Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin. Juhannusaattona 21.6. palvelemme viikonloppuaukioloaikojen mukaisesti.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Keski-Suomen kansanedustajat ja hyvinvointialue keskustelivat valtion ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja luottamuksen vahvistamisesta.

Uutinen

Keski-Suomen kansanedustajat ja hyvinvointialue keskustelivat valtion ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja luottamuksen vahvistamisesta

22.4.2024

Keski-Suomen hyvinvointialueen johto ja Keski-Suomen kansanedustajat tapasivat 22.4.

Keski-Suomen hyvinvointialueen johto ja Keski-Suomen kansanedustajat Petri Honkonen (Keskusta) Tomi Immonen (Perussuomalaiset), Jani Kokko (Sosialidemokraattinen puolue, SDP), Ville Väyrynen (Kokoomus) ja Sinuhe Wallinheimo (Kokoomus) tapasivat hyvinvointialueen Viitaniemen toimipisteessä maanantaina 22.4.2024. Yhteisen keskustelun ja evästysten aiheina olivat muun muassa valtion ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen, Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminnan ja talouden katsaus​, sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön tilannekatsaus​ sekä hallituksen kehysriihen vaikutukset hyvinvointialueelle. 

Hyvinvointialueiden rahoitustilanne 

Kaikkien hyvinvointialueiden rahoitus vuonna 2023 jäi merkittävästi pienemmäksi kuin hyvinvointialueille siirtyneiden palveluiden tosialliset kustannukset olivat. Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talous oli 113,5 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2024 talousarvio on noin 50 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kertoi, että valtion ja hyvinvointialueiden on yhdessä ratkottava sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen liittyviä haasteita ja vahvistettava kansalaisten luottamusta palvelujärjestelmään. Hyvinvointipalveluiden toiminnan ja talouden haasteet eivät ole syntyneet hyvinvointialueuudistuksen myötä, vaan taustalla on pitkään jatkunut kehityskulku. 

Keskeisin syy hyvinvointialueiden alijäämiin on nykyisessä rahoitusmallissa, joka ei vastannut hyvinvointialueiden toiminnan 1.1.2023 lähtötasoa. Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa vuoteen 2026 mennessä, mikä edellyttää nopeita toimenpiteitä. Keski-Suomen hyvinvointialue on vastannut talouden tilanteeseen laajalla kokonaisuudella​, johon kuuluvat muun muassa strategian toimeenpano-ohjelma​, tuottavuusohjelma ja muut säästötoimenpiteet, joilla tavoitellaan tänä vuonna 48 miljoonan euron säästöjä, sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyö​, organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän kokonaisarviointi​ sekä sairaalapalveluiden talouden tiiviimpi seuranta. 

- Tavoitteenamme on kääntää talous tasapainoiseksi vuonna 2025​, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. 

Kokouksessa käytiin keskustelua hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyöstä, joka on edennyt henkilöstön, asukkaiden, toimielinten, kuntien ja muiden sidosryhmien kannanottojen ja lausuntojen analysointivaiheeseen. Saatu lausuntopalaute otetaan huomioon palveluverkkotyön jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa.  

Hyvinvointialuetta koskettavat hallituksen kehysriihen sopeuttamistoimet 

Valtion kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja ne kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028. Rahoituksen leikkaus kehyskauden loppuun 2028 mennessä tarkoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueelle laskennallisesti 27,5 miljoonan euron rahoituksen leikkausta. 
 
Hyvinvointialuejohtajat nostavat esiin kannanotossaan 18.4.2024, ettei perustason palvelujen vahvistaminen saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi​ sekä muistuttavat, että hyvinvointialueiden rahoituksen määrä jo ennen kehysriihen leikkauksia on liian vähäinen ja lisäsäästöt tuovat painetta lisämuutosohjelmiin​.  

Hyvinvointialueet odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa.  
 

-Tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkaukset johtavat myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen, sanoo Tollet. 

Lisätietoja: 

  • Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi  
  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi