tavallisesti ientulehduksen esiintyessä. 

Tupakointi aiheuttaa myös hampaiden ja paikkojen värjäytymistä, pahanhajuista hengitystä sekä maku- ja hajuaistin heikentymistä. Myös erilaisia limakalvomuutoksia voi esiintyä, jotka voivat olla suusyövän esiasteita. Suusyöpä - Terveyskirjasto (linkki)

Lue lisää: