Hyppää pääsisältöön
Sote-palvelut

Sairaanhoitajan vastaanotto | Tekonivelleikkauspotilaan hoito- ja palveluketju

Tämä sivu on osa  Tekonivelleikkauspotilaan hoito- ja palveluketjua.

Sairaanhoitajan vastaanotolla keskitytään terveydentilan saattamiseen sellaiseen kuntoon, että leikkaus on turvallista suorittaa. Kyse on terveydentilan optimoinnista, josta keskustelu on aloitettu jo lääkärin vastaanotolla. 

Sairaanhoitajan vastaanotolla mitataan pituus ja paino, sekä tarkastellaan yhdessä verikoetuloksia. Jos potilas on sairaanhoitajan etävastaanotolla, pituuden ja painon mittaa fysioterapeutti omalla vastaanotollaan. 

Pääpaino sairaanhoitajan vastaanotolla on terveellisten elintapojen tukeminen ja vahvistaminen ja leikkaukseen liittyvien pelkojen hälventäminen. Leikkauksen onnistumisen edellytyksiä voi parantaa kiinnittämällä huomiota terveellisiin elämäntapoihin. 

 

Pääpaino sairaanhoitajan vastaanotolla on terveellisten elintapojen tukeminen ja vahvistaminen ja leikkaukseen liittyvien pelkojen hälventäminen. Leikkauksen onnistumisen edellytyksiä voi parantaa kiinnittämällä huomiota terveellisiin elämäntapoihin. 

 

Ammattilaisen työn tueksi

Polven/lonkan tekonivelleikkaukseen menevä, sairaanhoitajan vastaanotto, perustason ohje (Sampo-ohjepankki, avautuu vain ammattilaisille)

Pitkäaikaissairauksien hyvä tasapaino nopeuttaa toipumista leikkauksesta ja vähentää leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. 

Astma / keuhkoahtaumatauti

  • Huonossa hoitotasapainossa oleva astma / keuhkoahtaumatauti voi mm. vaikeuttaa nukutusta.
  • PEF - seuranta on palautunut, onko hoitotasapaino kunnossa? Jos puhallustulokset ovat huonommat kuin normaalisti, tilanteesta konsultoidaan lääkäriä.

Diabetes

  • Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voi mm. hidastaa haavan paranemista.
  • Verensokeriseuranta on palautunut, onko hoitotasapaino kunnossa?  Jos tulokset poikkeavat tavoitearvoista, tilanteesta konsultoidaan lääkäriä.
  • Pitkäaikaissokerin tavoitearvo diabeetikolla on alle 8 % (64 mmol/mol).

Verenpainetauti / sepelvaltimotauti

  • Oireinen sepelvaltimotauti lisää leikkauksessa tapahtuvaa sydäninfarktin riskiä ja huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti voi aiheuttaa nukutuksessa hankaluuksia.
  • Verenpaineseuranta on palautunut, onko hoitotasapaino kunnossa? Jos mittausten keskiarvot poikkeavat asetetusta tavoitetasosta, tilanteesta konsultoidaan lääkäriä.
  • Rajoittaako sepelvaltimotauti arkielämää? Miten sujuu ylämäkikävely tai portaiden nousu? Jos oireita, tilanteesta konsultoidaan lääkäriä.

Reuma

  • Reumapotilaiden biologisten lääkkeiden käyttö keskeytetään ennen suunniteltua leikkausta ja taukoa jatketaan siihen asti, kunnes haava on parantunut ja ompeleet / haavahakaset on poistettu. Lääketauolla pyritään varmistamaan kudosten paraneminen ja minimoimaan infektiot.
  • Biologisten lääkkeiden tauotuksesta on lääkäri antanut ohjeet. Tarkista, että on ymmärtänyt, kuinka toimitaan. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä.

Krooninen ihosairaus

  • Tästä voit keskustella samalla kun kartoitat jalkojen ihon kuntoa.

Eturauhasen liikakasvu

  • Jos potilaalla on kovasti oireita / virtsaamisvaikeuksia, eikä se ole tullut puheeksi jo lääkärin vastaanotolla, tilanteesta konsultoidaan lääkäriä.
  • Ruokavaliossa ja ravitsemuksessa on tärkeä kiinnittää monipuolisuuden lisäksi riittävään energian ja ravintoaineiden saantiin.
  • Tee NRS-2002-seula ja kirjaa tulos hoidonseurantaan (myös 0-tulos). Apuna voit käyttää Ravinnon saanti ja sairauden arvio NRS-2002 -menetelmässä -ohjetta. 
  • Vajaaravitsemus tai sen riski heikentävät hoitamattomana optimaalista toipumista (lisää komplikaatioita, hidastaa haavojen paranemista ja heikentää elämänlaatua).  
  • Toimintamallin ja kirjaamisen ohjeet löydät Sampo-ohjepankista: NRS-2002 vajaaravitsemusriskin seulonta
  • Ruokavaliossa on hyvä kiinnittää monipuolisuuden lisäksi huomiota luuston lujuutta ja lihaskudoksen parantumista edistävään ruokavalioon hyvissä ajoin jo ennen leikkausta.

 

  • Kalsiumilla on keskeinen merkitys mm. luusto- ja hammasterveydelle. Kalsium heikentää raudan, sinkin ja kuparin imeytymistä. Kalsiumin imeytymistä säätelee D-vitamiini.  
  • Hyviä Kalsiumin lähteitä ovat maito ja maitovalmisteet, kala, kaalikasvit sekä kalsiumilla täydennetyt elintarvikkeet. Kalsium imeytyy parhaiten maitovalmisteista. 
  • Kalsiumin puutoksen kliinisiä oireita ovat osteopenia, osteoporoosi ja murtumat. Niukasti maitovalmisteita sisältävä ruokavalio sekä D-vitamiinin riittämätön saanti lisäävät kalsiumin puutoksen riskiä. Kalsiumin puutoksen riskiryhmiä ovat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset sekä vaihdevuosi-ikäiset naiset. Elimistön kalsiumpitoisuus on tarkasti säädeltyä, eikä kalsiumtilan mittaamiseen ole luotettavaa merkkiainetta. Keskimääräinen tarve ja suositeltava saanti perustuvat tasapainotutkimuksiin sekä epidemiologisiin ja kliinisiin tutkimuksiin kalsiumin roolista terveen luuston ylläpitämisessä. 
  • Suositeltava saanti 25 vuotta täyttäneulle naisille ja miehille on 950 mg/vrk. (Kansalliset ravitsemussuositukset 2024
  • HUOM: 8dl maitoa sisältää 968mg kalsiumia, 2dl maustamatonta jogurttia sisältää 240mg kalsiumia, juustosiivu 4g = sisältää 37,6 mg kalsiumia (esim. puolikova juusto kevyt edam tms.) (THL-Fineli

 

  • D-vitamiini vaikuttaa mm. kalsiumin aineenvaihduntaan, kudosten toimintaan ja immuunijärjestelmän säätelyyn.
  • D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta ja sitä on mahdollista saada ravinnosta.
  • Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat: kala, D-vitaminisoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet.
  • D-vitamiinin suositeltava saanti 2 viikon iästä lähtien on 10 μg/vrk. Ikääntyneille (≥ 75 v) suositellaan D-vitamiinia 20 μg/vrk. (Kansalliset ravitsemussuositukset 2024)

 

  • Proteiinia tarvitaan lihasten ja luuston rakennusaineiksi ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen. Se tukee myös D-vitamiinin muuntumista aktiiviseen muotoon, mikä on tärkeää luuston terveydelle.
  • Painokiloa kohden proteiinin saantisuositus on aikuisille alle 70-vuotiaille 0,83g/kg/vrk. Vanhemmille 1,2-1,5 g/kg/vrk. (Kansalliset ravitsemussuositukset 2024) Ikääntyneet tarvitsevat enemmän proteiinia, koska imeytyminen ja proteiinin hyväksikäyttö heikompaa. Vakava sairaus voi myös lisätä proteiinin tarvetta. On tärkeää, että proteiinia saisi tasaisesti jokaisella aterialla (myös aamu ja iltapalalla).
  • Proteiinia saa ruuasta. Kasviproteiinia on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, herneissä, viljatuotteissa ja soijassa. Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kananmuna, kala, broileri ja vähärasvainen liha. 
  • Proteiinin saantia ei tarvitse erillisillä lisävalmisteilla varmistaa, monipuolinen ruokavalio riittää turvaamaan tarvittavan proteiinin saannin.
  • Proteiini ja kalsiumin kuvatiedosto lähteistä. (Maito ja Terveys ry.)

 

  • Riittävä nesteen saanti on tärkeää. Yksilöllinen nesteen tarve vaihtelee. Useimmilla ihmisillä se tyydyttyy, jos juodaan janon tunteen mukaisesti. Suositeltu päivittäinen juomien määrä on 1–1,5 litraa ruoan sisältämän nesteen lisäksi. (Kansalliset ravitsemussuositukset 2024)

 

Muista vielä:

  • Omega 3 rasvahappo- tai kalaöljyvalmisteet ja inkivääri ohentavat verta ja saattavat lisätä verenvuodon riskiä leikkauksessa ja toipilasaikana. Niiden käyttö pitää lopettaa 2 kuukautta ennen leikkausta.
  • Luontaistuotteiden käyttö on hyvä lopettaa 2 kuukautta ennen leikkausta, koska ne saattavat olla yhteen sopimattomia sairaalassa annettavan lääkehoidon kanssa. Mm. kalkkia, magnesiumia, sinkkiä, C-vitamiinia voi käyttää -eivät ole luontaistuotteita.
     

    Lisätietoa: 

    Elintavat ja ravitsemus, THL

    Ravintoaineet, Ruokavirasto

    Proteiinin ja kalsiumin lähteitä , Maito ja terveys ry.

     

Miksi viimeistään leikkauksen lähestyessä kannattaa panostaa painonhallintaan?

  • Ylipaino lisää leikkausriskejä ja hidastaa toipumista sekä lyhentää tekonivelen käyttöikää.
  • Ylipaino voi vaikeuttaa leikkauksen teknistä suorittamista ja puudutusta.
  • Ylipaino altistaa toipilasvaiheessa painehaavoille, tulehduksille ja tekonivelen irtoamiselle.
  • Suuri painon pudotus juuri ennen leikkausta on enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Se voi aiheuttaa vajaaravitsemustilan, joka on este leikkaukselle.

Maltilliseen painonpudotukseen on hyvä kannustaa:

  1.  Lisää kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää. Puoli kiloa päivässä siis viisi - kuusi kourallista on sopiva määrä. Vatsa täyttyy, mutta kaloreita on vähän.
  2. Vähennä kovaa eläinperäistä rasvaa maitotuotteissa, juustossa ja liharuuissa / leikkeleissä 2. valitsemalla vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita. Sydänmerkkituotteet ovat hyvä valinta. Paljon rasvaa = paljon kaloreita = paino nousee.
  3. Käytä täysjyvätuotteita, esim. ruisleipää vaalean leivän sijaan. Täysjyvätuotteet pitävät nälkää 3. hyvin loitolla.
  4. Vältä sokeripitoisia juomia, esim. limsaa ja tuoremehua. Muista kuitenkin juoda nestettä tarpeeksi, 1 – 1½ litraa päivässä. Joskus huomaa ettei olekaan nälkä vaan jano !
  5. Syö säännöllisesti, 4 – 6 kertaa päivässä, niin ei nälkä ja ylensyönti pääse yllättämään.
  6.  Ruokaillessa pidä annoskoko kohtuullisena. Kylläisyyden tunne tulee vasta 15 - 20 minuuttia ruokailun jälkeen ja nälkä talttuu usein hiukan ajateltua pienemmälläkin määrällä.
  7. Älä napostele, saat turhia kaloreita.

Painonhallinnassa oleellista on ravitsemusasioiden rinnalla säännöllinen liikunta. Laihduttamalla pudotetut kilot myös pysyvät paremmin poissa, jos liikkuu säännöllisesti. 

  • Tupakointi voi pahimmillaan mitätöidä leikkaustuloksen, sillä tupakointi heikentää verenkiertoa. Heikentyneen verenkierron seurauksena luutuminen voi hidastua ja leikkaushaavan paraneminen sujua huonosti. Lisäksi tupakointi lisää tulehdusriskiä ja altistaa laskimotukoksille.
  • Jos potilas käyttää tupakkatuotteita, kannustamme lopettamaan tai ainakin vähentämään.
  • Lopettamista suositellaan tehtäväksi viimeistään kaksi kuukautta ennen leikkausta. Lopettamisen myötä keuhkojen ja verenkierron toiminta alkaa korjaantumaan ja leikkauksen onnistumismahdollisuudet paranevat. Ajoissa aloitettu tupakkavieroitus takaa että vieroitusoireet ovat jo leikkaukseen mennessä helpottaneet.
  • Nikotiiniriippuvuustestit, korvaustuotteiden käyttöohje  (Sampo-ohjepankki)
  • Päihteiden vieroitusoireet vaikeuttavat leikkauksesta toipumista ja kuntoutumista. Runsaan päihteiden käytön seurauksena mm. kipulääkkeiden teho voi heikentyä. Lisäksi päihteiden käyttö altistaa tapaturmille ja siten mm. tapaturmaiselle tekonivelen irtoamiselle.
  • Alkoholin käyttö pitää lopettaa kaksi kuukautta ennen leikkausta.
  • Jos lopettaminen on vaikeaa tai siihen kaipaa tukea, päihdehoitajan vastaanotolta saa apua.. 
  • Alkoholiriippuvuustestit 

Hammastulehdus on este leikkaukselle.

  • Terve suu vähentää tekonivelleikkauksen jälkeistä infektioriskiä, minkä takia suu ja hampaat on hoidettava ennen leikkausta.
  • Ikenissä ja muualla suussa (myös hampaattomassa suussa) voi olla piilevänä tulehduspesäkkeitä, joiden havaitsemien vaatii tutkimuksen ja mahdollisesti röntgenkuvauksen.
  • Hyvä suun terveydenhoito sisältää hampaiden harjauksen aamuin illoin. Tämän lisäksi on syytä käyttää hammastikkuja, hammaslankaa tai hammasväliharjoja
  • Myös proteesi on säännöllisesti pestävä.

Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi ja nauttimaan elämästä. Sairaus aiheuttaa luonnollisesti muutoksia mielialassa. Mielenterveyttä kuormittaa usein sekä sairauden seurauksena muuttunut elämäntilanne että sairauden aiheuttamat pelot. Joskus muutokset kuormittavat niin paljon, että seurauksena voi olla masennus.

Kannustamme puhumaan avoimesti mielen hyvinvoinnin asioista. Vaikea elämäntilanne voi kuormittaa kenen tahansa mieltä niin, että omat keinot tai läheisten tuki eivät riitä. Mielenterveyspalvelut ovat olemassa meitä jokaista varten ja jokaisella on yhtäläinen oikeus hakeutua niiden piiriin. 

Mielen hyvinvoinnista voi huolehtia esim. seuraavin keinoin:

  1. Liity muihin. Puhu ja kuuntele, ole mukana, luo yhteyksiä ja ylläpidä suhteita. Yhteenkuuluvuus, läheisyys muihin ihmisiin ja hyväksytyksi tulemisen tunne ovat ihmisen perustarpeita.
  2. Ole aktiivinen. Tee mitä osaat ja nauti siitä, iloitse liikkumisesta, liikuta mieltäsi. Tutkimuksista tiedetään, että liikunta lisää ihmisten hyvinvointia ja vähentää masennusoireita ja ahdistuneisuutta. Tutkimustulokset viittaavat, että fyysinen aktiivisuus voi lisätä itsetuntoa, kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja elämänhallintaa.
  3. Huomaa. Huomaa pienet asiat, jotka tuovat sinulle iloa, ole utelias. Omaa mielen hyvinvointia voi vahvistaa kehittämällä taitoja, jotka lisäävät tietoisuutta juuri tässä hetkessä ympärillä tapahtuvista asioista ja omassa mielessä sekä kehossa tuntuvista tuntemuksista.
  4. Opi uutta. Innostu uudesta, näe mahdollisuuksia, haasta ja yllätä itsesi. Oppiminen, uteliaisuuden säilyttäminen ja itselle tavoitteiden asettaminen on tärkeää joka ikävaiheessa.
  5. Anna toiselle. Anna toisille aikaasi, sanojasi, läsnäoloasi. Antaminen on enemmän kuin vain tavaroiden ja materiaalin jakamista toisten kanssa. Se on jakamisen ja välittämisen ilmapiiriä sekä osallistumisen ja osallisuuden edistämistä sosiaalisissa suhteissa sekä yhteisöissä.
     

Uni on terveydelle välttämätöntä, kukaan ei pärjää ilman unta. Univaje mm. kasvattaa onnettomuusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti vastustuskykyyn. Pidempään jatkunut unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä ja mielialan vaihteluita. Pahimmillaan se myös altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista.

Unettomuus vaikuttaa myös suoraan fyysiseen terveyteen. Unettomuudesta aiheutuvan univajeen on todettu altistavan diabetekselle, sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle, ylipainolle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Sairastumisriskin suurenemisen lisäksi unettomuus lisää merkittävällä tavalla onnettomuus- ja tapaturmariskiä ja on siten myötävaikuttamassa moniin fyysisiin haittoihin. Unettomuudella on negatiivinen vaikutus aineenvaihduntaan ja paranemiseen. Myös unettomuuden aiheuttama heikko stressinsietokyky altistaa monille fyysisille vaivoille.

Unettomuutta tulee hoitaa ensisijaisesti käsittelemällä unettomuuden syitä. Keskustele potilaan kanssa onko hänellä mahdollisia uniongelmia ja pohtikaa yhdessä, kuinka asiaan tulisi puuttua. Keskustelun lisäksi joskus apu löytyy tilapäisestä unilääkityksestä.

Vinkkejä parempaan uneen:

  • Tee rauhallinen kävelylenkki muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Raitis ilma ja kevyt liikunta auttavat elimistöä rauhoittumaan.
  • Mene nukkumaan ja herää suhteellisen säännöllisesti samaan aikaan.
  • Varmista, että sänky on sopivan mukava ja joustava, eikä aiheuta selkäkipuja.
  • Huomioi, että makuuhuone ei ole liian kylmä, kuuma tai meluinen.
  • Jos valoisuus häiritsee nukkumista, pimentävät kaihtimet ja silmälaput auttavat asiaa.
  • Opettele hengitys- ja rentoutumisharjoituksia ja käytä oppimiasi taitoja.
  • Venyttele kehoa huolella ennen nukkumaanmenoa tai käy hierojalla helpottamassa lihasjännityksiä.
  • Opettele käsittelemään huolia. Tee tarvittaessa huolilista. Jos jokin painaa nukkumaan mennessä mieltä, eikä asialle voi tehdä mitään ennen aamua, kirjoita se muistiin ja lupaa itsellesi hoitaa se seuraavana päivänä tai mahdollisimman pian. Huolta voi käsitellä näin myös keskellä yötä, jos se pitää hereillä.
  • Vältä kahvia, teetä, kaakaota tai kolajuomia iltapäivällä tai illalla.
  • Rajoita ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa: erityisesti tietokoneen ruudun valo voi pitää hereillä pitempään.
  • Kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala ennen nukkumaanmenoa voi olla avuksi.
  • Jos pyörit sängyssä saamatta unen päästä kiinni, älä jää vuoteeseen vaan tee jotain mieltäsi rentouttavaa: lue, katsele televisiota tai kuuntele rauhallista musiikkia. Palaa vuoteeseen, kun väsymyksen tunne palaa.
  • Vastusta kiusausta nukkua päivällä pitkään, sen sijaan pienet torkut voivat rentouttaa. Jos nukkuu päivällä pitkään, nukahtaminen illalla on todennäköisesti entistä vaikeampaa.

Ihon kunto tarkistetaan sairaanhoitajan vastaanotolla. Jos sairaanhoitajan vastaanotto on toteutunut etäyhteydellä, ihon kunnon tarkistaa fysioterapeutti omalla vastaanotollaan.

Ennen leikkausta ihon tulee olla ehjä, sillä terve iho on merkittävä suoja tulehduksia vastaan. Akuutti ihotulehdus tai tulehtunut ihottuma on este leikkaukselle. Tulehduksen aiheuttavat bakteerit voivat levitä verenkierron mukana tekoniveleen ja aiheuttaa tekoniveleen tulehduksen.

Keskeiset asiat ihon hoitoon ennen leikkausta: rasvaa ihoa tarvittaessa perusvoiteella, vältä ihon raapimista ja hankaamista, ihokarvojen poistamista tulee välttää viikko ennen leikkausta.

Varvasvälien, nivustaipeiden ja rintojen alusten hautumat ja haavaumat sekä ihotulehdukset tulee hoitaa ennen leikkausta. Leikkauksen estäviä iho- ja kynsimuutoksia jaloissa:

  • Ihorikko tai ihottuma jaloissa, tulehtunut ihottuma
  • Hautunut ja auennut varvasvälien iho
  • Kynsivallin tulehdus, kynsisieni
  • Säärihaava
  • Naarmut, ruvet, finnit

Vastaanotolla tarkistetaan erityisesti:

  1. Varvasvälit
  2. Leikkausalue
  3. Nivustaipeet, kainalot
  4. Rinnan aluset

Erityisesti huomio jalkaterveyteen!

Leikkaukseen valmistautumiseen kuuluu jalkojen ihon ja kynsien kunnon tarkistaminen hyvissä ajoin, jotta tarvittavat hoidot ehditään toteuttaa ennen leikkausta. Jalkojen kunto on syytä tarkistaa päivittäin. Jalkineiden pitää olla sopivat, eivätkä ne saa puristaa tai hangata. Sukat pitää vaihtaa päivittäin ja pestä 60-asteessa. Alhaisemmassa lämpötilassa ei esim. sieni-itiöt tuhoudu.

Jos ilmaantuu huomattavia iho- ja kynsimuutoksia tai mikäli ei pysty tarkistamaan ja hoitamaan jalkojaan itse, suositellaan käymään jalkahoidossa noin kuukausi ennen leikkausta.

  • Käytössä oleva lääkitys on tarkistettava yhdessä potilaan kanssa keskustellen. On huomioitava lisäksi reseptittä käytettävät lääkkeet, vitamiinit ja luontaistuotteet.
  • Allergiat ja mahdollinen antikoagulanttilääkkeen käyttö on merkittävä potilastietojärjestelmään riskitietoihin.
  • Omega 3 rasvahappo- tai kalaöljyvalmisteet sekä inkivääri ohentavat verta ja saattavat lisätä verenvuodon riskiä leikkauksessa ja toipilasaikana. Niiden käyttö pitää lopettaa 2 kuukautta ennen leikkausta, samoin luontaistuotteiden käyttö, koska ne saattavat olla yhteen sopimattomia sairaalassa annettavan lääkehoidon kanssa. Em. valmisteiden käyttö on hyvä lopettaa nyt, koska leikkaus ilmoitetaan noin kuukautta ennen toimenpidettä ja siinä vaiheessa varoaikaa on jo liian vähän.

Leikkauspäivää edeltävän illan, yön ja aamun osalta tosi tärkeänä asiana nousee potilaan muistutus hygieniaan liittyen. On peseydyttävä päästä varpaisiin saippualla, pyyhittävä pesun jäljiltä olevaan, puhtaaseen pyyhkeeseen, puettava pesun jäljiltä oleva, puhdas yöpuku ja nukuttava leikkausta edeltävä yö pesun jäljiltä olevissa, puhtaissa lakanoissa.

Onko leikkauksen jälkeen avun tarpeeseen varauduttu? Ovatko läheiset apuna? Kuinka onnistuu kaupassa käynti, kun liikkuminen on hankalaa? Onko koti esteetön? Jo nyt hyvä miettiä mahtuuko kotona liikkumaan mahdollisen apuvälineen kanssa ja onko matot otettava pois lattialta turvallisuussyistä.

Vastaanotolla on mahdollista saada tietoa oman kunnan palveluista, joita mahdollista saada, varsinkin jos ikääntynyt. Esim. sosiaaliohjaaja/palveluohjaaja voi auttaa, jos herää huolta taloudellisesta pärjäämisestä.

Vastaanoton lopuksi summataan yhteen mitä on sovittu ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Kerrataan tarvittaessa fysioterapeutin ja suun terveydenhuollon ajanvarauskäytännöt ja tarkistetaan että potilaalla on tarvittavat yhteystiedot.