Masennuksen hoito- ja palveluketju

Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löydät ennaltaehkäisevää tietoa mielenhyvinvoinnista sekä mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita masennukseen liittyen.

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen. 

"Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta" (THL 2022) 

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (meijanpolku.fi) sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista ennaltaehkäisy osioista. 

Mitä on masennus?

Masennushäiriöt ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveydenhäiriö. Elämänsä aikana eriasteiseen masennukseen sairastuu noin 20 % väestöstä. Vaikeusasteen perusteella masennustila luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi, vaikeaksi tai psykoositasoiseksi. Masennuksen syyt ovat moninaiset, eikä siihen löydy koskaan yhtä yksittäistä tekijää. Suurin osa hoitoa saaneista toipuu työkykyisiksi. 

Lisätietoa

Yleisimmät oireet

  1. yli kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti kestänyt masentunut mieliala, mielihyvän menettäminen ja poikkeuksellinen väsymys.
  2. lisäksi oireina voivat olla itseluottamuksen vähentyminen, itsesyytökset, kuolemaan liittyvät ajatukset, ärtymys, keskittymisen, ruokahalun ja unen vaikeutuminen.

Masennuksen oireet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja vastaavia oireita voi aiheuttaa myös fyysiset sairaudet, lyhytaikaisesti elämäntilanne kriisit, suru, päihteiden liikakäyttö sekä uupumus. Tilapäiset ja alle kaksi viikkoa kestävät oireet ovat normaalia reagointia ja korjaantuvat esimerkiksi arjenhallinnan, läheisten tuen tai omahoito-ohjelmien avulla. 

Lisätietoa

Jos kaipaat lisätukea, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi

Ennen yhteydenottoa mielenterveys chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Opiskelijat

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen  

  • Arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea  
  • Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä 
  • Tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä 

Ennaltaehkäisy

Perustekijöitä masennuksen ennaltaehkäisyssä ovat yksilön kokemus riittävän hyvistä ihmissuhteista, kokemus tarpeellisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä sekä tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen ovat peruspilareita mielen hyvinvoinnille. Masennuksen kehittyminen riippuu myös perimästä, varhaisesta kasvuympäristöstä, elämänaikaisista tapahtumista sekä yksilöllisestä resilienssistä.

Tunnistaminen

Masennustila eli depressio on yleinen syy joutua sairauspäivärahalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Usein terveyspalveluihin saatetaan hakeutua fyysisten syiden vuoksi, vaikka pääasiallinen haaste olisi mielialaoireet. Valtaosa masennuksista voidaan hoitaa lähipalveluissa.

Muista kysyä unesta, väkivallasta sekä riippuvuuksista. Kartoita perheen ja lasten tilanne sekä ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen. Haastattelun tukena voit hyödyntää kiireellisen hoidon perusteet -kysymyksiä tai aloita tunnistaminen kysymällä kaksi kysymystä masennuksesta. Jos yksikin kyllä vastaus, kysy itsetuhoisuudesta.

  1.  Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?  
  2. Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

Arvioi lisätuen tarve

Opiskelijat

Lisätietoa

Omahoito

Tutustu ja kokeile omahoito-ohjelmia

Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, tarkastele päihteidenkäyttöäsi ja riippuvuuksia. Opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista sekä liiku jaksamisesi puitteissa. Ajatusten jäsentäminen esimerkiksi kirjoittamalla, pitämällä mielialapäiväkirjaa ja päivittäinen tekeminen helpottaa mielialaasi. Tärkeiden ihmisten läsnäolo ja seura antavat muuta ajateltavaa. Älä jää yksin, ota jaksaminen puheeksi läheisten, järjestöjen tuen tai ammattilaisen kanssa.

Jos mielialan takana on toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvät haasteet, ota yhteyttä Sosiaaliohjauksen etävastaanottoon, Perhekeskuksiin tai Talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina. 

Lisätietoa

Jos omahoito ei auta riittävästi tai toivot muunlaista apua 

Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.

Kiireelliset tilanteet

Tutkimukset

Tilanteesi saattaa vaatia tutkimusta, jos itse- ja omahoito ei auta riittävästi, oireet vaikeutuvat sekä kestävät yli kaksi viikkoa. Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suositellaan täyttämään;

Oirekyselyt

Jos oirekyselyistä tulokset normaalit;

Jos itse- ja omahoito ei asiakkaalle riitä tai sovi ja tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin.

Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärien tehtävänä on myös arvioida Ajoterveyttä. 

  • Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat. Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat)
  • Ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi) 
    • Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapia­navigaattorin kautta
    • Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
  • Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos masennus uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)

Opiskelijat

Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai OmaKS.fi sosiaaliohjausta. Muista myös Työkyvyn tuen tiimin sekä Kelan palvelut.

Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä. Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos niitä ei ole otettu yli vuoteen. Mielenterveys- ja päihdetiimien ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Osassa Mtp-tiimeissä työskentelee myös depressiohoitajia, mutta kuka tahansa tiimin ammattilainen osaa auttaa masentunutta.

Sampo-ohjepankki - Psykiatrisen potilaan ensikäynti vaatii tunnistautumisen

Mittarit

Asiakkaan itse täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen tarkentaa masennuksen tyyppiä tarkemmilla mittareilla. Mittarit antavat tietoa masennuksen asteesta ja tulokset ovat tukena mahdollisten lausuntojen laatimisessa. Oireiden luonne, alku, kesto, tiheys ja konkreettiset vaikutukset toimintakykyyn käydään läpi ja kirjataan sairaskertomukseen. Positiiviset tulokset ovat yleisiä, mittaritulos yksin ei riitä perusteeksi diagnoosille tai hoidon aloitukselle.

Masennuskyselyiden lisäksi arvioidaan tarkemmin muun muassa ahdistusta, päihteiden käyttöä, psyykkisiä traumoja ja toimintakykyä. Pyydä potilaan läheinen mukaan haastatteluun lisäinformaation saamiseksi.

Lisätietoa

Hoito ja kuntoutus

Jos masennustila vaikeuttaa toistuvasti työ- ja toimintakykyäsi eikä omahoito tai lyhytaikainen tuki riitä, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (katso yhteystiedot palveluihin).

  • Hoitojakso perustuu tutkimuksiin sekä Kaypahoito  -suosituksiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tai nuorten palveluissa moniammatillinen tiimi arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Tapaamisia voidaan toteuttaa myös etävastaanotoilla, käynti kerrallaan -työotteella tai aloittaa ammattilaisen tukemana ohjattu omahoito. Lääkäri arvioi 3-4 kuukautta kestävän masennuksen nettiterapian soveltuvuuden, jossa vaaditaan itsenäistä työotetta. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.
  • Työryhmä suunnittelee kanssasi hoidon sisällön, tavoitteet, tarkentaa oireiluun vaikuttavia tekijöitä, pyrkii tapaamaan myös läheisiä sekä tekee hoitosuunnitelman. Fyysiset syyt oireilun aiheuttajana poissuljetaan. Tärkeää on, että tulet kuulluksi ja koet saaneesi ymmärrystä.
  • Oiretilanteissa arvioidaan neuromodulaatiohoitojen (katso kohta lisätietoa) ja psykiatrisen osastohoidon tarve, jotka vaativat lääkärin lähetteen. Masennuksessa oireiden uusiutuminen ei ole harvinaista. Oireiden uusiutuessa voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen kautta.
  • Työelämässä olevat hakeutuvat ensisijaisesti työterveyshuoltoon, jossa on mahdollisuus arvioida työhön paluuta, osa-aikatyötä sekä muita työkykyä helpottavia toimenpiteitä.

Lisätietoa

Kuntoutus  

Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireet ovat toimintakykyä pitkäaikaisesti haittaavia, keskustele työntekijäsi kanssa paikallisista kuntoutuskeinoista (esimerkiksi toimintaterapia, psykofyysinen fysioterapia, musiikkiterapia tai ryhmähoidot). Lisätukena voi olla myös Kelan Kuntoutusvaihtoehdot.

Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi. Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen 3kk hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. 

Lisätietoa

Masennuksen eli depression hoidon suunnittelussa keskeistä on oireiden vaikeusasteen ja keston määrittely sekä monihäiriöisyyden, toimintakyvyn ja itsemurhavaaran arviointi. Ennen määräaikaisen hoitojakson aloittamista poissuljetaan ja hoidetaan elimellinen sairaus, ajankohtainen päihdeongelma ja muut mielenterveydenhäiriöt.

Oikea hoitopaikka arvioidaan oireiden vaikeusasteen, työelämän tilanteen perusteella sekä onko asiakas halukas työskentelemään digitaalisesti. Lääkäri arvioi asiakkaan soveltuvuuden ja lähetteen tarpeen Nettiterapiaan.

Lääkitys- ja lausuntotarpeen arvioi yleislääkäri tai psykiatri. Ennen mahdollista lääkehoidon aloitusta mitataan RR+syke sekä otetaan paino. Osalla alueista mielenterveys- ja päihdetiimeillä on käytössä tasavirtastimulaatio (tDCS) hoitoa.

Perhe ja läheiset ovat tervetulleita vastaanotoille asiakkaan niin halutessa. Tarpeen mukaan käytetään Lapset puheeksi® -menetelmää. Osana muuta hoitoa ohjataan asiakasta terveellisiin elämäntapoihin ja kuntien ilmaiseen liikuntaneuvontaan sekä opettelemaan rentoutusharjoituksia.

Lisätietoa

Kuntoutus

Perehdy ja keskustele potilaan kanssa eri kuntoutusvaihtoehdoista ja ohjaa tarvittaessa lääkärin arvioon. Arvioi Työkyvyn tiimin tukeen ohjaamisen tarve. Perehdy myös Kelan tukemiin kuntoutusvaihtoehtoihin eri elämäntilanteissa ja keskustele vaihtoehdoista potilaan kanssa. Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi. Masennusoireiden väistyessä käypähoito suosittaa noin ½ vuoden seuranta aikaa uusiutumisriskin vuoksi. 

Itsemurhien ehkäisy

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. 

Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.

Yhteystiedot palveluihin

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.

Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Lisäksi Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-17.

Konsultaatiot ja läheteohjeet ammattilaiselle

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Lääkärin tarvitessa psykiatrin konsultaatiota, otetaan ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
  • Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin, 014 269 8422, on käytössä ammattilaiselle klo 10–14. Lääkärin tarvitessa erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8-15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo) 
  • Psykiatrinen akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatiota 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo)

Tarvittaessa konsultaatio 2DG –potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (Sovatek pkl  014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu 

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella

Lisätietoa

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (Psykiatrian vastaanottopalvelut)

Psykiatrian vastaanottopalvelut

Kiireellinen hoito (1-7vrk)

  • Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet

Psykiatrinen osastohoito

Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin. 

Lisätietoa

Hoito- ja palveluketju tiedot

  • Lisätä tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
  • Yhteyshenkilöt:

Kaija Luoma, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, kaija.luoma@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

 

  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä  
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut   
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue