Henkilö istuu sohvalla.

Psykoosien hoito- ja palveluketju

Psykoosien hoito- ja palveluketju 18 vuotta täyttäneille

Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden psykoosien hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita psykooseihin ja skitsofreniaan liittyen.  

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.  

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta" (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022) 

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mielen hyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (Meijän polku) sekä päihteiden käytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä (esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus). Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan.

Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista ennaltaehkäisyn osioista:

Mitä on psykoosi?

  • Psykoosi on lyhytaikainen todellisuudentajun häiriintymä, jossa henkilö ei osaa kunnolla erottaa mikä on todellista tai mikä ei. Ohimenevät epätodelliset ajatukset stressitilanteen yhteydessä eivät tarkoita psykoosisairautta. Psykoosia edeltää usein lievempi esioirevaihe, jonka tunnistamisella ja hoidolla voidaan estää vaikeamman häiriön kehittyminen. Psykoosiin ei liity pysyvää toimintakyvyn laskua.
  • Psykoottisia häiriötiloja voivat olla mm. harhaluuloisuushäiriö, skitsoaffektiivinen häiriö, lyhytkestoinen psykoosi, synnytyksen jälkeinen psykoosi ja päihdepsykoosit.  
  • Jos psykoosin oireet pitkittyvät tai uusivat ja siihen liittyy pysyvää toimintakyvyn vaikeutta, saattaa kyseessä olla pitkäkestoinen psykoosi eli skitsofrenia. Karkeasti määritellen kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista toipuu hoidon avulla oireettomiksi, kolmasosa pystyy elämään oireiden kanssa melko normaalia elämää ja kolmasosa tarvitsee enemmän tukea arjessa selviytymiseen. 

Yleisimmät oireet

  • Esioireina voi esiintyä ahdistusta ja masennusta, keskittymisen ja unen vaikeutta, mutta ne voivat liittyä muuhunkin kuin psykoosioireiluun
  • Harhaluulot, aistiharhat (näkö-, kuulo-, haju- ja kosketusharhat), hajanainen ajattelu ja puhe tai itsen sekä ympäristön kokeminen vieraana kertovat astetta pidemmälle edenneestä tilasta .
  • Skitsofreniaan voi lisäksi liittyä pitkäaikaista aloitekyvyttömyyttä, sosiaalista vetäytymistä sekä itsen ja elinympäristön huolehtimisen puutteita

Jos kaipaat tukea, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi:

Ennen yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai mielenterveys-chattiin  suositellaan täyttämään kiireettömissä tilanteissa Terapia­navigaattori -verkkokysely, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Lisätietoa

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen:

  • Arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea  
  • Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä 
  • Tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä 

Ennaltaehkäisy

Perustekijöitä mielenterveyden ennaltaehkäisyssä ovat yksilön kokemus riittävän hyvistä ihmissuhteista, kokemus tarpeellisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä sekä tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen ovat peruspilareita mielen hyvinvoinnille.

Psykoosioireilta suojaavat:

  • Mielekäs arki, riittävät sosiaaliset suhteet ja terveet elämäntavat
  • Riittävän varhainen tunnistaminen ja avun hakeminen ajoissa
  • Häiriöiden yhteydessä puhutaan stressi-haavoittuvuus –mallista, vasta useat tekijät yhtä aikaa voivat saada oireilun esiin 

Psykoosien ja skitsofrenian riskitekijöitä voivat olla:

  • Ensiasteen sukulaisen psykoosisairaus, odottavan äidin stressi ja komplikaatiot
  • Pitkäaikaiset kuormitustekijät ja stressaavat elämäntapahtumat
  • Perheen vuorovaikutuksen haasteet, traumakokemukset  ja maahanmuutto
  • Huumeiden käyttö voi laukaista lyhyessä ajassa päihdepsykoosin kenellä tahansa
  • Dopamiinin säätelyhäiriö

Tunnistaminen

Akuutti psykoosi on kiireellisesti hoidettava tila ja oireilevan tai läheisen hätään on reagoitava välittömästi. Mitä aiemmin psykoosiriski ja varhaisvaihe tunnistetaan, sitä paremmin vakavampi oireilu saadaan ennaltaehkäistyä. Pyri tunnistamaan sairauden vaihe: onko kyse psykoosiriskistä, ensi- tai uusiutuvasta psykoosista, vaimentuneista oireista vai pitkäkestoisesta psykoosista?

Tunnistamisessa voit hyödyntää kiireellisen hoidon perusteet -kysymyksiä. Muista arvioida ja kysyä myös:

  • Ajankohtaisesta päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista. Akuutti päihteiden käyttö ei saa olla este tunnistamiselle. Jos oireita on yli 1 kk raittiudenkin jälkeen, on se aihe lisätutkimiseen.
  • Kysy konkreettisia esimerkkejä miten huolehtii itsestä ja selviytyy omassa arjessa? Miten potilas nukkuu?
  • Onko potilaalla aistiharhoja tai pelkoja, tunteeko itsen tai ympäristön vieraana?
  • Onko itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia, aikooko niitä toteuttaa?
  • Huomioi potilaan fyysisen terveydentila ja ikääntyminen, erityisesti jos ei aiempaa oireilua
  • Kysy perheen ja lasten tilanteesta, ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen.
  • Nosta esille asiakkaan voimavarat ja ylläpidä toiveikkuutta Toipumisorientaatio

Arvioi lisätuen tarve

Ohjaa asiakasta täyttämään etukäteen Terapianavigaattorin esitieto- ja oirekyselyt. Konsultoi heti lääkäriä, jos potilas ei ole realiteeteissa tai ei pärjää avohoidon tuella

  • Ohjaa työelämässä olevat työterveyshuoltoon (jos oireet uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
  • Alle 23-vuotiaat oire-epäilyt, joilla ei opiskelu- tai  työpaikkaa Nuorisovastaanottoon (Jyväskylä, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Uurainen ja Muurame -asukkaat)

Opiskelijat (oire-epäily ja tunnistaminen)

Lisätietoa

Omahoito

Tutustu ja kokeile omahoito-ohjelmia

Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, tarkastele omaa päihteiden käyttöä ja riippuvuuksia. Opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista sekä liiku jaksamisesi puitteissa. Ajatusten jäsentäminen esimerkiksi kirjoittamalla, pitämällä mielialapäiväkirjaa ja päivittäinen tekeminen helpottaa mielialaasi. Tärkeiden ihmisten läsnäolo ja seura antavat muuta ajateltavaa. Älä jää yksin, ota jaksaminen puheeksi läheisen, järjestöjen tuen tai ammattilaisen kanssa.

Jos vaikean olosi takana on toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvät haasteet, ota yhteyttä sosiaaliohjauksen etävastaanottoon tai talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina. 

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista tukea

Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.

Kiireelliset tilanteet

Tutkimukset

Tilanteesi saattaa vaatia lisätutkimusta, jos omahoito ei auta riittävästi ja oireesi vaikeutuvat. Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suosittelemme täyttämään kiireettömissä tilanteissa;

  • Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi koodi talteen ja ole tarvittaessa yhteydessä mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin (Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat) tai alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin
  • Jos terapianavigaattori ei ole terveyspalvelussasi käytössä, voit tehdä alla olevia oirekyselyjä (mielenterveystalo.fi), osa kyselyistä löytyy www.hyvis.fi. Ota kyselyistä tulokset talteen ja ole yhteydessä työterveyshuoltoosi, sosiaali- ja terveyskeskukseen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön tai opiskeluterveydenhuoltoon (toisen asteen opiskelijat)
  • Kyselyt lisäävät voinnin arvioinnin luotettavuutta, mutta eivät varmista diagnoosia. Ammattilainen arvioi kanssasi lisätutkimusten ja alustavan hoidon tarpeen, käy läpi kyselyiden tuloksia ja antaa uuden ajan tai ohjaa tarvittaessa toiselle ammattilaiselle.
  • Jos et pärjää oireiden kanssa, keskustele heti läheisesi kanssa tai ole välittömästi yhteydessä päivystykseen. Itsetuhosuunnitelmat, aistiharhat tai voimakkaat pelot jotka ohjaavat käytöstä, vaativat kiireellistä apua sekä ensisijaisesti lääkärin arvion. 

Oirekyselyt

Jos saat oirekyselyistä normaalit tulokset:

Jos itse- ja omahoito tai muutamat keskustelukontaktit eivät riitä, ja tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin ja tarkempaan arviointiin.

Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärien tehtävänä on myös arvioida ajoterveyttä. 

  • Ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi)
  • Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat. Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat)

Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapia­navigaattorin kautta. Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon

Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä. Mielenterveys- ja päihdetiimien ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos niitä ei ole otettu yli vuoteen

Lisätietoa

psykiatrisen potilaan ensikäynti I Sampo-ohjepankki vaatii tunnistautumisen

Mittarit

Asiakkaan itse täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen tarkentaa oireilua tarkemmilla psykoosimittareilla. Oireiden luonne, alku, kesto, tiheys ja konkreettiset vaikutukset toimintakykyyn käydään läpi ja kirjataan sairaskertomukseen. Positiiviset tulokset ovat yleisiä, mittaritulos yksin ei riitä perusteeksi diagnoosille tai hoidon aloitukselle.

  • Tee Prod-kysely. sekä tarvittaessa PQ-B- ja BPRS+SANS -kyselyt (vaatii tunnistautumisen)
  • Pyydä läheinen mukaan haastatteluun. Työpari työskentely lisää arvion laatua.
  • Tarkista paino, verenpaine ja vyötärönympärys
  • Ensipsykooseissa on arvioita psykologin lisätutkimusten tarve akuutin tilanteen jälkeen. Tarvittaessa tehdään laajempi oirekartoitus SIPS-haastattelulla, arvioidaan toimintakykyä ja ohjataan kuntoutusselvittelyyn
  • Ensipsykoosia tutkiessa on oltava mukana erikoislääkärin tai psykiatrin arvio. Lääkäri arvioi ensikertaa sairastuneen kohdalla mm. pään CT-kuvauksen tarpeen.

Prod- ja muiden psykoosikyselyiden lisäksi arvioi tarkemmin ahdistusta, mielialaa, päihteidenkäyttö historiaa sekä toimintakykyä muilla mittareilla.

Lisätietoa 

Hoito ja kuntoutus

Jos psykoosioireet vaikeuttavat toistuvasti työ- ja toimintakykyäsi eikä omahoito tai lyhytaikainen tuki riitä, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (katso palveluiden yhteystiedot).

  • Lievemmissä oireissa tai psykoosiriskissä olevia (todellisuudentaju säilynyt) hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa (lähipalveluissa) Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa moniammatillinen työryhmä arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. 
  • Ammattilainen konsultoi tai varaa ajan lääkärille sekä sosiaalialan ammattilaiselle tarpeen mukaan. Työryhmä suunnittelee kanssasi hoidon sisällön ja tekee kanssasi hoitosuunnitelman. Läheisiä toivotaan mukaan hoitotapaamisiin yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi.
  • Hoitojaksot ovat määräaikaisia ja niiden tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Voinnin vakautuessa sinut ohjataan myös järjestöjen ja ryhmähoidon tukeen. Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen kautta.
  • Vaikeissa oiretilanteissa, silloin kun avohoidon tuki ei riitä ja et saa oireilua hallittua, saatat tarvita sairaalahoitoa. Sairaalahoitoon tarvitaan lääkärin arvio ja lähete. Sairaalajakson aikana sovitaan avohoidon kontakti, tehdään tarvittaessa kotikäynti ja pidetään yhteinen hoitosuunnitelma ennen kotiutumista. Tarvittaessa voidaan hyödyntää psykiatrian lyhytaikaista tehostetun hoitomallin tukea.

Kuntoutus 

Pitkäaikainen ja pitkittynyt psykoosisairaus vaatii kuntouttavan työotteen työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Pidempään oireilevien hoito ohjataan hoito- ja kuntoutusyksiköihin, joissa on mahdollisuus osallistua hoidollisiin ryhmiin tai käydä yksilötapaamisissa. Keskustele työntekijäsi kanssa erilaisista kuntoutuspalveluista- ja vaihtoehdoista alueellasi tai Kelan kuntoutusvaihtoehdot-palvelussa.

Lisätietoa

Hoito ja kuntoutus

Kiireettömien ja uusiutuvien psykoosioireilevien hoito, silloin kun potilaalla on todellisuudentajua eikä ole vaarallinen itselle tai muille, ohjataan yleensä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joissa on mahdollisuus konsultoida lääkäriä tai psykiatria. Ensipsykoosien hoito toteutetaan yksikössä, jossa on erikoislääkärin, psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tiivis tuki.

Vähintään kerran vuodessa tarkistettava hoitosuunnitelma tehdään kirjallisesti ja yhteistyössä potilaan kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan toipumisorientaatio ja potilaan perhe. Hoito ja kuntoutus voi sisältää yksilö- tai ryhmähoitoa, kotikäyntejä, kuntoutusta, toimintaterapeutin palveluja sekä lääkehoitoa. Perheitä ja läheisiä pyydetään tapaamisiin ja psykoedukaatiota toteutetaan muun muassa haavoittuvuus-stressi -mallin avulla.

  • Erityishuomiota ja ohjausta tarvitaan mm. terveellisiin elämätapoihin ja tupakoinnin lopettamiseen. Voit ohjata potilaan myös kuntien ilmaiseen liikuntaneuvontaan. Klotsapiini -lääkehoitoon liittyy turvakokeita.
  • Oireiden pitkittyessä potilas voi tarvita pidempiaikaisen hoitokontaktin kuntoutusyksikössä, palveluasumisessa, kotikuntoutusta tai arjentuen palveluita. Monet hyötyvät järjestöjen toiminnasta, vertaistuesta ja hoidollisista ryhmistä. 
  • Työmarkkinoille paluuta arvioidaan IPS-toimintamallilla yhteistyössä työhönvalmentajien, psykiatrian hoitomallien, lähipalvelujen mielenterveystiimien ja työkyvyn tuen tiimin kanssa, 
  • Sairaalahoidon jälkeen otetaan yhteys avohoitoon (mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinja tai olemassa oleva työntekijä), potilaan läheisiin tai palveluasumiseen heti hoitojakson alussa. Avohoitoajan tai palveluasumispaikan puuttuminen ei saa olla syy sairaalahoidon pitkittymiselle.

Lisätietoa

Itsemurhien ehkäisy

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. Itsemurhariski on suurimmillaan sairauden alkuvaiheessa, ensipsykoosissa sekä sairaalasta kotiutumisen jälkeen. 

Palveluiden yhteystiedot

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.

Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Lisäksi sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma–to klo 8–20 ja pe klo 8–17.

Konsultaatiot ja läheteohjeet ammattilaiselle

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita: 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Kun lääkäri tarvitsee psykiatrin konsultaatiota, ottaaa hän ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
  • Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin 014 269 8422 on ammattilaisten käytössä klo 10–14. Kun lääkäri tarvitsee erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8–15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo-ohjepankissa) 
  • Psykiatrinen akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatiota 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo-ohjepankissa)

Tarvittaessa konsultaatio 2DG–potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (Sovatek pkl  014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu 

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen silloin, kun asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä hän pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella.

Lisätietoa

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (psykiatrian vastaanottopalvelut)

Psykiatrian vastaanottopalvelut

Kiireellinen hoito (1-7vrk)

  • Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet 

Psykiatrinen osastohoito

Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin. 

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Lisätä tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta

 

  • Yhteyshenkilöt

Sami Savonen, mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue

sami.savonen@hyvaks.fi

Miia Korhonen, kliininen asiantuntija sairaanhoitaja, ESH

miia.korhonen@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä  
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut   
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue