Keskustele ammattilaisen kanssa chatissa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudistuneessa verkkopalvelussa.
Palvelemme kesäaikana osittain poikkeuksellisin aukioloajoin.
Tarkista kesän poikkeusajat ja korvaavat palvelut täältä.
Tältä sivulta löydät tietoa aistiterveyden muutoksista. Ikääntyminen vaikuttaa ihmisen aistitoimintoihin ja monet aistit heikkenevät ajan myötä. Muutokset aistitoiminnoissa voivat vaikuttaa mm. ympäristön hahmottamiseen, sosiaalisiin suhteisiin, turvallisuuteen ja ruokailuun.
Kuulon heikkeneminen ikääntyessä johtuu usein kuuloelimien ja aivoihin vievien hermoratojen rappeutumisesta tai melun aiheuttamista vaurioista. Joskus myös vahatulppa korvakäytävässä voi aiheuttaa kuulon alenemaa. Tästä saat lisätietoja vahatulpan ennaltaehkäisystä.
Kuuloviat ovat väestön yleisimpiä terveysongelmia. Tutkimukset osoittavat, että 65-vuotiaista 40 %:lla on haastetta kuulemisessa ja yli 75-vuotiaista jo kahdella henkilöllä kolmesta on ikään liittyvän kuulonaleneman eli ikäkuulon pulmia.
Ikäkuulo vaikuttaa ennen kaikkea kykyyn kuulla puhetta ja varsinkin konsonanttien, kuten k, t, p, s ja h kuuleminen vaikeutuu. Korkeat äänet voivat myös hiljentyä kuuloalueelta ja äänen tulosuuntaa voi olla vaikea aistia. Kuulon heikentymistä ei välttämättä huomaa helposti, sillä kuulo heikkenee hiljalleen vuosien aikana.
Kuulon heikkenemisellä voi olla yhteys myös muistiin. Lisätietoa ikäkuulon ja muistin yhteyksistä löydät Aivoterveys- ja muisti-osiosta.
Kuulon tilannetta kannattaa lähteä selvittämään kun
Voit arvioida tarvetta hakeutua kuulotutkimukseen Kuuloliiton pikatestin avulla.
Jos huomaat kuulosi heikentyneen, voit olla yhteydessä oman alueesi terveysasemalle kuulontutkimusta varten.
Lisätietoja mm. ikäkuulosta, kuulokojeista sekä muusta kuuloon liittyvästä löydät Kuuloliiton verkkosivuilta.
Ikääntyminen voi vaikuttaa näköön useilla eri tavoilla. Ikääntymisen myötä silmän linssi eli mykiö jäykistyy ja sen joustavuus vähenee, mikä voi aiheuttaa ikänäköisyyttä. Myös näöntarkkuus voi heiketä ja valon tarve näkemiselle kasvaa. Lisäksi silmän sarveiskalvo ja mykiö menettävät kirkkauttaan, mikä voi lisätä häikäisyä ja heikentää kontrastinäköä.
Ikänäkö on luonnollinen ikään liittyvä ilmiö, joka alkaa vaikuttaa silmiemme tarkennuskykyyn neljänkymmenen ikävuoden tienoilla. Kyseessä ei siis ole sairaus.
Ikänäön oireita ovat
Ikänäön ilmaantuessa olisi hyvä käydä ensimmäisiä laseja tarvittaessa joko optikolla tai yksityisellä silmälääkärillä, etenkin jos aiempia silmätutkimuksia ei ole tehty. Näin voidaan päästä riittävän ajoissa näköä uhkaavien sairauksien jäljille ja hoidot päästään aloittamaan riittävän ajoissa (esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuma tai glaukooma).
Näkö ja muisti ovat läheisessä vuorovaikutuksessa ja molemmilla on suuri merkitys ihmisen kognitiivisessa toiminnassa.
Ihmisen haju- ja makuaisti heikentyvät noin 60 ikävuodesta alkaen yksilölliseen tahtiin. Ruoka ei maistu samalta, koska mm. makunystyröiden määrä alkaa vähentyä. Ikääntyneet maistavat suolaisen ja etenkin makean yhtä hyvin kuin nuoremmat, mutta happamen ja karvaan maun selvästi nuoria heikommin. Monesti makuaistin häiriössä on todellisuudessa kyse hajuaistin häiriöstä, koska osa makuaistimuksista aistitaan nenänielun kautta hajuepiteeliin kulkeutuneina hajuina.
Ikääntyessä hajuaisti yleensä heikkenee, mikä voi vaikuttaa ruoan makuun ja ravitsemukseen. Ikääntymisen myötä aivot saattavat myös menettää kykyä tulkita hajuja. Hajuaistille erityistä on sen suora ja voimakas yhteys muistiin ja tunteisiin.
Tasapaino -ja tuntoaisti ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen kykyyn liikkua, säilyttää vakautensa ja reagoida ympäristön muutoksiin.
Tasapainoaisti koostuu sisäkorvan tasapainoelimestä, lihas-, jänne- ja näköaistista ja sen tehtävä on välittää aivoille tietoa kehon asennosta ja liikkeistä. Ikääntyessä tasapaino voi heiketä monista syistä. Lihasvoiman pieneminen, aistitoimintojen heikentyminen, nivelten jäykistyminen ja ryhdin muutokset saattavat vaikuttaa tasapainoon. Lisäksi mm. jotkin sairaudet, unen puute tai joidenkin lääkkeiden käyttö voivat häiritä tasapainoa.
Tuntoaisti, erityisesti nivelten ja ihon tuntoaisti, asentoaistimukset ja värinän tunteminen auttavat aivoja ymmärtämään alustan muotoja ja kehon osien asentoja. Näin ollen tuntoaisti vaikuttaa myös osaltaan tasapainoon. Ihon hermopäätteiden määrä kuitenkin vähenee ikävuosien karttuessa, mikä heikentää kosketuksen, lämpötilan ja kivun aistimista.
Vaikka iän myötä tasapaino ja tuntoaisti heikkenevät, voi tasapainon hallintaan vaikuttaa monin eri keinoin ja ennaltaehkäistä kaatumisia. Hyvä tasapaino parantaa ikääntyneiden liikkumiskykyä, sosiaalista osallistumista ja yleistä pystyvyyttä. Tasapainoa voidaan kehittää ja ylläpitää harjoittelemalla, erityisesti tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksilla.