Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso mahdolliset poikkeusaukioloajat täältä.
Henkilö kävelee kadulla ja puhuu matkapuhelimeen.

Psyykkisten kriisien ja traumojen hoito- ja palveluketju

Psyykkisten kriisien ja traumojen hoito- ja palveluketju yli 18-vuotiaille.

Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden psyykkisten kriisien ja traumojen hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita psyykkisiin kriiseihin ja traumoihin liittyen.  

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.  

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.” (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022) 

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mitä ovat psyykkiset- ja traumaattiset kriisit?

Kehitykselliset kriisit  (esimerkiksi murrosikä, itsenäistyminen tai eläkkeelle jääminen) kuuluvat luonnolliseen elämänkulkuun ja suurin osa meistä kokee niitä elämämme aikana. Elämäntilannekriisit ovat esimerkiksi sairastumiseen tai eroon liittyvää sopeutumisen vaikeutta. Joskus elämäntilannekriisikin voi olla traumaattinen, mutta valtaosa toipuu luonnollisesti ilman terveydenhuollon hoitoa. Kehityksellisissä- ja elämätilannekriiseissä toipumisessa auttaa usein sosiaalinen- ja järjestöjen tuki sekä oikean tiedon saaminen.

Akuutti psyykkinen kriisi  tai traumaattinen kriisi voi kehittyä järkyttävän ja äkillisen tapahtuman seurauksena, johon liittyy voimakas tunnejärkytys, esimerkiksi läheisen kuolema, onnettomuus tai väkivalta tapahtuma. Myös pitkään jatkunut kaltoinkohtelu ja turvattomuus voi aiheuttaa reagointia, oireilua tai terveyshaittoja. Kriisien ja traumatapahtumien sietokyky ja niistä toipuminen on hyvin yksilöllistä. Usein traumaattisissa ja akuuteissa kriiseissä tarvitaan ammattilaisen tukea ja hoitoa,

Yleisimmät reaktiot

Elämäntilanne- ja traumaattiseen kriisiin reagointi on samantyyppistä, mutta voimakkuudessa ja kestossa on eroja. Yleisimpiä reaktioita ovat tunnereaktiot (suru, viha), ahdistus, ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Lisäksi saatat vältellä paikkoja tai muistikuvia tapahtuneesta, ahdistavat muistot tunkeutuvat mieleesi, koet ylivireyttä tai fyysisiä tuntemuksia.

Psyykkisestä kriisistä tai traumasta voi seurata välittömästi alkava akuutti stressireaktio, joka vaimenee muutamassa päivässä. Pidempi, mutta alle kuukaudessa ohimenevä reagointi selittyy akuutilla stressihäiriöllä (ASD). Näissä tilanteissa ei useinkaan tarvita hoitoa tai terapiaa ellei kokemus ole ollut erityisen järkyttävä. 

Yli kuukauden kestävä reagointi voi liittyä traumaperäiseen eli posttraumaattiseen stressihäiriöön, mikä alkaa viimeistään 6 kk sisällä järkyttävästä tapahtumasta. Kyse ei ole enää pelkästään reagoinnista, vaan jälkioireilusta traumaattiseen tapahtumaan liittyen.

Lisätietoa

Akuutissa kriisissä, tai jos olet kokenut jotain järkyttävää, ole yhteydessä päivystykselliseen tukeen:

Jos kaipaat tukea, mutta tilanteesi ei ole kiireellinen, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi:

  • Mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin kaikki keskisuomalaiset (tunnistautumalla Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaat) 
  • Alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin
  • Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

  • Sosiaali- ja terveyskeskukseen
  • Työterveyshuoltoon (jos sairaanhoito kuuluu sopimukseen ja masennus uhkaa työkykyä)

Opiskelijat

Ennaltaehkäisy

Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen sekä päihteiden käytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä (esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus). Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten elämän haasteista palaudutaan.

Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin osioista:

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen:

  • Arvioida mielen haasteita sekä tarjota ensilinjan tukea  
  • Tukea eri-ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä  
  • Tarjota tietoa itse- ja omahoidon mahdollisuuksista, ohjata järjestöjen tukeen

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Elämäntilannekriisiin tai traumaattiseen tapahtumaan liittyvä reagointi on hyvin yksilöllistä. Varsinkin alkuvaiheessa on haastava erotella, onko kyse mielenterveyden oireista vai luonnollisesta reagoinnista (esim. itkuisuus, suru, viha). Akuutista stressireaktiosta ja -häiriöstä toivutaan yleensä nopeasti, mutta aiemmat traumaattiset kokemukset ja yleinen ahdistusherkkyys lisäävät pitkittyvän ja vaikeamman oireilun todennäköisyyttä. Toipumisessa auttaa alkuun yksinkertaiset selviytymiskeinot: arkeen keskittyminen, turvallisuuden tunne ja läheisten tuki. Yleisimmät traumatisoituneen oheishäiriöt ovat ahdistus-, masennus- ja unihäiriöoireet. 

Traumaattiset tapahtumat ja kiiretilanteet

Jos asiakas on joutunut väkivallan uhriksi, ohjaa välittömästi lääkärin arvioon ja alkututkimukseen (ei mielenterveys- ja päihdepalveluiden tiimeihin). Ohjaa myös muissa akuuteissa kriiseissä (esim. kuolemantapaukset, onnettomuudet, lähisuhdeväkivalta tai rikoksen kohteeksi joutuminen):

Ohjaa elämäntilannekriiseissä:

  • Asiakas ensisijaisesti Kriisikeskus Mobileen (esimerkiksi menetykset, ero tms.)
  • Mielenterveys ja riippuvuudet etäpalvelu antaa kiireetöntä tukea elämäntilanne- ja kehityskriiseissä (tunnistautumalla Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaat) 
  • Myös seurakunnasta saa kriisitukea. Ajanvarauksettomille vastaanotoille voi hakeutua keskustelemaan mieltä painavista asioista. 
  • Muista kertoa omahoito-ohjelmista, jos asiakas kokee ettei tarvitse keskustelua ammattilaisen kanssa.

Jos reagointi pitkittyy tai kehittyy vaikeita oireita, jotka kestävät yli kuukauden, tarvitaan hoidontarpeen arviointia ja ammattilaisen tukea. Ohjaa tuolloin asiakas omaan terveyspalveluun:

Opiskelijat

Lisätietoa

Omahoito

Kokeile omahoito-ohjelmia

Jos tilanteesi ei ole kiireellinen, tutustu kriisistä selviytymisen materiaaleihin:

Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, tarkastele päihteiden käyttöäsi ja pidä kiinni arjen rutiineista. Myös omien ajatusten jäsentäminen kirjoittamalla ja turvallisten läheisten läsnäolo auttaa. Jos sinua huolettaa toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvät haasteet, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaaliohjauksen etävastaanottoon tai esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina.

Jos omahoito ei riitä tai toivot muunlaista apua, ota yhteyttä

Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään kiireettömissä tilanteissa Terapia­navigaattori-verkkopalvelu. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.

Kiireellisissä ja traumaattisissa tilanteissa (esim. väkivallan uhrit)

Lisätietoa

Tutkimukset

Jos olet joutunut akuutisti väkivallan uhriksi, hakeudu välittömästi lääkärin tutkimukseen oman terveyspalvelusi tai päivystyksen kautta. Lisäksi sosiaali- ja kriisipäivystys tukee ja neuvoo kaikkia keskisuomalaisia 24 h/vrk. Seksuaalista väkivaltaa kokenut voi ottaa yhteyttä suoraan myös Seri-tukikeskukseen

Jos reaktiosi eivät mene ohi 12 kuukauden aikana tai epäilet traumaoireilua, hakeudu kiireettömiin tutkimuksiin.

Suosittelemme täyttämään ennen yhteydenottoa Terapianavigaattori.fi-verkkopalvelun, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia, Ota lopuksi koodi talteen ja ole tarvittaessa yhteydessä ammattilaiseen.

Oirekyselyt

Jos saat normaalin tuloksen oirekyselyistä

Etene Terapianavigaattorin ohjeiden mukaan tai vahvista mielenhyvinvointiasi esimerkiksi mieli.fi-sivuston tehtävien avulla sekä tutustu omahoito materiaaleihin tai järjestöjen tukeen.

Jos itse- ja omahoito ei riitä, mutta tilanne ei ole kiireellinen:

  • Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat. Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat)
  • Ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi) 
    • Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapia­navigaattorin kautta
    • Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
  • Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos oireilu uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)

Opiskelijat

Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä, tiimit arvioivat itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Tiimit arvioivat tutkimusten, hoidon tai terapian tarpeen sekä millaisesta traumaoireilusta on kyse (Traumanjälkeiset reaktiot). Seulontamenetelmien suositeltavin mittausajankohta on noin 1kk laajan traumatapahtuman jälkeen. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi päivystyksellisesti lääkärin arvioon tai päivystykseen.

Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai etäsosiaaliohjausta. Voit konsultoida myös Kelan viranomaislinjaa. Muista Kriisikeskus Mobilen tuki itsemurhaa yrittäneille. Parisuhdeväkivaltatilanteissa voidaan asiakas ohjata hänen suostumuksella moniammatilliseen Marak-riskinarviointiin ja tukeen. Marak -lomakkeita kannattaa käyttää, vaikka et ohjaisi työryhmään.

Mittarit 

Asiakkaan täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen voi tarkentaa psyykkisen trauman tyyppiä tarkemmilla mittareilla (vaatii tunnistautumisen).

Traumakyselyiden lisäksi tarvittaessa haastatellaan ja arvioidaan muun muassa mieliala ja toimintakyky.

Hoito ja kuntoutus

Jos traumatapahtuma aiheuttaa pitkäaikaista oireilua, hankaloittaa sosiaalisia suhteita, työ- ja toimintakykyäsi sekä omahoito tai kriisituki ei riitä, on syytä hakeutua hoidon suunnitteluun (katso palveluiden yhteystiedot)

  • Moniammatillinen tiimi arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Tarpeen mukaan konsultoidaan tai varataan aika lääkärille sekä ohjataan järjestöjen tukeen tai sosiaalialan ammattilaiselle. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.  
  • Työryhmä suunnittelee kanssasi määräaikaisen hoidon sisällön, tavoitteet, tarkentaa edelleen oireiluun vaikuttavia tekijöitä sekä tekee hoitosuunnitelman. Hoidon tavoitteena voi olla vireystilojen tunnistaminen, tilanteesi vakauttaminen, turvallisuudentunteen vahvistaminen ja hallintakeinojen opettelu. Hyödynnä hyvinvointia tukevia ja ilmaisia omahoito-ohjelmia.
  • Hoitojaksojen pituus ja tiheys on aina yksilöllinen, hoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Tapaamisia voidaan toteuttaa myös käynti kerrallaan -työotteella, aloittaa ohjattu omahoito tai arvioida EMDR-terapian sopivuutta.  Väkivaltatilanteita ennakoimaan on tärkeää tehdä turvasuunnitelma.
  • Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta. Vaikeimmissa oiretilanteissa lääkäri arvioi lähetteen tarpeen keskitettyjen palvelujen hoitoon (psykiatrian palvelut).

Kuntoutus  

Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireesi haittaavat toimintakykyäsi pitkäaikaisesti, keskustele ammattilaisen kanssa paikallisista kuntoutuskeinoista. Lisätukena voi olla myös Kelan kuntoutusvaihtoehdot.

Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi. Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen kolmen kuukauden hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioivat kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. 

Lisätietoa

Hoidon alussa (traumaperäisen stressihäiriön -hoito) ammattilaisen tulee arvioida itsemurha-alttiutta, impulssikontrollia ja hoitoa mahdollisesti haittaavia tekijöitä. Tukemalla arjen säännöllisyyttä, unirytmiä ja päihteettömyyttä vakautetaan traumaattisen henkilön vointia. Ota perhe ja lapset puheeksi, kysy asiakkaalta tarvitseeko sosiaaliohjausta.

Traumatisoituneen potilaan hoidossa tärkeää on luottamus, turvallisuus ja vakauttaminen. Jotta kokemusten käsittelyssä voidaan edetä, on ensiksi saatava ali- tai ylivireystilat sietoikkunaan, opittava ahdistuksen hallintakeinoja sekä rauhoittaa elämäntilannetta. Traumatapahtumista puhuminen ja niiden käsittely on potilaan harkinnassa (turvallisuuden tunne) ja tapahtuu asteittain vointi huomioiden. Liiallisen välttelyn tunnistaminen ja siitä pois altistaminen on osa toipumista. Psykologisen jälkipuinnin hyödyistä on ristiriitaista tutkimustietoa. 

Yksittäisen trauman hoidossa voidaan arvioida EMDR-terapian mahdollisuutta, ole yhteydessä mielenterveys- ja päihde-ensilinjaan. Kompleksisissa ja pitkäaikaisissa tilanteissa tarvitaan usein tiiviimpää terapeuttista työtä tai kuntoutuspsykoterapiaa. Jos hoito ei riitä, perehdy Kelan tukemiin kuntoutusvaihtoehtoihin eri elämäntilanteissa. Keskustele vaihtoehdoista potilaan kanssa. Varaa tarvittaessa aika erikoislääkärille .

Lisätietoa 

Itsemurhien ehkäisy

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. 

Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.

Palveluiden yhteystiedot

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen, itsetuhoajatukset), hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Tai ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen 014 266 0149 24h/vrk tai Kriisikeskus Mobileen 040 788 8470 (rajattu aukiolo).

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.

Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset

Konsultaatio ja läheteohjeet ammattilaiselle

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita, 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Kun lääkäri tarvitsee psykiatrin konsultaatiota, otetaan ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
  • Ammattilainen voi ottaa yhteyttä psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelimeen 014 269 8422 klo 10–14. Kun lääkäri tarvitsee erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8-15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo-ohjepankissa) 
  • Psykiatrinen akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatiota 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo-ohjepankissa)

Tarvittaessa ammattilainen tekee konsultaation 2DG-potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (Sovatek pkl  014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu:

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö on pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä hän pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella.

Lisätietoa

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (psykiatrian vastaanottopalvelut)

Psykiatrian vastaanottopalvelut

Kiireellinen hoito (17vrk)

  • Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet 

Psykiatrinen osastohoito

Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin. 

Lisätietoa

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Lisätä tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin 2023
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.

Päivityksistä ja mahdollisista muutoksista vastaa:

  • Sami Savonen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, sami.savonen@hyvaks.fi

Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitajaTietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelutjohanna.kinnunen@hyvaks.fi
  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Maarit Kinnunen, palvelupäällikkö, Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys
  • Tuija Hauvala, kriisikeskuksen johtaja, Kriisikeskus Mobile
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä  
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut   
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue