Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin. Juhannusaattona 21.6. palvelemme viikonloppuaukioloaikojen mukaisesti.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Iiris Pöyhtäri Sairaala Novan edustalla

Arjen sankaritarina: lähihoitajana Sairaala Novassa

Iiris Pöyhtäri, 26, työskentelee lähihoitajana Sairaala Novassa neurologian ja kuntoutuksen osastoilla. Hän on aloittanut työt Keski-Suomen sairaalassa syksyllä 2017 valmistuttuaan samana keväänä lähihoitajaksi Gradiasta.

Ajatus kouluttautua hoitoalalle syntyi jo yläkoulussa.

”Kiinnostukseni hoitotyöhön heräsi jo hyvin nuorena. Olen ihmisenä herkkä ja minulla on aina ollut voimakas halu auttaa, jos jollekin on jotain sattunut”, Pöyhtäri kertoo.

Hän hakeutui opintoihin suoraan peruskoulusta. Pöyhtäri koki lähihoitajaksi opiskelun miellyttäväksi ja innostavaksi. Teoriaopinnoissa korostuivat erityisesti ryhmätyöt ja erilaiset projektit. Työelämässä oppimisen paikoista mieleenpainuvin oli Keski-Suomen keskussairaala.

”Eniten minua opiskelijana kehitti käytännön oppiminen, erilaisten ihmisten kohtaaminen ja toimiminen erityyppisissä toimipisteissä. Mieleenpainuvinta oli kuitenkin harjoittelujaksot työelämässä. Erikoissairaanhoidossa minulle avautui täysin uusi maailma. Ja täällä ollaan edelleen”, Pöyhtäri kertoo.

Alun perin ajatuksissa siinsi jatko-opinnot hoitoalalla, mutta ne ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle työn imussa. Pöyhtäri ei ole leipääntynyt työssä, joka on hyvin vaihtelevaa ja opettaa koko ajan uutta.

Mistä kumpuaa työn merkityksellisyys?

Sairaalassa työn merkityksellisyys näyttäytyy isossa roolissa. Pöyhtäri kokee, että on vaikea kuvitella jotain muuta alaa, missä saisi itse tuntea nykyisenkaltaista työn tärkeyttä.

”Kuntoutuspuolella merkityksellisyyden näkee selkeästi. Potilaina on monen ikäisiä onnettomuuspotilaita, ison trauman kokeneita tai vakavasti sairastuneita. On herkistävää nähdä muutos parempaan, joka yhteistyössä potilaan ja moniammatillisesti tiimin kanssa on saatu aikaan, Pöyhtäri kuvailee.

Moniammatillinen tiimi takaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon. Neurologian ja kuntoutuksen osastoilla työskentelee runsas määrä eri ammattilaisia. Tiimistä löytyy lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä sekä erikoislääkäreitä.

Vastuullinen työ opettaa paljon

Pöyhtärin osastolla lähihoitajien osuus on noin kolmasosa hoitotyön tekijöistä ja työ on hyvin vastuullista. Pääsääntöisesti lähihoitajalla on työvuorossa nimetty omat potilaat, joiden kokonaisvaltaisesta hoidosta hän vastaa itsenäisesti tai työparin kanssa. Suonensisäisestä lääkityksestä huolehtii sairaanhoitaja.

Lähihoitajan työ sairaalapalveluissa on hyvin vaihtelevaa.  Kuntoutusosastolla potilaat viipyvät pidempään kuin neurologian akuuttiosastolla, jossa potilasvaihtuvuus on suurta.

”Työssä tulee eteen erilaisia haasteita ja runsaasti uuden oppimista. Hoitotyö ja lääkitys kehittyvät jatkuvasti. Samalla sairaalan ”konkarihoitajilta” saa hiljaista tietoa ja kokemusta.

Steppi-agenttina kehittämässä terveyttä edistävää perushoitoa

Pöyhtäri toimii Sairaala Novassa steppiagenttina perushoidon laatua kehittävässä verkostossa. Hänen tehtävänään on yhdessä henkilöstön kanssa kehittää perushoitoa.

”Steppiverkostossa mietitään osaamisen tarpeita yhteisössä ja mistä oppia voi hakea. Meillä on pohdittu, kuinka tärkeää fyysisen hoidon lisäksi on vaikeasti loukkaantuneiden mielialan tukeminen. Tällä hetkellä meidän osastolta on kaksi sairaanhoitajaa kouluttautumassa Gradiassa mielenterveys ja päihdetyön erikoisammattitutkintoon. He tuovat sitten mukanaan osaamista koko tiimille”, Pöyhtäri kertoo.

Sairaala Novassa hoitajaopiskelijoille mahdollistetaan tutustumispäiviä perushoitoon. Näiden steppipäiviksi kutsuttujen tutustumisten organisointi on Pöyhtärin vastuulla omalla osastollaan. Steppiopiskelijat tulevat seuraamaan hoitajien perustyötä pari kertaa vuodessa.

Mainettaan parempi hoitoala

Iiris Pöyhtäri pohtii julkisen keskustelun hoitoalan työstä olevan turhaan ongelmakeskeistä.

”Työssämme on harmillisesti aika negatiivinen leima, vain resurssiongelmat tuntuvat olevan pinnalla. Vaikka työ on ajoittain raskastakin, koen sen todella antoisana. Väliin mahtuu rauhallisempia päiviä. Moni hoitaja viihtyy työssään hyvin”.

Iiriksen työyhteisössä on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu. Se on iso etu ja voimavara työssäjaksamisessa henkilöstölle, kun työntekijät voivat itse osallistua työvuorojensa suunnitteluun.

Jokainen työ tietenkin myös vaatii. Sairaalassa työ lähihoitajana kysyy kykyä suunnitella ja priorisoida sekä sietää keskeneräisyyttä ja nopeasti muuttuvia tilanteita. Hoitotyössä nousee keskeiseksi kyky kohdata erilaisia ihmisiä.

Hyvä työyhteisö on kaiken a ja o

Iiris Pöyhtäri kehaisee työtiimiään. Heillä on hyvä, yhteen hitsautunut työporukka, jossa korostuvat työtoverin kunnioittaminen ja ammattitaidon arvostaminen. Vahvassa elää henki, että työyhteisössä tarvitaan jokaista, ei kukaan yksin pärjää.

Pöyhtäri haluaa rohkaista alasta kiinnostuneita lähtemään opiskelemaan lähihoitajaksi: ”Gradiasta saa hyvät eväät työssä pärjäämiseen. Meillä sairaalapalveluissa ei koskaan olla yksin työssä. Aina saa apua, kun pyytää. Kaikkea ei tarvitse osata heti, työssä oppii jatkuvasti uutta. Lähde mukaan tekemään tärkeää työtä”.