Verkkoasiointimme on uudistunut – keskustele ammattilaistemme kanssa uudella digialustalla. 1.2. alkaen löydät alustalta myös terveyspalveluiden oirekyselyt.
Siirry asioimaan.
Asunnon ja asuinolojen toimivuuden ja turvallisuuden arviointi hyvissä ajoin tukee kotona asumistasi ja itsenäistä elämääsi, sekä pienentää esimerkiksi tapaturmiin liittyviä riskejä. Tältä sivulta löydät tietoa, kuinka voit ennakoida omaa tulevaisuuttasi ja edistää omassa kodissa asumistasi.
Sivulla voit tutustua myös erilaisiin asumisvaihtoehtoihin ja tukipalveluihin. Osaa niistä voit halutessasi ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta ja osaa voit hakea Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Tieto auttaa edistämään turvallista ja itsenäistä asumista kotonasi mahdollisimman pitkään.
Ennakoimalla omaa tulevaisuuttasi voit vaikuttaa siihen missä ja miten asut seniorivuotesi. Onko nykyinen asuntosi ja asumisympäristösi sellainen, jossa voit asua silloinkin, jos toimintakykysi alenee ja tarvitset enemmän palveluita? Onko lähelläsi ystäviä, omaisia tai muita mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä ja pysyä virkeänä? Pääseekö asunnossasi liikkumaan helposti ja ovatko lähipalvelut sinulle saavutettavia?
Hyvä asunto ja asuinympäristö on helposti hahmotettava, esteetön ja viihtyisä ja siellä on riittävästi iäkkäiden ihmisten tarvitsemia palveluita, harrastuksia ja muuta toimintaa. Palveluiden, viheralueiden ja joukkoliikenteen tulisi sijaita lähellä ja olla helposti saavutettavia. Jos oma asunto tai asuinympäristö eivät vastaa tulevaisuuden asumisen tarpeisiin, kannattaa pohtia jo mahdollista muuttoa ja muuttoon valmistautua ajoissa. Uuteen asuntoon ja asuinalueelle muuttaminen käy sujuvammin, kun uusiin kotikulmiin tutustuminen onnistuu omin voimin.
Vinkkejä asioihin, joita kannattaa tarkastella jo 50-vuotiaana, voi katsoa esimerkiksi Asumisneuvonnan sivuilta.
Asumisen turvallisuutta ja toimivuutta kannattaa pohtia ajoissa. Voit itse jo hyvissä ajoin tehdä monia päätöksiä, joilla edesautat omaa turvallista asumistasi omassa kodissasi mahdollisimman pitkään.
Onko asunnossasi kynnyksiä tai portaita, ja olisiko asunnossa liikkuminen mahdollista myös apuvälineen kanssa? Asuintiloja voit muunnella esimerkiksi niin, että kaikki arjen toimet tapahtuvat yhdessä kerroksessa, jolloin portaita ei tarvitse kulkea. Pienilläkin toimenpiteillä voit lisätä turvallista asumista. Kaatumisia ja liukastumisia voi estää huonekalujen sijoittelulla, riittävillä kulkuväylillä, mattojen poistamisella ja hyvällä valaistuksella. Tarkista myös, että kotona on ensiapulaukku, toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet. Lisätietoa saat Keski-Suomen pelastuslaitoksen sivuilta.
Keittiössä arjessa tarvittavat tavarat ja esineet kannattaa järjestellä niin, ettei niiden käyttämiseksi tarvitse kurkotella tai kiivetä keittiöjakkaran avulla. Myös liika tavaramäärä vaikeuttaa turvallista liikkumista, joten ylimääräiset tavarat kannattaa karsia tai ainakin siirtää pois kulkureiteiltä. Mattojen osalta kannattaa suosia sellaisia, joissa ei ole hapsuja eikä korkeaa nukkaa, nurkat ei nouse ylöspäin ja joissa on hyvä liukuestepinta alapuolella. Sisätiloissa liikkumisessa jaloissa kannattaa pitää tossuja tai liukuesteellisiä sukkia. Korotetulta sängyltä ja tuolilta on helpompi nousta ylös ja huonekaluista voi ottaa tukea tai kulkemisen helpottamiseksi voi asentaa tukikahvoja.
Kylpyammeen voi vaihtaa suihkuksi, ovia voi poistaa ja kynnyksiä madaltaa liikkumisen sujuvoittamiseksi kävellen tai rollaattorilla. Palo- ja henkilöturvallisuutta taas lisäävät hellaan asennettu turvalukko tai turvapuhelin, näistä enemmän teknisten asumisen apuvälineiden osiossamme.
Valaistukseen ja kontrasteihin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Mikäli yöaikaan tulee liikuttua, silloin liiketunnistimella toimiva yövalo varmistaa turvallista liikkumista. Kontrasteilla parannat esineiden ja ympäristön hahmottamista, esimerkiksi värikäs wc-istuimen kansi ja rengas sekä selkeästi erottuvat tukikahvat helpottavat hahmottamista paremmin kuin kokonaan valkoinen kokonaisuus.
Lisää asuntosi turvallisuutta asentamalla nousutuki sänkyyn ja tukikahvoja ja -kaiteita kylpytiloihin. Tukikaiteita ja kahvoja voi hankkia omakustanteisesti yleisimmistä rautakaupoista tai apuvälineisiin erikoistuneesta liikkeestä. Ennen reikien porausta seinään kannattaa varmistaa, että seinärakenne on riittävän vahva ja ettei seinässä ole vesijohtoja tai lämmitysputkia. Ruuvien kiinnitysreikiin kannattaa laittaa silikonia estämään veden pääsy eristeeseen silloin, kun tukikaidetta asennetaan wc- tai kylpyhuoneeseen.
Yksinkertaisin tapa helpottaa liikkumista kotona on poistaa sisäkynnykset kokonaan ja asentaa niiden tilalle alumiinilistat. Kynnyskiilat soveltuvat tiloihin, joissa kynnyksiä ei voi poistaa. Kiila kiinnitetään olemassa olevaan kynnykseen. Vanhemmissa kiinteistöissä, joissa lattia saattaa olla epätasainen tai kynnysmateriaali estää ruuvien kiinnittämisen, voidaan käyttää kumisia kynnyskiiloja. Tuulikaapit ovat haasteellisia tiloja kynnysten osalta. Joskus helpoin tapa ratkaista ongelma on korottaa koko eteisen lattia kynnyksen tasoon.
Mikäli käytät ammattilaista kynnyslistojen tai kahvojen asentamisessa, muista hyödyntää kotitalousvähennys työn osuudesta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille, joissa on 65 vuotta täyttänyt tai vammainen henkilö. Avustusta voi hakea omakotitalon tai omistamansa asunnon korjaamiseen. Avustusta myönnetään vain ympärivuotisessa käytössä olevan kodin korjauksiin, ei esimerkiksi mökin korjaamiseen. Avustus on tarkoitettu parantamaan ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen. Lisätietoja ARAn sivuilta.
Vanhustyön keskusliiton kautta saat apua asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Tarvittaessa korjausneuvojat auttavat myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. Korjausneuvonta on maksutonta, remonttikulut asiakas maksaa itse.
Voit olla myös oikeutettu hakemaan asunnonmuutostöitä vammaispalvelun kautta, mikäli täytät vammaispalvelun edellytykset. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
Asunnonmuutostöitä arvioivat sosiaalityöntekijöiden lisäksi tarvittaessa rakennusalan asiantuntijat sekä hyvinvointialueen fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai kuntoutusohjaaja. Vammaispalvelun asunnonmuutostyöt haetaan hyvinvointialueen vammaispalvelusta. Mikäli et ole varma, olisiko sinulla kyseiseen palveluun oikeuttava vamma tai sairaus, voit kysyä neuvoa vammaispalvelun ohjauksesta ja neuvonnasta lisätietoja.
Useimmille eläkkeelle jääminen tarkoittaa ansiotason pudotusta. Kuukausittaiset tulot ja menot sisältävän kuukausibudjetin tekeminen voi helpottaa uuteen tulotasoon totuttautumista. Suunnitellun budjetin mukaan voi kokeilla elää jo ennen eläkkeen alkua, jotta ansiotason muutos ei tule yllätyksenä.
Kelan Eläkeläiset-sivuilla voit tutustua erilaisiin tukiin, kuten eläkeläisen asumistukeen, toimeentulotukeen ja hoitotukeen. Sivustolta löydät myös ohjeet, kuinka voit hakea erilaisia etuuksia.
Jos olet asunut ennen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen muuttamista yhdessä puolisosi kanssa ja puoliso jää asumaan yhteiseen omistusasuntoonne, palveluasumisen maksu lasketaan tietyissä tilanteissa huomioiden teidän molempien tulot. Näin toimitaan, jos palveluasumiseen muuttaneella henkilöllä on ollut suuremmat tulot ja teillä on ollut yhteistalous (="yhteiset rahat"). Näin muutto ja palveluihin siirtyneen puolison palvelumaksu ei aiheuta kotiin jäävälle puolisolle kohtuuttomia vaikeuksia selvitä arjen tavanomaisista kustannuksista.
Jos muutat palveluasuntoon, jossa ei ole yövalvontaa, maksat siellä asumisesta vuokraa, ateriat ja maksun hoidosta kotihoidon taulukon mukaisesti. Eläkkeensaajan hoitotukea yleensä tässä vaiheessa haetaan korotettuna, ellei sitä ole jo aiemmin myönnetty. Palveluasunnossa voit hakea myös Kelan asumistukea, kun sinulla on erittely vuokran määrästä kuukausittain ja tulosi eivät estä asumistuen myöntämistä. Asumistuen määrään vaikuttavat myös omistusasunto ja talletukset tileillä.
Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia, on etsittävä ratkaisu, miten hänen asioitaan hoidetaan hänen puolestaan. Läheinen voi hoitaa toisen asioita esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksien avulla tai edunvalvontavaltakirjalla. Aivan ulkopuolinen virallinen edunvalvonta voi tulla kyseeseen silloin, kun sopivaa henkilöä ei löydy lähipiiristä. Edunvalvojana ja edunvalvontavaltuutettuna toimimisen eroista suurin on se, ettei vuosittaista tilitystä vaadita toimitettavan minnekään silloin, kun toimitaan edunvalvontavaltuutettuna ja valvottava henkilö ei sitä ole erikseen vaatinut tekemään.
Edunvalvontavaltuutusvaltakirja on siis asiakirja, jolla nimeät henkilöt hoitamaan tulevaisuudessa asioitasi siinä tapauksessa, että et siihen itse enää kykene. Edunvalvontavaltakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa siinä vaiheessa, kun sitä tarvitaan. Vahvistaminen tehdään siis vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän pysty asioitaan hoitamaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että edunvalvontavaltakirja laaditaan oikein.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen yhteydessä valtuutettu on velvollinen tekemään alkutilityksen, jossa luetteloidaan valvottavan henkilön omaisuus valtuutuksen vahvistamisen hetkellä.
Lisätietoja edunvalvonta-asioista löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Hoitotahdossa ilmaiset, millaista hoitoa haluat elämän loppuvaiheessa. Hoitotahto koskee ennen muuta sairaanhoitoa ja terveydentilaasi koskevaa päätöksentekoa. Hoitotahdossa määrätään muun muassa elvytyksestä tai siitä, että elvytystä ei anneta. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilökuntaa.
Hoitotahto on hyvä tehdä siltä varalta, että et pysty itse osallistumaan hoitopäätöksiin. Siihen voivat olla syynä esimerkiksi tajuttomuus, vakava sairaus, onnettomuus tai vaikkapa muistisairaus. Hoitohenkilökunnan täytyy kunnioittaa toiveitasi hoidosta, hyvästä elämästä ja arvokkaasta kuolemasta. Hoitotahdossa voit määritellä, milloin luovutaan hoitotoimista, jotka ylläpitävät elintoimintojasi keinotekoisesti tai pidentävät elämääsi lyhytaikaisesti.
Hoitotahdon voi laatia sähköisesti omakanta.fi-palvelussa. Sen voit tehdä myös vapaamuotoisesti paperille. Myös suullinen hoitotahto on on virallinen, jos se on kirjattu sinun potilasasiakirjoihisi hoitohenkilökunnan nähtäville. Hoitotahdolle ei ole siis yhtä tiettyä muotoa, mutta on suositeltavaa tehdä se kirjallisesti ja käyttää todistajia.
Hoivatahto liittyy arjen sujumiseen tilanteessa, jossa tarvitaan muiden apua, mutta päätettävänä eivät ole sairaanhoitoon liittyvät asiat tai ratkaisut.
Hoivatahto on juridinen asiakirja, johon listataan omat toiveet siitä, millaista hoivaa tulevaisuudessa haluaa. Yleensä eniten mietintää aiheuttaa asumiseen liittyvät kysymykset. Haluanko asua kotona vai hoivakodissa? Minkälaisia hoivapalveluita haluan kotiin tai hoivapaikkaan? Hoivatahtoon voi lisätä myös toiveita esimerkiksi ruoasta, virkistäytymisestä, vaatetuksesta, kauneudenhoidosta, kulttuurista ja liikunnasta. Hoivatahdossa voi kertoa seikkoja myös omasta seksuaalisuudestaan ja uskonnostaan.
Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.
Tukea voi ostaa suoraan yksityisiltä palveluntuottajilta silloin, kun se itselle sopii. Tällöin voi käyttää hyväksi verotuksen kotitalousvähennystä. Yksityiset palveluntuottajat löydät palse.fi-sivustolta. Mikäli olet sosiaalihuollon tarpeessa ja toimintakykysi on heikentynyt iän, sairauden tai muun vastaavan syyn takia, voit ostaa kotipalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta ilman arvonlisäveroa.
Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti silloin, kun niiden toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa. Kysy omalta palveluntuottajaltasi, onko hänellä oikeus myydä arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelua.
Yksityisen palveluntuottajan kanssa voit räätälöidä erilaisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja, esimerkiksi pestäänkö pyykkiä, tai valmistetaanko ruokaa saman käynnin aikana, jolloin pyykkipalvelua tai ateriapalvelua ei tarvitse erikseen ostaa tukipalveluna.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta on myös mahdollista hakea tukipalveluita. Tukipalveluiden myöntäminen perustuu aina palvelutarpeen arviointiin ja kotiin annettavien palveluiden myöntämisperusteisiin. Palveluihin voit tutustua ikääntyneiden palvelut -sivuston kautta.
On tilanteita, jolloin kauppapalvelu voi olla hyvä ratkaisu. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen, liikkumisen vaikeudet tai auton huolto. Kauppapalvelu on maksullista. Joillakin kauppapalveluyrittäjistä on verkkokauppa, josta kirjautumisen jälkeen voi tilata kauppatarvikkeet internetin kautta.
Ateriapalvelusta voi tilata ruuan itselleen kotiin kuljetettuna. Monilla paikkakunnilla on myös ravintoloita, joista voi ostaa valmiita annoksia kotiin paketissa. Isommissa kaupungeissa ravintoloiden ruokia voi tilata kotiin kuljetettuna erilaisten ruokalähettien toimesta. Mikäli et ole varma, minkälaisia vaihtoehtoja päivittäisen ruokailun toteutumiseksi sinulla on lähialueellasi, ole yhteydessä ikääntyneiden keskitettyyn asiakas- ja palveluohjaukseen.
Mikäli harkitset yksityisen kotihoidon palvelua, siihen voi myös liittää ruuanvalmistusta ja kaupassakäyntiä. Yhden käynnin aikana ehtii valmistamaan ruokaa, pesemään pyykkiä koneellisen ja suorittamaan hoitotoimenpiteitä kun nämä toiminnot suunnittelee etukäteen. Kauppatilauksen voi tehdä jo edellisellä viikolla yhdessä hoitajan kanssa ja sopia, että yksityinen kotihoito käy hakemassa valmiiksi pakatut ruuat kaupasta ja tuo ne tullessaan.
Ateria-automaatit säilövät valmiita annosruokia ja lämmittävät ne turvallisesti ikääntyneelle. Ateria-automaatit ovat yksityisen palveluntuottajan tai hyvinvointialueen kautta myönnettävää kotiin annettavaa ateriapalvelua, joista voi kysyä lisätietoa keskitetystä asiakas- ja palveluohjauksesta.
Monissa kunnissa kulkee palveluliikenne, joka täydentää osaltaan joukkoliikenteen palveluita. Palveluliikenteen kyydeillä voivat matkustaa myös henkilökohtaisempaa palvelua tarvitsevat asiakkaat. Palveluliikenteen aikataulut ja reitit on pyritty muotoilemaan niin, että asiointi eri haja-asutusalueilta onnistuu kunnan/kaupungin keskukseen ja terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Keski-Suomen alueella toimii eri nimisiä palveluliikenteitä seuraavasti:
Keski-Suomen hyvinvointialueelta on mahdollista hakea sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden tai muun toimintakykyä alentavan syyn takia, ja jotka tarvitsevat palvelua asioimiseen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi ja asiakkaalle ei ole myönnetty vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua.
Voit saada Kelasta matkakorvausta, taksimatkasta tai oman auton käytöstä, kun matkustat julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen. Tarvitset matkakorvausta varten hoitoyksikön antaman todistuksen (SV 67).
Kelan taksimatka tulee tilata oman alueen tilausnumerosta. Taksinkäyttöön oikeuttava todistus (SV67) on hyvä säilyttää. Kela voi pyytää sitä sinulta myöhemmin.
Lisätietoja löydät Kelan sivuilta.
Voit hankkia siivouspalvelua ja apua kodin taloustöihin yksityisiltä palveluntuottajilta.
Tällöin voi käyttää hyväksi verotuksen kotitalousvähennystä. Yksityiset palveluntuottajat löydät palse.fi-sivustolta. Mikäli olet sosiaalihuollon tarpeessa ja toimintakykysi on heikentynyt iän, sairauden tai muun vastaavan syyn takia, voit ostaa kotipalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta ilman arvonlisäveroa.
Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti silloin, kun niiden toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa. Kysy omalta palveluntuottajaltasi, onko hänellä oikeus myydä arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelua.
Yksityisen palveluntuottajan kanssa voit räätälöidä erilaisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja.
Kodin turvallisuutta voi lisätä usein eri tavoin jo hyvissä ajoin. Sähkölaitteisiin voi asentaa ajastimia, joiden avulla ne eivät jää päälle liian pitkiksi ajoiksi ilman valvontaa, vaikka ne unohtaisikin epähuomiossa sammuttaa. Liesivahti on erikseen asennettava sähköinen laite, jossa on lämpötilaa seuraava anturi ja vahti katkaisee tarvittaessa liedestä virrat kokonaan pois. Liesivahdin asennus tulee tapahtua ammattimaisen sähköasentajan toimesta.
Ulko-oveen voi myös asentaa ovihälyttimen, joka hälyttää jos esimerkiksi yöaikaan asunnosta pyritään ulos. Tämä voi auttaa omaishoitajaa nukkumaan paremmin kun hälytin ilmoittaa, mikäli ikääntynyt lähtee ulkoilemaan yöllä.
Muistamisen tueksi voi usein hukkaan meneviin tavaroihin kiinnittää paikannuslaitteita (esim. Airtag, Yepson, Tile) ja yleisimmille käyttötavaroille kannattaa jo hyvissä ajoin pohtia omat, tutut paikat joihin tavaran laskee käsistään. Vuorokausirytmin ylläpitämiseen sopii digitaalinen kalenterikello. Ajan hahmottaminen ja hallinta helpottuu, sillä laite näyttää viikonpäivän, vuorokaudenajan ja päiväyksen isolta ja selkeältä näytöltä.
Seinälle kiinnitettävään muistuttimeen voi äänittää puolen minuutin mittaisia muistutusviestejä. Se tunnistaa ihmisen parin metrin etäisyydeltä liikkeen perusteella ja voi esimerkiksi ovensuussa kehottaa muistisairasta ottamaan avaimet ja lompakon mukaansa.
Turva-auttamispalvelu on tarkoitettu ikääntyneille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai jotka kokevat olonsa turvattomaksi. Turva-auttamispalvelun tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan turvallisuutta ja itsenäistä kotona selviytymistä. Turvapuhelinlaitteen ja turvarannekkeen avulla asiakas voi hälyttää kodistaan apua ympäri vuorokauden. Turvarannekkeessa olevan napin painamisen jälkeen asiakkaan vointia kysellään ja tarvittaessa turva-auttaja tulee käymään hänen luonaan. Ensisijaisesti selvitetään asiakkaan lähiverkoston mahdollisuudet vastata turvapuhelinhälytyksiin.
Turva-auttamispalvelun avulla asiakas saa apua äkilliseen avuntarpeeseen, kuten:
Turva-auttamispalvelu on maksullinen kotiin annettava tukipalvelu, johon on tulojen perusteella mahdollista hakea maksujen alennusta. Turvapuhelimeen sisältyy turvapuhelinlaite ja hälytysranneke. Turvapuhelimeen saatavia lisälaitteita ovat mm. ovihälytin, savu/palovaroitin, häkähälytin ja paikantava GPS-ranneke. Ikääntynyttä ja läheistä ohjataan turvalaitteiden käyttöön niiden asentamisen yhteydessä.
Turvarannekkeen voi myös hankkia itse, mikäli sinulla on sukua tai tukihenkilöitä, joille turvahälytyksen voi ohjata. Ranneke toimii kuin pieni puhelin ja siihen voi ohjelmoida useita puhelinnumeroita, joihin ranneke hälyttää sovitussa järjestyksessä. Osassa turvarannekkeita on myös GPS-paikannus, jolloin hälytyksen saavalle henkilölle näkyy myös se, missä rannekkeen käyttäjä on sillä hetkellä. Valikoimaa on runsaasti joten yleisimmistä kodinkoneliikkeistä saat parhaiten neuvoa, mitä ominaisuuksia kussakin rannekkeessa on. Voit myös etsiä tietoa netistä hakusanalla "turvaranneke".
Elektroniset hälyttävät lääkedosetit ilmoittavat, milloin on aika ottaa lääke. Jos yksi lääkeannos jää ottamatta, se lukittuu ja dosetti antaa seuraavan annoksen oikeana ajankohtana.
Keski-Suomen hyvinvointialueella lääkeautomaatit ovat osa kotihoidon palvelukokonaisuutta ja ne auttavat huolehtimaan lääkkeiden annostelusta, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia itse omista lääkkeenottoajoistaan. Lääkeautomaatit voidaan myöntää henkilölle, jolla täyttyy kotihoidon myöntämisenperusteet.
Julkisesti tuotetuista, jatkuvasti ja säännöllisesti kotiin annettavista palveluista peritään palvelumäärän, asiakkaan maksukyvyn ja perhekoon mukainen kuukausimaksu. Kuukausimaksu lasketaan myönnettyjen palvelutuntien perusteella. Julkisesta palvelusta ei saa kotitalousvähennystä.
Yksityisesti tuotetusta palvelusta asiakas maksaa itse tuntihinnan ja on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Maksu kuukausittain voi siis olla korkeampi kuin julkisen palvelun kuukausihinta, mutta palautuksena kotitalousvähennyksen kautta koko vuoden maksut voivat jäädä pienemmiksi kuin julkisella palvelulla. Kannattaa siis tehdä vertailuja, mikäli eläkkeesi ja mahdolliset muut säännölliset tulosi ovat tavallista korkeammat. Internetistä löytyy myös laskureita, joiden avulla voit tehdä vertailua yksityisen ja julkisen palvelun maksujen välillä.
Jos palvelutarpeesi on enemmän tukipalveluihin liittyvää, voi olla järkevää ostaa kaikki palvelut yhdeltä yksityiseltä palveluntuottajalta eikä yksittäisinä palveluina sieltä täältä.
Taksilla matkustaminen voi tuntua kalliilta, jos aiemmin on ajellut omalla autolla. Taksimatkojen hinnat vaihtelevat sen mukaan, milloin taksilla ajellaan ja kuinka pitkän matkan sillä teet. Halvimmat hinnat on arkisin klo 8–18 välillä, jolloin perusmaksu on 5,50 euroa. Mikäli haluat pienentää taksimaksua, kannattaa matkaan lähteä vaikkapa naapurin kanssa yhtä aikaa. Taksin kuljettajat ovat myös hyvin palvelualttiita ja auttavat sinua raskaiden kantamusten kanssa.
Voit laskea taksimatkan hintaa etukäteen hyödyntämällä alueen isompien taksiyritysten nettisivuilla löytyviä laskureita. Sinne voi syöttää matkan pituuden, matkustusajankohdan sekä matkustajien määrän niin saat suoraan arvion, kuinka paljon matkasi tulee kustantamaan.
Jos sinulla on aiemmin ollut oma auto, siitäkin on ollut paljon kuluja. Alla olevassa laskelmassa on käytetty esimerkkinä 7500 euron arvoista farmarimallista Toyota Avensista diesel-moottorilla. Laskelmassa autolla ajetaan vuodessa 5000 kilometriä.
Yhteensä: 3069,37 € eli 255,78 €/kk. Tämän päälle tulee vielä auton arvon alenema, joka voi uudemmassa autossa olla useita tuhansia euroja vuodessa. Tähän summaan suhteutettuna taksilla ajaminen kerran viikossa ei enää välttämättä tunnukaan liian kohtuuttomalta summalta.
Jos haluat tutustua lähialueesi eri asumisvaihtoehtoihin, niitä kootusti löytyy esimerkiksi Kotiopas.fi-sivustolta. Sivusto kokoaa julkista tietoa senioriasumisen eri vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä palveluista paikkakunnittain. Palvelusta löytyy yksityisten palveluntuottajien asumisen vaihtoehdot. Julkiset, hyvinvointialueen asumispalvelut löydät ikääntyneiden palvelut-sivuston kautta.
Jos pohdituttaa, mitä kannattaisi tehdä tai mistä saa asunnon vaihtamiseen tukea ja neuvoja, on monilla paikkakunnilla asumisneuvontaa kaikille sen hetkisestä asumismuodosta riippumatta.
Voit myös kysyä keskitetystä asiakas- ja palveluohjauksesta lisätietoja. Alle on koottu yleistä tietoa erilaisista asumisen vaihtoehdoista.
Senioriasunnot ovat normaaleja vuokra-, asumisoikeus- tai omistusasuntoja. Lähtökohtana on yhdistää asuminen ja senioreille suunnattujen palveluiden helppo saatavuus sekä seniorien erityistarpeita vastaava rakentaminen. Esimerkkeinä senioriasuntoihin palveluista ovat mm. kotihoito, kuntoutus, sairaanhoito ja lounasravintola. Tarjottuihin palveluihin ei ole käyttösitoumusta, vaan asukkaat voivat ostaa haluamansa palvelut täysin oman harkintansa mukaan. Tarvittavat hoivapalvelut voi tilata haluamaltaan palveluntarjoajalta.
Asukkaiden on oltava pääsääntöisesti yli 55-vuotiaita ja talossa on oltava asukkaille yhteisiä tiloja. Yhteisöllisyys lisää viihtyvyyttä ja tuo turvaa. Pääsääntöisesti senioritaloissa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Asunnot ovat rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäisiä asukkaita. Yhteisöllisyyttä vaalitaan esimerkiksi järjestämällä asukkaille yhteistä tekemistä ja harrastuksia. Talo voi myös kilpailuttaa asukkaille yhteisiä palveluja, kuten siivouspalveluja tai muuta arjen apua.
