
Psyykkisten kriisien ja traumojen hoito- ja palveluketju yli 18-vuotiaille.
Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden psyykkisten kriisien ja traumojen hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita psyykkisiin kriiseihin ja traumoihin liittyen.
- Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.
- Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.
“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.” (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022)
Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Mitä ovat psyykkiset- ja traumaattiset kriisit?
Kehitykselliset kriisit (esimerkiksi murrosikä, itsenäistyminen tai eläkkeelle jääminen) kuuluvat luonnolliseen elämänkulkuun ja suurin osa meistä kokee niitä elämämme aikana. Elämäntilannekriisit ovat esimerkiksi sairastumiseen tai eroon liittyvää sopeutumisen vaikeutta. Joskus elämäntilannekriisikin voi olla traumaattinen, mutta valtaosa toipuu luonnollisesti ilman terveydenhuollon hoitoa. Kehityksellisissä- ja elämätilannekriiseissä toipumisessa auttaa usein sosiaalinen- ja järjestöjen tuki sekä oikean tiedon saaminen.
Akuutti psyykkinen kriisi tai traumaattinen kriisi voi kehittyä järkyttävän ja äkillisen tapahtuman seurauksena, johon liittyy voimakas tunnejärkytys, esimerkiksi läheisen kuolema, onnettomuus tai väkivalta tapahtuma. Myös pitkään jatkunut kaltoinkohtelu ja turvattomuus voi aiheuttaa reagointia, oireilua tai terveyshaittoja. Kriisien ja traumatapahtumien sietokyky ja niistä toipuminen on hyvin yksilöllistä. Usein traumaattisissa ja akuuteissa kriiseissä tarvitaan ammattilaisen tukea ja hoitoa,
Yleisimmät reaktiot
Elämäntilanne- ja traumaattiseen kriisiin reagointi on samantyyppistä, mutta voimakkuudessa ja kestossa on eroja. Yleisimpiä reaktioita ovat tunnereaktiot (suru, viha), ahdistus, ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Lisäksi saatat vältellä paikkoja tai muistikuvia tapahtuneesta, ahdistavat muistot tunkeutuvat mieleesi, koet ylivireyttä tai fyysisiä tuntemuksia.
Psyykkisestä kriisistä tai traumasta voi seurata välittömästi alkava akuutti stressireaktio, joka vaimenee muutamassa päivässä. Pidempi, mutta alle kuukaudessa ohimenevä reagointi selittyy akuutilla stressihäiriöllä (ASD). Näissä tilanteissa ei useinkaan tarvita hoitoa tai terapiaa ellei kokemus ole ollut erityisen järkyttävä.
Yli kuukauden kestävä reagointi voi liittyä traumaperäiseen eli posttraumaattiseen stressihäiriöön, mikä alkaa viimeistään 6 kk sisällä järkyttävästä tapahtumasta. Kyse ei ole enää pelkästään reagoinnista, vaan jälkioireilusta traumaattiseen tapahtumaan liittyen.
Lisätietoa
- Oletko kokenut jotain järkyttävää? (kriisikeskusmobile.fi)
- Ohjeet raiskauksen uhrille (Rikosuhripäivystys)
- Tärkeä tietää lähisuhde- ja perheväkivallasta
- Läheisenä kriisissä (Terveyskylä.fi)
- Opas omaisen huoleen (Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry)
- Testit ja tehtävät (Ensi- ja turvakotien liitto)
Akuutissa kriisissä, tai jos olet kokenut jotain järkyttävää, ole yhteydessä päivystykselliseen tukeen:
- Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149, akuutti kriisiapu traumaattisissa tilanteissa
- Kriisikeskus Mobile 040 788 8470, elämäntilannekriisit ja väkivaltatyö
- Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille 014 269 8375
- Raiskauskriisituki Tukinainen 0800 97899, seksuaaliväkivaltaa kokeneet
- Rikosuhripäivys 116 006
- Terveyskeskusten kiirevastaanotot
- Hätätilanteet ja päivystys
Jos kaipaat tukea, mutta tilanteesi ei ole kiireellinen, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi:
- Mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin kaikki keskisuomalaiset (tunnistautumalla Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaat)
- Alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin
-
Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapianavigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.
- Sosiaali- ja terveyskeskukseen
- Työterveyshuoltoon (jos sairaanhoito kuuluu sopimukseen ja masennus uhkaa työkykyä)
Opiskelijat
- Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöön (yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat)
- Nuorten palveluihin (nuorisovastaanotto ja toisen asteen opiskeluterveydenhuolto palvelevat osittain myös täysi-ikäisiä)
Ennaltaehkäisy
Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen sekä päihteiden käytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä (esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus). Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten elämän haasteista palaudutaan.
Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin osioista:
- Mielenterveyttä voi vahvistaa (MIELI ry), video
- Vahvista mielenterveyttä (MIELI ry), harjoituksia, rentoutuminen, arjen taitoja
- Mielenterveystalo.fi
- Tervetuloa rentoutus ja hengitys -ohjelmaan! (Mielenterveystalo)
- Päihdelinkki.fi
- Vaikeat elämäntilanteet (MIELI ry)
- Hyvällä mielellä - mielen hyvinvoinnin opas selkokielellä (Kehitysvammaisten tukiliitto ry)
Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen:
- Arvioida mielen haasteita sekä tarjota ensilinjan tukea
- Tukea eri-ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä
- Tarjota tietoa itse- ja omahoidon mahdollisuuksista, ohjata järjestöjen tukeen
Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Elämäntilannekriisiin tai traumaattiseen tapahtumaan liittyvä reagointi on hyvin yksilöllistä. Varsinkin alkuvaiheessa on haastava erotella, onko kyse mielenterveyden oireista vai luonnollisesta reagoinnista (esim. itkuisuus, suru, viha). Akuutista stressireaktiosta ja -häiriöstä toivutaan yleensä nopeasti, mutta aiemmat traumaattiset kokemukset ja yleinen ahdistusherkkyys lisäävät pitkittyvän ja vaikeamman oireilun todennäköisyyttä. Toipumisessa auttaa alkuun yksinkertaiset selviytymiskeinot: arkeen keskittyminen, turvallisuuden tunne ja läheisten tuki. Yleisimmät traumatisoituneen oheishäiriöt ovat ahdistus-, masennus- ja unihäiriöoireet.
- Kysy (kahden kesken), onko elämässä tapahtunut jotakin järkyttävää/tehty pahaa, mikä hankaloittaa oloa tai aiheuttaa oireita? Aiheuttaako vaikeuksia toimintakykyyn tai uneen?
- Kysy nukkumisesta, väkivallasta, itsetuhoisuudesta ja ota perhetilanne sekä lapset puheeksi
- Haastattelun tukena voit hyödyntää kiireellisen hoidon perusteet -kysymyksiä
- Kartoita ajankohtainen päihteidenkäyttö Testit ja laskurit (Päihdelinkki.fi)
- Kysy perheen ja lasten tilanteesta, ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen
- Muista tukea asiakkaan voimavaroja ja ylläpidä toiveikkuutta Toipumisorientaatio
Traumaattiset tapahtumat ja kiiretilanteet
Jos asiakas on joutunut väkivallan uhriksi, ohjaa välittömästi lääkärin arvioon ja alkututkimukseen (ei mielenterveys- ja päihdepalveluiden tiimeihin). Ohjaa myös muissa akuuteissa kriiseissä (esim. kuolemantapaukset, onnettomuudet, lähisuhdeväkivalta tai rikoksen kohteeksi joutuminen):
- Sosiaali- ja kriisipäivystys, 24h/vrk akuutti kriisiapu traumaattisissa tilanteissa
- Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille, soita ensin
- Rikosuhripäivystys
- Tarvitsetko apua? (Keski-Suomen ensi- ja turvakoti), 24h/vrk
- Sampo-ohjepankki - Raiskatun henkilön hoitoon saattaminen
Ohjaa elämäntilannekriiseissä:
- Asiakas ensisijaisesti Kriisikeskus Mobileen (esimerkiksi menetykset, ero tms.)
- Mielenterveys ja riippuvuudet etäpalvelu antaa kiireetöntä tukea elämäntilanne- ja kehityskriiseissä (tunnistautumalla Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaat)
- Myös seurakunnasta saa kriisitukea. Ajanvarauksettomille vastaanotoille voi hakeutua keskustelemaan mieltä painavista asioista.
- Muista kertoa omahoito-ohjelmista, jos asiakas kokee ettei tarvitse keskustelua ammattilaisen kanssa.
Jos reagointi pitkittyy tai kehittyy vaikeita oireita, jotka kestävät yli kuukauden, tarvitaan hoidontarpeen arviointia ja ammattilaisen tukea. Ohjaa tuolloin asiakas omaan terveyspalveluun:
- Lievissä tai keskivaikeissa tilanteissa ja jos etäasiointi ei sovi ohjaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Ohjaa asiakasta täyttämään etukäteen Terapianavigaattori esitieto- ja oirekyselyt.
- Työelämässä olevat työterveyshuoltoon (jos oireilu uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
- Alle 23-vuotiaat, joilla ei opiskelu- tai työpaikkaa Nuorisovastaanottoon (Jyväskylä, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Uurainen ja Muurame -asukkaat)
Opiskelijat
- Yliopisto ja ammattikorkeakoulu opiskelijat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöön
- Toisen asteen opiskelijat opiskeluterveydenhuoltoon (ei ikärajaa)
- Toisen asteen kuraattori- ja psykologipalvelut (ei ikärajaa, lievä oireilu)
Lisätietoa
- Huomioi omaiset -malli (Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry)
- Tunnista väkivalta (Ensi- ja turvakotien liitto)
- Väkivallan puheeksi ottaminen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
- Läheisväkivallan puheeksi ottaminen ja uhrin kohtaaminen (Sampo-ohjepankki)
- Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen (Hoitotyön tutkimussäätiö)
- Oppaat eri tilanteisiin (Kriisikeskus Mobile)
- Akuutti stressireaktio (Terveyskirjasto)
- Akuutti stressihäiriö (Trauma ja dissosiaatio)
Omahoito
Kokeile omahoito-ohjelmia
Jos tilanteesi ei ole kiireellinen, tutustu kriisistä selviytymisen materiaaleihin:
- Kriisin kohdatessa (Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus), kattavasti tietoa ja ohjeita kriisitilanteisiin
- Tervetuloa erokriisin omahoito-ohjelmaan! (Mielenterveystalo)
- Tervetuloa unettomuuden omahoito-ohjelmaan (Mielenterveystalo)
- Itsetuhoisuus (Mielenterveystalo)
- Itsehoito (Traumaterapiakeskus)
- Järkyttävän tapahtuman omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo), kun järkyttävästä tapahtumasta kulunut yli 6 kk
Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, tarkastele päihteiden käyttöäsi ja pidä kiinni arjen rutiineista. Myös omien ajatusten jäsentäminen kirjoittamalla ja turvallisten läheisten läsnäolo auttaa. Jos sinua huolettaa toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvät haasteet, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaaliohjauksen etävastaanottoon tai esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina.
Jos omahoito ei riitä tai toivot muunlaista apua, ota yhteyttä
- Kriisikeskus Mobile 040 788 8470, ma-to klo 8-20, pe klo 8-17 (mm. elämänkriisit, menetykset ja väkivaltatyö)
- mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/ chattiin tai alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin
Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään kiireettömissä tilanteissa Terapianavigaattori-verkkopalvelu. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.
- Terveysasemille, omaan työterveyshuoltoon, Sovatek-säätiöön
- Opiskelijat: Nuorten palveluihin (opiskeluterveydenhuolto ja nuorisovastaanotto), Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön
- Kysy tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perhekeskuksista tai perheasiain neuvottelukeskuksesta, hyödynnä järjestöjä tai tukipuhelimia
Kiireellisissä ja traumaattisissa tilanteissa (esim. väkivallan uhrit)
- Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112 (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat, väkivaltatilanteet).
- Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 24h/vrk, akuutti kriisituki traumaattiset tilanteet, myös kotikäyntejä
- Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. soita ensin päivystyspuhelimeen 014 269 8375
- Turvakoti (Keski-Suomen ensi- ja turvakoti) 24h/vrk
- Raiskauskriisikeskus Tukinainen 0800–97899
Lisätietoa
Tutkimukset
Jos olet joutunut akuutisti väkivallan uhriksi, hakeudu välittömästi lääkärin tutkimukseen oman terveyspalvelusi tai päivystyksen kautta. Lisäksi sosiaali- ja kriisipäivystys tukee ja neuvoo kaikkia keskisuomalaisia 24 h/vrk. Seksuaalista väkivaltaa kokenut voi ottaa yhteyttä suoraan myös Seri-tukikeskukseen.
Jos reaktiosi eivät mene ohi 1–2 kuukauden aikana tai epäilet traumaoireilua, hakeudu kiireettömiin tutkimuksiin.
- Alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun chatin kautta (tunnistautuneena Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat)
Suosittelemme täyttämään ennen yhteydenottoa Terapianavigaattori.fi-verkkopalvelun, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia, Ota lopuksi koodi talteen ja ole tarvittaessa yhteydessä ammattilaiseen.
- Jos Terapianavigaattori ei ole terveyspalvelussasi käytössä, voit tehdä alla olevia Mielenterveystalon oirekyselyjä, osa kyselyistä löytyy sähköisestä ajanvarauspalvelusta www.hyvis.fi. Ota kyselyistä tulokset talteen ja ole yhteydessä työterveyshuoltoosi, sosiaali- ja terveyskeskukseen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön tai opiskeluterveydenhuoltoon (toisen asteen opiskelijat)
- Kyselyt auttavat ammattilaista kartoittamaan tilannettasi. Ammattilainen voi antaa sinulle uuden ajan tai ohjaa tarvittaessa toiselle ammattilaiselle. Kyselyt eivät varmista diagnoosia.
Oirekyselyt
- Lyhyt masennuskysely (PHQ-9) (Mielenterveystalo)
- Beckin ahdistuskysely (BAI)
- Alkoholin käytön riskit (AUDIT) miehet (Mielenterveystalo)
- Alkoholin käytön riskit (AUDIT) naiset (Mielenterveystalo)
- Miten nukut? Tee unihäiriöseula (Uniliitto)
- Kokeile Kykyviisaria, toimintakyky kysely
Jos saat normaalin tuloksen oirekyselyistä
Etene Terapianavigaattorin ohjeiden mukaan tai vahvista mielenhyvinvointiasi esimerkiksi mieli.fi-sivuston tehtävien avulla sekä tutustu omahoito materiaaleihin tai järjestöjen tukeen.
Jos itse- ja omahoito ei riitä, mutta tilanne ei ole kiireellinen:
- Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat. Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat)
- Ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi)
- Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapianavigaattorin kautta
- Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
- Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos oireilu uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
Opiskelijat
- Yliopisto ja ammattikorkeakoulu opiskelijat YTHS
- Toisen asteen opiskelijat opiskeluterveydenhuoltoon
Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä, tiimit arvioivat itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Tiimit arvioivat tutkimusten, hoidon tai terapian tarpeen sekä millaisesta traumaoireilusta on kyse (Traumanjälkeiset reaktiot). Seulontamenetelmien suositeltavin mittausajankohta on noin 1kk laajan traumatapahtuman jälkeen. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi päivystyksellisesti lääkärin arvioon tai päivystykseen.
Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai etäsosiaaliohjausta. Voit konsultoida myös Kelan viranomaislinjaa. Muista Kriisikeskus Mobilen tuki itsemurhaa yrittäneille. Parisuhdeväkivaltatilanteissa voidaan asiakas ohjata hänen suostumuksella moniammatilliseen Marak-riskinarviointiin ja tukeen. Marak -lomakkeita kannattaa käyttää, vaikka et ohjaisi työryhmään.
Mittarit
Asiakkaan täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen voi tarkentaa psyykkisen trauman tyyppiä tarkemmilla mittareilla (vaatii tunnistautumisen).
- Traumat (Mielenterveystalo)
- TSQ (Mielenterveystalo), traumaperäinen stressihäiriö -seula
- A-DES (Mielenterveystalo), dissosiatiivisten oireiden -seula
- SDQ (Mielenterveystalo), kehollisten dissosiaatio oireiden -seula
- Ies eli traumakysely, Sampo-ohjepankki
- PCL-5 (Mielenterveystalo), posttraumaattinen stressireaktio seula
Traumakyselyiden lisäksi tarvittaessa haastatellaan ja arvioidaan muun muassa mieliala ja toimintakyky.
- Pitkä masennuskysely (BDI-21) ja SOFAS-toimintakykymittari (Terveysportti.fi)
- Tee tarvittaessa Persoonallisuushäiriö-kyselyt (mm. BSL-23/ECR-R/MZQ), arvioi kaksisuuntaisuus MDQ-kyselyllä (Terveyskirjasto.fi) sekä huomioi päihteet Huumeidenkäyttötesti - DAST20 (Päihdelinkki.fi)
Hoito ja kuntoutus
Jos traumatapahtuma aiheuttaa pitkäaikaista oireilua, hankaloittaa sosiaalisia suhteita, työ- ja toimintakykyäsi sekä omahoito tai kriisituki ei riitä, on syytä hakeutua hoidon suunnitteluun (katso palveluiden yhteystiedot)
- Moniammatillinen tiimi arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Tarpeen mukaan konsultoidaan tai varataan aika lääkärille sekä ohjataan järjestöjen tukeen tai sosiaalialan ammattilaiselle. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.
- Työryhmä suunnittelee kanssasi määräaikaisen hoidon sisällön, tavoitteet, tarkentaa edelleen oireiluun vaikuttavia tekijöitä sekä tekee hoitosuunnitelman. Hoidon tavoitteena voi olla vireystilojen tunnistaminen, tilanteesi vakauttaminen, turvallisuudentunteen vahvistaminen ja hallintakeinojen opettelu. Hyödynnä hyvinvointia tukevia ja ilmaisia omahoito-ohjelmia.
- Hoitojaksojen pituus ja tiheys on aina yksilöllinen, hoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Tapaamisia voidaan toteuttaa myös käynti kerrallaan -työotteella, aloittaa ohjattu omahoito tai arvioida EMDR-terapian sopivuutta. Väkivaltatilanteita ennakoimaan on tärkeää tehdä turvasuunnitelma.
- Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta. Vaikeimmissa oiretilanteissa lääkäri arvioi lähetteen tarpeen keskitettyjen palvelujen hoitoon (psykiatrian palvelut).
Kuntoutus
Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireesi haittaavat toimintakykyäsi pitkäaikaisesti, keskustele ammattilaisen kanssa paikallisista kuntoutuskeinoista. Lisätukena voi olla myös Kelan kuntoutusvaihtoehdot.
Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi. Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen kolmen kuukauden hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioivat kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä.
Lisätietoa
Hoidon alussa (traumaperäisen stressihäiriön -hoito) ammattilaisen tulee arvioida itsemurha-alttiutta, impulssikontrollia ja hoitoa mahdollisesti haittaavia tekijöitä. Tukemalla arjen säännöllisyyttä, unirytmiä ja päihteettömyyttä vakautetaan traumaattisen henkilön vointia. Ota perhe ja lapset puheeksi, kysy asiakkaalta tarvitseeko sosiaaliohjausta.
Traumatisoituneen potilaan hoidossa tärkeää on luottamus, turvallisuus ja vakauttaminen. Jotta kokemusten käsittelyssä voidaan edetä, on ensiksi saatava ali- tai ylivireystilat sietoikkunaan, opittava ahdistuksen hallintakeinoja sekä rauhoittaa elämäntilannetta. Traumatapahtumista puhuminen ja niiden käsittely on potilaan harkinnassa (turvallisuuden tunne) ja tapahtuu asteittain vointi huomioiden. Liiallisen välttelyn tunnistaminen ja siitä pois altistaminen on osa toipumista. Psykologisen jälkipuinnin hyödyistä on ristiriitaista tutkimustietoa.
Yksittäisen trauman hoidossa voidaan arvioida EMDR-terapian mahdollisuutta, ole yhteydessä mielenterveys- ja päihde-ensilinjaan. Kompleksisissa ja pitkäaikaisissa tilanteissa tarvitaan usein tiiviimpää terapeuttista työtä tai kuntoutuspsykoterapiaa. Jos hoito ei riitä, perehdy Kelan tukemiin kuntoutusvaihtoehtoihin eri elämäntilanteissa. Keskustele vaihtoehdoista potilaan kanssa. Varaa tarvittaessa aika erikoislääkärille .
Lisätietoa
- Psykiatrin B-lausuntovastaanoton valmistelu vaatii tunnistautumisen
- Opas altistukseen (Mielenterveystalo)
- Trauman hoito (Trauma ja dissosiaatio)
- Vakavasti sairaan psykososiaalinen tuki (Mielenterveystalo)
- Traumaperäinen stressihäiriö (Terveyskirjasto)
- Dissosiaatiohäiriöt (Terveyskirjasto)
- Sivupersoonahäiriö, dissosiatiivinen identiteettihäiriö (Terveyskirjasto)
Itsemurhien ehkäisy
Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön.
Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.
Palveluiden yhteystiedot
Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen, itsetuhoajatukset), hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Tai ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen 014 266 0149 24h/vrk tai Kriisikeskus Mobileen 040 788 8470 (rajattu aukiolo).
- Hätätilanteet ja päivystys
- Keski-Suomen terveyskeskusten päivystysajat
- Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille 014 269 8375
- Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
- Rikosuhripäivystys 116 006
- Raiskauskriisikeskus Tukinainen 0800 97899, seksuaaliväkivaltaa kokeneet
- Ota yhteyttä lapsiperheen tuen tarpeesta tai tee lastensuojeluilmoitus
Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut | Keski-Suomen hyvinvointialue
- Mielenterveys ja riippuvuudet etäpalvelu/chat, jos oireesi ovat lieviä, tilanteesi kiireetön ja haluat hoitosi toteutuvan digitaalisesti
- Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat)
- Sovatek-säätiö
Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset
- Opiskeluterveydenhuolto toisen asteen opiskelijoille | Keski-Suomen hyvinvointialue (ei ikärajaa)
- Toisen asteen opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut | Keski-Suomen hyvinvointialue (ei ikärajaa)
- Nuorisovastaanotto | Keski-Suomen hyvinvointialue (alle 23-vuotiaat)
- Ohjaamot: Hankasalmi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari (alle 30 -vuotiaat)
- Pikkulapsiperheiden psykologi | Keski-Suomen hyvinvointialue (pikkulasten vanhemmat)
- Perhekeskukset | Keski-Suomen hyvinvointialue
Pääosin valtakunnallisia palveluita
- Kriisikeskus Mobilen chat
- Sekasin-chat 12-29-vuotiaille
- MIELI ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111
- Apuaeroon.fi
- Lähellä.fi hae keskisuomalaisia järjestöjä
Väkivallan ja rikoksen uhrit
- RIKUchat (Rikosuhripäivystys)
- Nollalinja (lähisuhdeväkivallalle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle) 080 005 005
- Nettiturvakoti (apua perheväkivaltaan)
- Kriisituki (Raiskauskriisikeskus Tukinainen)
- Naisenväkivalta.fi
- Naisten Linja
- Miessakit Ry
- Apua verkossa (Ensi- ja turvakotien liitto)
- Järjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut väkivallan uhreille (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
- Henkinen tuki
- Ajanvarauksettomat mielenterveys- ja päihde palvelut
- Ryhmät (MIELI ry), vertaistukiryhmät netissä
- Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry
- Sosiaaliohjaajan etävastaanotto
- Kirkon keskusteluapu
- Järjestöjä, mm. keskisuomalaisia mielenterveysyhdistyksiä
Konsultaatio ja läheteohjeet ammattilaiselle
Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita, 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.
- Kun lääkäri tarvitsee psykiatrin konsultaatiota, otetaan ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
- Ammattilainen voi ottaa yhteyttä psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelimeen 014 269 8422 klo 10–14. Kun lääkäri tarvitsee erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8-15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo-ohjepankissa)
- Psykiatrinen akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatiota 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo-ohjepankissa)
Tarvittaessa ammattilainen tekee konsultaation 2DG-potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (Sovatek pkl 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu:
- Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
- Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö on pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä hän pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella.
Lisätietoa
Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (psykiatrian vastaanottopalvelut)
Psykiatrian vastaanottopalvelut
- Tilanteissa, joissa oireet ovat vakavia ja kompleksisia sekä toimintakyky on merkittävästi heikentynyt (SOFAS alle 50 p. kahdella eri osa-alueella).
- Sampo-ohjepankki - Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin -(sharepoint.com) vaatii tunnistautumisen
Kiireellinen hoito (1–7vrk)
- Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet
Psykiatrinen osastohoito
- Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet
- Osastot
- Tahdosta riippumaton hoito (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto)
- Virka-apupyyntö poliisille (Sampo-ohjepankki)
- Sähköinen virka-apupyyntö lomake poliisille (Sampo-ohjepankki)
Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin.
Lisätietoa
Hoito- ja palveluketjun tiedot
- Lisätä tietoa ja ymmärrystä hoito- ja palvelujärjestelmästä
- Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
- Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
- Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
- Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
- Tehostaa järjestöjen käyttöä
- Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
- Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
- Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
- Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
- Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin 2023
- Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.
Päivityksistä ja mahdollisista muutoksista vastaa:
-
Sami Savonen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, sami.savonen@hyvaks.fi
Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:
- Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi
- Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Maria Pynnönen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut,
- Kati, kokemusasiantuntija
- Maarit Kinnunen, palvelupäällikkö, Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys
- Tuija Hauvala, kriisikeskuksen johtaja, Kriisikeskus Mobile
- Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari
- Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut
- Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)
- Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut
- Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
- Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
- Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä
- Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
- Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski
- Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
- Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
- Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
- Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue