Leikkauksen jälkeen | Paksusuolisyöpäpotilaan hoito- ja palveluketju

Kipu leikkauksen jälkeen  

Leikkauksen jälkeinen kipu on yleensä lyhytkestoista ja voimakkuudeltaan vaihtelevaa. Saat suun kautta otettavaa kipulääkettä säännöllisesti. Hyvä kivunhoito nopeuttaa leikkauksesta toipumista. Kipu ei saa olla este hengittämiselle, liikkumiselle eikä nukkumiselle. Kerro voinnistasi ja kivustasi henkilökunnalle. Ota sinulle määrätyt kipulääkkeet ohjeen mukaan.  

Leikkauksen jälkeen levossa ja liikkeessä tuntuvaa kipua seurataan ja arvioidaan useita kertoja päivässä. Kivun voimakkuutta kysytään numeraalisesti 0–10 asteikolla:  

0 = ei ollenkaan kipua  

10 = pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva kipu 

Lue lisää kipumittarista: Kipumittari | Keski-Suomen hyvinvointialue

Halutessasi voit ilmaista kivun voimakkuutta myös sanallisesti kuvailemalla tai visuaalisen työkalun avulla. 

Voit lukea lisää leikkauksen jälkeisestä kivusta Terveyskylän verkkosivuilta.  

Ruokailu  

Saat syödä lääkärin ohjeen ja vointisi mukaan. Kerro, jos tunnet pahoinvointia. Saat tarvittaessa pahoinvointia ehkäisevää lääkettä, mikä helpottaa ruokailun aloittamista. Ummetusta on tärkeä ehkäistä. Osastolla ohjataan purukumin ja tarvittavan lääkityksen käyttö. 

Kuntoutuminen   

Leikkauspäivän iltana sinut avustetaan istumaan ja jaloittelemaan. Tavoitteena on olla poissa vuoteesta vähintään kaksi tuntia illan aikana. Luontevasti tämä sujuu päivittäisten toimintojen, esimerkiksi pesujen, ruokailujen ja WC-käyntien yhteydessä. Leikkauksen jälkeen on tavallista tuntea olonsa väsyneeksi. Lepää jalkeilla olon jälkeen. 

Ensimmäisestä leikkauksen jälkeisestä päivästä alkaen on tärkeää olla useasti jalkeilla, istua sängyn reunalla tai tuolissa. Sinua avustetaan aluksi ylösnousussa ja liikkeelle lähdössä. Kun nämä sujuvat, jatkat niitä itsenäisesti. Tavoitteena on olla poissa vuoteesta mahdollisimman paljon.  

Jalkeilla olo, istuminen ja liikkuminen edistävät toipumista, tehostavat hengitystä, verenkiertoa sekä suolen ja rakon toimintaa. Tavoitteena on, että nämä toiminnot palautuvat normaaleiksi mahdollisimman pian.  

Liikkeelle lähtiessä on helpointa ja kivuttominta nousta ja mennä vuoteeseen kyljen kautta.  

• Vedä selinmakuulla jalat koukkuun alustaa pitkin ja käänny rauhallisesti kyljelle.  
• Siirrä jalat vuoteen reunan ulkopuolelle.  
• Työnnä itsesi käsillä istuma-asentoon.  
• Siirtymisen aikana muista hengittää rauhallisesti ulos.  

Hengityksen tehostamiseksi sinulle ohjataan puhallusharjoitukset puhalluspulloon: Puhalluspulloharjoittelu (PEP-puhallus)  

• PEP-pullossa hieman vettä sekä letku, joka laitetaan pullon pohjalle asti.  
• Tee harjoitukset istuen.  
• Hengitä nenän kautta sisään ja puhalla ulos letkun kautta pulloon niin, että vesi poreilee pullossa.   
• Toista puhallus 10–15 kertaa ja tee 2–3 puhallussarjaa peräkkäin.  
• Toista harjoitus 3–4 kertaa päivässä.  
• Yskiminen saattaa aiheuttaa kipua haavan seudussa. Pystyt yskimään tehokkaammin ja kivuttomammin, kun yskiessäsi tuet leikkaushaavaa tyynyllä.   

Laskimotukosten ehkäisy 

Laskimotukosten ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että liikut päivittäin mahdollisimman paljon. Tee makuulla ollessa laskimotukosten ehkäisemiseksi nilkkojen ojennus- ja koukistusliikettä (pumppausliike) vähintään 20 kertaa peräkkäin kerran tunnissa. 

Leikkauksen jälkeen saat laskimotukosta ehkäisevän lääkityksen, jonka käyttö opetetaan sinulle.  

Kotiutuminen  

Läheisen mukanaolo kotiutumistilanteessa lisää kotiutumisen turvallisuutta. Ennen kotiutumista saat ohjeistuksen jatkohoitoosi liittyen.  

Pääset kotiutumaan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 

• Olet kuumeeton (alle 38 °C) 
• Päivittäiset toiminnot sujuvat   
• Suolentoiminnasta on merkkejä  
• Kipusi ja mahdollinen pahoinvointisi ovat hallittavissa 
• Tiedät, miten hoito etenee jatkossa ja mihin otat yhteyttä toipumiseesi liittyvissä asioissa 

Huomioi, että kotiutuminen voi tapahtua myös illalla tai viikonloppuna. Et välttämättä tapaa leikannutta lääkäriä ennen kotiutumista.  

Turvallisen kotiutumisen kannalta on välttämätöntä, että tukenasi on toinen aikuinen, johon voit turvautua ensimmäisinä kotonaolopäivinä. 

Sairauspoissaolo  

Sairauspoissaolon pituus on yksilöllinen voinnistasi ja työtehtävistäsi riippuen. Leikkauksen yhteydessä sairaalasta kirjoitetaan sairauspoissaolotodistus, jonka pituus on keskimäärin yksi kuukausi. Työterveyshuollon kautta tehdään tarvittaessa työkykyarvio ennen sairaalasta kirjoitetun sairauspoissaolon päättymistä.  

Haavanhoito

Seuraa haavan paranemista kotona. Haava on suljettu metallihakasilla, ompeleilla tai sulavilla ompeleilla ja niiden päälle on asetettu sidos tai huokoinen teippi.  

• Haavan kotihoito-ohje, sulavat ompeleet 
• Haavan kotihoito-ohje, poistettavat ompeleet
• Haavan kotihoito-ohje, metallihakasilla suljettu

Ota yhteyttä päivystysapuun 116117, jos 

• Vatsa on kipeä ja pinkeä 
• Lämpöä yli 38 °C 
• Alat oksentamaan 
• Kipu on voimakasta eivätkä kipulääkkeet auta 
• Peräpäästä on verenvuotoa 
• Haavassa on verenvuotoa, joka ei lakkaa 
• Haavassa on voimakasta kuumotusta, turvotusta tai punoitusta 
• Haavassa on siteen läpi tulevaa pahanhajuista vuotoa 

Kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä myös omalle terveysasemallesi. Yhteystiedot mm. terveysasemien kiirevastaanotoille löydät tästä linkistä.  

Kivunhoito  

Ota sinulle määrätyt kipulääkkeet alkuun säännöllisesti ohjeen mukaan. Kipu ei saa estää päivittäisiä toimintoja. Liikunta voi lievittää kipua ja vähentää lääkityksen tarvetta. Kipulääkkeen tarve on yksilöllistä. Lääkitystä on tarkoitus vähentää vähitellen ja lopettaa, kun kipua ei enää ole.   

Tavoitteena on palata vähitellen normaaliin arkeen. Toipuminen on yksilöllistä. Kuntoutumista edistävät liikkeellä olo ja päivittäisten asioiden tekeminen.  

Lisätietoa kivunhoidosta: kivunhallintatalo.fi 

Liikkuminen  

Ensimmäisinä viikkoina liiku kevyesti vointisi mukaan. Paraneminen ja toipuminen vaativat liikkumista ja lepoa sopivassa suhteessa. Voit esimerkiksi kävellä ulkona ja tehdä kevyitä arkiaskareita.  

Reisilihasten vahvistamiseksi nouse rauhallisesti tuolilta ylös seisomaan ja istu rauhalliseen tahtiin alas. Toista liike 5–8 kertaa peräkkäin ja pidä tauko. Tee sarja 2–3 kertaa peräkkäin kaksi kertaa päivän aikana. 

Noin 4–6 viikon kuluttua voit asteittain lisätä raskaampien askareiden tekemistä, kuten nostamista ja kantamista. Kun nostat, muista käyttää jalkoja ja tee nosto mahdollisimman suoraan ylös ja käänny vasta sen jälkeen. Liikunnan lisäämisen tueksi on olemassa maksuttomia ohjelmia, kuten Liikkumisen aloittaminen -omahoito-ohjelma sekä Liikuntaohjelma terveysliikkujille, Omaolo. Lisää tietoa liikunnasta ja syövästä löydät Terveyskylästä. 

Tee puhalluspulloharjoituksia puhalluspulloon tarvittaessa, mikäli limaisuus jatkuu. 

Autolla ajo on sallittua, kun liikkuminen sujuu ongelmitta ja kun vahvojen kipulääkkeiden (kolmiolääkkeet) käyttö on loppunut.  

Sukupuolielämään ei yleensä ole rajoituksia toipilasajan jälkeen, kysy tarvittaessa lisätietoa hoitohenkilöstöltä. 

Ruokailu 

Syö ravitsemussuositusten mukaista ruokaa: suosi kasviksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita. Vältä punaista ja prosessoitua lihaa. Suosi vaaleaa lihaa, esimerkiksi kalaa tai kanaa. Huolehdi kalsiumin ja D-vitamiinin saannista. Käytä monipuolisesti erilaisia ruokia. Syö päivittäin aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Varaa aikaa ruokailuun ja pureskele ruoka hyvin. Juo riittävästi nesteitä. Seuraa painoasi kerran viikossa. 

On tärkeää ehkäistä ummetusta leikkauksen jälkeen. Ummetuksen hoitoon voit käyttää ilman reseptiä apteekista saatavia lääkkeitä. Suolentoiminta voi olla leikkauksen jälkeen vaihtelevaa. 

Voit lukea lisää Ruokaviraston sivuilta: Ravitsemus- ja ruokasuositukset - Ruokavirasto sekä vatsan toimintaan liittyen vatsatalo.fi 

Omaolon Terveyttä edistävä ravinto -valmennus on maksuton palvelu, jota voit halutessasi käyttää tukena ravitsemuksestasi huolehtimiseen. Voit myös arvioida ruokavaliosi laatua vastaamalla Terveyskylän kyselyyn tästä. 

FODMAP-ruokavalion  noudattamisesta voi olla hyötyä, jos vatsan toiminta on häiriintynyt. 

Mielen hyvinvointi 

Sairastuminen muuttaa monella tapaa arkea ja elämää. Ihmisten kyky sietää elämässä vastaan tulevia vaikeita tilanteita ja vaiheita on yksilöllistä. Sinulla voi olla ahdistusta, masennusta tai uniongelmia.  

Mielen hyvinvoinnin omahoidon tueksi on kehitetty ohjelma, joka löytyy Mielenterveystalo.fi -sivustolta.  

Voit myös osallistua Univalmennukseen Omaolo-sivustolla.