Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin. Juhannusaattona 21.6. palvelemme viikonloppuaukioloaikojen mukaisesti.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Uutinen

Lapsiasiavaltuutettu kannustaa tekemään muutoksia lastensuojelun tehtävään, nykyiseen lakiin ja palvelujärjestelmään

2.5.2024

Lapsiasiavaltuutetun mielestä lastensuojelun perustehtävä ja paikka palvelujärjestelmässä tulee määritellä ja lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistaa kokonaisuutena. Hyvinvointialue on askel kohti sitä.

Lastensuojelun kustannukset kasvavat ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa erityisesti nuorten osalta.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vieraili lasten, nuorten ja perheiden laajennetun johtoryhmän kokouksessa. Lapsiasiavaltuutetun puheenvuoron teemana oli ajankohtainen aihe: lastensuojelu.

Lapsilla oikeus suojeluun 

Lapsella on subjektiivinen oikeus suojeluun. 
– Valtiolla on velvollisuus suojella lapsia ja järjestää turvallinen kasvuympäristö. Oikeus suojeluun on keskeinen lapsen oikeuksista. Suojelu on tarvittaessa järjestettävä oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti riippumatta hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. – Karsinnat tulisi tehdä viimeisenä lapsien palveluista, Pekkarinen jatkaa.

Suomessa lapset ovat ohjautuneet lisääntyvissä määrin aina 1990-luvulta alkaen paitsi viimesijaisen lapsi- ja perhepalvelun eli lastensuojelun myös viimesijaisen lastensuojelun eli sijaishuollon asiakkaiksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden 0–17-vuotiaiden huostassa olleiden ja kiireellisesti sijoitettujen määrä on noussut. Eniten on noussut 13–18-vuotiaiden nuorten huostassa olleiden määrä. 

Keski-Suomessa vuonna 2022 huostassa oli 1,2 prosenttia lapsista ja kiireellisesti sijoitettuna 0,6 prosenttia lapsista koko maan keskiarvon ollessa huostassa olleiden osalta 1,1 prosenttia ja kiireellisesti sijoitettujen osalta 0,4 prosenttia.
– Keski-Suomi asettuu hyvin lähelle maan keskiarvoa näillä mittareilla mitaten. Joka luokasta noin yksi lapsi on ollut sijoitettuna, Pekkarinen konkretisoi.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut koko Suomessa vuodesta 2008 lähtien, kun taas avohuollon uusien asiakkaiden määrä ja lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on laskenut. Asiakasmäärän laskuun vaikuttaa osaltaan 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, jonka mukaan lastensuojelun tarpeen selvitys ei johda suoraan asiakkuuteen vaan silloin, kun tarve ilmenee. 

Vaikka asiakkuuksien määrä on laskenut lastensuojelun kustannukset ovat nousseet. Sitä puolestaan selittää se, että asiakkaiden tuen tarve on suurempi ja palvelut ovat ”raskaampia”.
Keski-Suomessa kuitenkin avohuollon kustannukset ovat laskeneet, ja kustannukset ovat siirtyneet sijaishuollon puolelle, kun on tilanteet ovat vaatineet huostaanottoja ja kiireellisiä toimenpiteitä.

Syitä lastensuojelun tarpeen kasvuun

Lastensuojelun tarpeen kasvun taustalla lapsiasianvaltuutettu näkee useita erilaisia syitä. Ensimmäinen tekijä liittyy palvelujärjestelmään eli esimerkiksi peruspalvelut ovat jakautuneet ja erityispalveluissa on ruuhkaa tai niitä ei ole riittävästi. Toinen on ajan ilmiöt. Niitä ovat muun muassa mielenterveyden ja neurokirjon oireiden voimistuminen tai yleistyminen, päihdeongelmat, väkivalta, perheiden rikkonaisuus, lapsiperheköyhyys, elämänhallinnan vaikeudet, myös vanhemmilla ja kasvatustilanteiden vaativuus.
– Elämän vakauttaminen on vanhempien ja huoltajien tehtävä, mutta kun vanhemmat eivät saa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluja omaan tilanteeseensa, he eivät jaksa olla hyviä vanhempia Elina Pekkarinen toteaa.

Kolmantena syynä lapsiasiavaltuutettu nostaa yhteiskunnalliset tekijät, kuten polarisaation kärjistyminen, syrjäytyminen, vaatimusten lisääntyminen, individualismi sekä new public management.

Kriisistä kohti uudistumista

Useat tahot, kuten lapsiasiavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies sekä oikeuskansleri ovat kiinnittäneet huomiota lastensuojelun ongelmiin. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on nostanut lastensuojelun kriisin yhdeksi kymmenestä Suomen keskeisimmistä perus- ja ihmisoikeusongelmista. Ongelmakohdiksi on nostettu muun muassa lastensuojelun henkilöstöpula, vaihtuvat, yksinäiset ja vähän arvostetut työntekijät, päihde- ja terveyspalveluiden saatavuuden ongelmat, valvonnan ongelmat ja ulkoistukset, sijoitettujen lasten jatkuvat siirrot ja sopivien paikkojen puute sekä se, etteivät sijoitetut lapset tunne oikeuksiaan.

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen näkee tärkeänä, että lapsi-, perhe- ja nuorisopalvelujen kenttää tarkastellaan ja uudistetaan kokonaisuutena ja lastensuojelun suhde muihin palveluihin määritellään, kuten myös lastensuojelun tehtävä ja paikka palvelujärjestelmässä. 
– Hyvinvointialue on askel sitä kohti, lapsiasiavaltuutettu mainitsee.

Myös lastensuojelun prosesseja, päätöksentekojärjestelmää sekä sijoitusten kohdentumista on tarkasteltava kriittisesti, vaikka sijaishuoltoon sijoittamista ei tehdä kevyesti.
– Suomessa tehdään enemmän kodin ulkopuolelle sijoituksia kuin muissa maissa, ja sijoitukset ovat pitkiä. Meillä ei ole luovasti mietitty, mitä muuta voisi tehdä, Pekkarinen sanoo.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä Suomessa pitäisi olla rohkeutta tehdä radikaaleja muutoksia lastensuojelun tehtävään, nykyiseen lakiin ja palvelujärjestelmään. Myös lastensuojelun tietopohjaa tulee vahvistaa. 
– Kustannuksia tulee painottaa lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja tukeviin toimiin, jolloin lastensuojelu voi keskittyä ydintehtäväänsä eli lasten, nuorten ja perheiden viimesijaiseen suojeluun. Hyvä kasvuympäristö ja ongelmien ehkäisy tulevat pääsääntöisesti edullisemmaksi kuin raskaat erityis- ja erikoispalvelut, Elina Pekkarinen korostaa.

Lapsiasiavaltuutetun verkkosivut.