Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso mahdolliset poikkeusaukioloajat täältä.
Isä ja poika

Tapahtuma

Palvelut tutuiksi -tapahtumasarja 

Tapahtuma-aika: 30.05.2023 17:30 - 19:00

Tapahtumapaikka: Verkkoyhteys, Teams Live -tapahtumat

Millaisia palveluja tarjoamme? Kuinka palveluiden piiriin pääsee? Millaista tukea tarjoamme arkeesi?

Huhti-toukokuussa järjestettävän Palvelut tutuiksi -tapahtumasarjan kautta Keski-Suomen hyvinvointialue, sen toiminta ja palvelut tulevat tutuiksi alueemme asukkaille, järjestöille, päättäjille, yrityksille ja muille kumppaneille. Palveluista ja palveluihin tulevista muutoksista kertovat vuorollaan eri palvelumme. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Toivomme, että linjoille tulee mukaan asukkaiden lisäksi  myös alueemme järjestöt, yritykset, kunnat, päättäjät ja henkilöstömme. Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa jokaiselle jotakin, ja kehotammekin lämpimästi osallistumaan tapahtumasarjamme tilaisuuksiin.  

Tapahtumasarjan aikataulu ja ohjelma 

Tilaisuudet toteutetaan verkossa, Teams Live -tapahtumina klo 17.30–19.00. Osallistuminen on maksutonta, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuksiin osallistuminen tapahtuu anonyymisti eli voit osallistua tilaisuuksiin ilman että muut osallistujat näkevät nimeäsi.  Tilaisuudet tallennetaan ja tallenteet ovat katsottavissa tapahtumasivulla kahden viikon ajan tapahtuman jälkeen.  

Kysy ennakkoon, me vastaamme 

Teams Live -tapahtuman aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastataan puheenvuorojen jälkeen. Voit jättää myös kysymyksesi ennakkoon verkkolomakkeen kautta: Kysy palveluista ennakkoon.

Kuulemme mielellään tapahtumasarjasta palautetta. Tapahtumasarjalle on mahdollista saada jatkoa.

Lämpimästi tervetuloa! 
 

Menneet tapahtumat ja esitysmateriaalit

Tallenteet ovat katsottavissa verkossa kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen.

Ti 25.4. Varhaista tukea perheille:
Neuvola, seksuaaliterveyspalvelut, pikkulapsipsykologi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, perhekeskus ja perheoikeudelliset palvelut

Ke 26.4. Ikääntyneiden omaishoito

To 27.4. Ikääntyneiden päivätoiminta

  • Asiakas- ja palveluohjaus, Riikka Röppänen, palvelupäällikkö
  • Kuinka pääsen palvelun piiriin? Erja Tammelin, palvelupäällikkö, varhainen tuki, pohjoinen alue

Ti 2.5. Vammaispalvelut

  • Mitä kaikkea vammaispalveluihin kuuluu - mistä kokonaisuus koostuu? Millainen rooli sosiaalityöntekijöillä on vammaispalveluissa? Mitä henkilökohtaista apua vammaispalvelut tarjoavat? Mikä on Henkilökohtaisen avun keskus ja minkälaista apua sieltä saan?
    • Elina Hienola, palvelupäällikkö, Vammaispalvelut
    • Sanna Hänninen, johtava sosiaalityöntekijä, Vammaispalvelut 
    • Jari Friman, palveluvastaava, Vammaispalvelut

Ke 3.5. Suun terveydenhuollon palvelut, yhteydensaanti ja hoitoon pääsy

  •  Miten saat yhteyden suunterveydenhuoltoon, mitä palveluita tarjoamme ja kenelle palvelut ovat suunnattu? Mitä muutoksia on tulossa palveluihin ja miten kehitämme palveluita? Kerromme myös hoitoon pääsystä (kiireellinen hoitoon pääsy ja kiireetön hoitoon pääsy)
    • Kukka-Maaria Leivonen, ylihoitaja, Suun terveydenhuolto 
    • Hannamari Pitkänen, apulaisylihammaslääkäri, Suun terveydenhuolto 
      Tästä näet esityksen diat

To 4.5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 

  • Millaisia aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista tarjoamme ja miten niihin ohjaudutaan? Kerromme myös hoitomenetelmistä ja hoitosuunnitelmista, aikuisten sosiaalipalveluista sekä kotiin vietävistä palveluista.
  • Tuula Antinaho, palvelupäällikkö - tästä näet esityksen diat

Ke 10.5. Terveyspalvelut arkesi tukena 

  • Jari Raudasoja, palvelujohtaja

Ma 15.5. Tukea lapsiperheille, jos arki takkuaa  

  • Satu Moisio, palvelupäällikkö, varhaisen tuen palvelut
  • Minna Laurila-Paasonen, palvelupäällikkö, avohuollon lastensuojelu
  • Maria Lehtinen, palvelujohtaja, lastensuojelun palvelut
  • mukana tilaisuudessa myös perheiden peruspalveluiden palvelujohtaja Marja Laurila
  • Millaista tukea tarjoamme lapsiperheiden arkeen?

Ti 16.5. Pelastustoimen palvelut  

  • Pelastustoimen valvontatehtävät, varautuminen ja väestönsuojelu
  • Mika Laitinen, paloinsinööri
  • Pasi Vilhunen, valmiuspäällikkö
  • Ti 30.5. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perheneuvolapalvelut
    Mitä, mistä, miten ja kenelle?  (Osallistu tapahtumaan tästä)
    • Virve Hongisto, palvelujohtaja
    • Lasten ja perheiden erityinen tuki, palvelupäällikkö Päivi Nevalainen
    • Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen

Tilaisuuksissa vastaamatta jääneet kysymykset

Palvelut tutuiksi -tapahtumissa vastaamatta jääneet kysymykset vastataan kirjallisesti sivuillamme. 

Tiistaina 25.4. vastaamatta jääneet kysymykset

Kysymykset:

  • Onko huoli-ilmoitus sama asia kuin sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto?
  • Milloin tehdään huoli-ilmoitus, milloin lastensuojeluilmoitus?

Vastaus (Satu Moisio): 

Huoli-ilmoituksella tarkoitetaan samaa kuin sosiaalihuoltolain mukaisella yhteydenotolla (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 35 §). Ilmoitusvelvollinen henkilö voi lastensuojeluilmoituksen sijasta tehdä sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton yhdessä lapsen tai hänen huoltajavanhempansa kanssa. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton, hänen ei samojen syiden perusteella tarvitse tehdä erikseen lastensuojeluilmoitusta (lastensuojelulaki 25 a §).  

Ilmoitusvelvollisen on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen huoltaja ei suostu sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton tekemiseen tai yhteydenottoa ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tehdä yhdessä (esimerkiksi kiireen vuoksi).  

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto ja lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto ei ole vielä kaikille ilmoitusvelvollisille niin tuttu kuin lastensuojeluilmoitus on. Tuen tarpeen arvioiminen pyritään tekemään aina hyvässä yhteistyössä perheen kanssa. Silloin kun lapsen ja vanhempien kanssa on keskusteltu yhteydenoton syistä ja tuen tarpeesta jo etukäteen, on helpompi jatkaa perhetilanteen selvittelyä yhteistyössä yhteydenoton tekijän ja palvelutarpeen arviointia tekevien työntekijöiden kanssa.  

Jos työntekijänä kokee epävarmuutta sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton ja lastensuojeluilmoituksen tekemisessä, voi aina olla yhteydessä oman alueensa palvelutarpeen arviointiin ja kysyä neuvoa. Pyrimme myös kehittämään hyvaks.fi -sivustoa ohjeiden osalta. Hyvää tietoa asiasta löytyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja 

Kysymys: Palveluseteli, miten käytännössä toimii?

Vastaus (Satu Moisio): 

Hyvinvointialueen viranhaltija tekee asiakkaalle päätöksen palvelusetelin myöntämisestä kotipalveluun. Työntekijä kertoo asiakkaalle asiakkaan aseman, palvelusetelin arvon, palveluntuottajien hinnat ja omavastuuosuuden määräytymisen perusteet, jos asiakkaalle jää omavastuuta. Palvelusta tehty päätös sisältää tiedot siitä, kuinka paljon tunteja on myönnetty ja mille ajalle päätös on tehty. Lisäksi päätökseen on kirjattu palvelun sisältö ja tavoitteet. Palvelusetelin saanut asiakas valitsee itse palveluntuottajan ja solmii palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen palvelusetelipalvelun tuottamisesta. Työntekijä opastaa asiakasta, mistä tuottajat löytyvät. Tuottajat löytyvät osoitteesta www.palse.fi.  

Hyvinvointialueen työntekijä arvioi palvelua myöntäessään, järjestetäänkö se hyvinvointialueen oman työntekijän tekemänä työnä vai annetaanko asiakkaalle palveluseteli. Palvelusetelituottajan palvelu vastaa hyvinvointialueen omana työnä järjestettyä palvelua. 

Kun asiakas saa postitse ensimmäisen päätöksen palvelusetelistä kotipalveluun, hän ottaa yhteyttä valitsemaansa palveluntuottajaan ja sopii tuottajan kanssa palvelun käynnistymisestä ja aikatauluista myönnetyn palvelupäätöksen sisällön puitteissa. Asiakas voi etsiä palveluntuottajaa jo ennen paperisen päätöksen saapumista. Palveluntuottajan työntekijän saapuessa ensimmäiselle käynnille, asiakkaan tulee antaa hänelle tuottajan kopio palvelusetelistä. Ennen palvelujakson päättymistä asiakas ja palveluntuottaja täyttävät yhdessä palvelupalautteen, jossa arvioidaan kotipalvelun tavoitteiden toteutumista ja jatkon tarvetta. Tämän jälkeen asiakas voi tarvittaessa hakea jatkopäätöstä palvelulle. Jos palvelun jatko myönnetään, pystyy työntekijä aktivoimaan palvelusetelin suoraan tuottajalle, jos asiakas käyttää samaa tuottajaa.  

Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa myös kesken palvelun. Jos asiakas on tyytymätön palvelusetelituottajan palveluun, hän käsittelee sitä ensisijaisesti palveluntuottajan kanssa. Palautetta on toki hyvä välittää myös hyvinvointialueelle. 

Kysymys: Onko perhekeskukseen tervetulleita myös mummot ja papat? 

Vastaus (Marja Lehtoranta): Tottakai! 

Tiistaina 30.5. vastaamatta jääneet kysymykset

Vastaaja: palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi

Kysymys: Koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluista, miksi näillä ammattiryhmillä ei ole joka päivä puhelin aikaa tai avointavastaanottoa niin kuin kouluterveydenhoitajilla, se olisi ennaltaehkäisevää ja matalankynnyksen palvelua, ja heitä olisi helpompi lähestyä.

Vastaus: Kehitämme koulukuraattori- ja psykologipalvelua mahdollisimman matalan kynnyksen palveluksi ja kokeilemme ja levitämme erilaisia toimintatapoja hyvinvointialueella.  Avoimet vastaanotot eivät ole olleet laajassa käytössä ja arvioimme, miten tämä toimintatapa soveltuisi kuraattori- ja psykologipalveluihin. Tällä hetkellä toimimme pääasiassa ajanvarauksella. Lainsäädäntö ei velvoita avoimen vastaanoton tyyppiseen toimintaan. Puhelimitse yhteyttä ottavat nykyisin lähinnä yhteistyökumppanit, ei niinkään asiakkaat eli nuoret tai perheet. Näin ollen tarpeellista olisi kehittää ja lisätä muita yhteydenottokanavia.

Kysymys: Olisi hienoa jos koulukuraattorin luona voisi käydä kesälläkin juttelemassa, olen kuullut että joillakin kouluilla kuraattori ottaa vastaan oppilaita kesäkuussa, miksi kaikilla kouluilla ei ole?

Vastaus: Kuraattorien ja psykologien vastaanottotoiminta jatkuu myös kesäkuussa.
 

 

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista.  
 
Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen vaikuttavasti ja laajassa yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteenamme on se, että keskisuomaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tukea keskisuomalaisten hyvää arkea. 

Hyvinvointialue on Keski-Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa työskentelee noin 11 500 ammattilaista. Uutena työnantajana tarjoamme mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja monipuolisiin urapolkuihin.  

Palveluiden tiedot, toimipisteet ja yhteystiedot löytyvät Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaks.fi