Jos haluat tutustua erilaisiin senioriasuntoihin, niitä löytyy listattuna esimerkiksi seniori.info-sivustolta.
Yhteisöllistä asumista on erilaiset vaihtoehdot, joissa eletään osana yhteisöä. Yhteisöllisiä asumismuotoja ovat esimerkiksi ryhmärakentaminen, perhekoti, seniorikylä, seniorikommuuni, palvelukortteli, ym. Yhteistöllistä asumista voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna. Se on vaihtoehto ikääntyneille, jotka eivät pärjää enää omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista.
Yhteisöllinen asuminen on palveluasumista, jossa ei ole yöllä valvontaa. Yhteisölliseen asumiseen kuuluu asiakkaalle sopiva asunto sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua. Palvelut järjestetään erikseen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yhteisöllistä asumista laajennetaan myös Keski-Suomessa. Tällä hetkellä yhteisöllinen asuminen vaihtelee Keski-Suomen eri osissa ja joissakin kunnassa tätä ei ole tarjolla.
Perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Perhehoitajalta edellytetään lakisääteisen ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään. Perhehoito sopii sellaiselle ikääntyneelle, jolla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta joka ei vielä tarvitse palveluasumista tai laitoshoitoa. Erityisen hyvin perhehoito sopii ikääntyneelle, joka joutuu olemaan paljon yksin ja kokee turvattomuutta tai jonka elämänlaatu on heikentynyt.
Perhehoito sopii myös ikääntyneelle, jolla on muistisairaus mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden. Vaikka perhehoidossa olevan ikääntyneen tulee pääsääntöisesti pärjätä yöt ilman säännöllistä apua, tietoisuus avun saamisesta sitä tarvittaessa voi luoda levollisuutta ikääntyneen elämään. Perhehoitaja tekee hyvinvointialueen kanssa jokaisesta hoidettavasta henkilöstä toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään hoidosta maksettava hoitopalkkio sekä kulukorvaus.
Perhehoitaja voi hoitaa ikääntyneitä myös vain osa-aikaisena perhehoitajana. Näin esimerkiksi silloin, jos perhehoitaja haluaa tarjota muutamalle omaishoitajalle vapaata omaishoitajan työstä mutta ei kuitenkaan pysty sitoutumaan ympärivuorokautisesti koko ajan toimimaan vakituisena perhehoitajana. Perhehoitajaksi ryhtymistä miettiville henkilöille hyvinvointialueella on tarjolla ohjausta ja neuvontaa sekä valmennuksia, jotka eivät sido vielä mihinkään.
Ota yhteyttä perhehoidon koordinaattoriin, mikäli mietit perhehoitajaksi ryhtymistä tai perhehoitoa asumisen järjestämisen tapana itsellesi tai läheisellesi. Yhteystiedot löydät perhehoidon palvelusivulta.
Perhehoidossa asumisesta tulee samoilla perusteilla maksut kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessakin.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa turvataan yksilöllinen asuminen henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja hoitoon ovat oikeutettuja asiakkaat, joille kotona asuminen ei ole turvallista, ja jotka tarvitsevat hoivaa tarvittaessa myös öisin.
Mikäli sinulla on kysyttävää ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, ole yhteydessä ikääntyneiden keskitettyyn asiakas- ja palveluohjaukseen.
Pitkäaikainen laitosasuminen on tarkoitettu henkilöille, joille ei voida järjestää heidän tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa. Asukas saa ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa ja apua päivittäisiin toimiinsa samaan tapaan kuin ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa.
Laitosasuminen sisältää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon, lääkkeet, ateriat, siivouksen, vaatehuollon ja osallisuutta sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Jokaiselle asukkaalle laaditaan hänen toimintakykynsä ja palvelutarpeensa mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Asukkaan toimintakykyä arvioidaan puolivuosittain tai hänen toimintakykynsä oleellisesti muuttuessa