Tuki, hoito ja kuntoutus | Lasten mielenterveystyö

Tämä sivu on osa Lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjua.

Tuki

Mielenterveyden tukeminen lähtee kuormituksen keventämisestä kotona, koulussa ja harrastuksissa. Lapselta kysytään suoraan rasitustekijöistä, esimerkiksi mieltä askarruttavista, huolestuttavista, pelottavista tai harmittavista asioista sekä kiusaamisesta. Voi myös kysyä, miten asian tai asioiden muuttua, jotta elämä olisi helpompaa. 

Psyykkisen oireilun yhteydessä varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole oppimisen vaikeuksia. Oppimisen erityisvaikeudet voivat jäädä joskus tunnistamatta. Koulussa annettavan oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Ks. lisätietoja Mistä saan tukea? -sivulta osiosta Koulun tuki.

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut myönnetään yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuen. Lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaaliohjaus ja perhesosiaalityö. Lapsiperheille on saatavilla myös tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa. Myös lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevä viranomainen voi tehdä yhdessä lapsen tai perheen kanssa sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton, kun tilanne ei ole kiireellinen. Näissä tilanteissa yhteydenotto voi korvata lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeen.

Hoito

Vanhempien osuus on tuki- ja hoitokokonaisuudessa sitä tärkeämpi, mitä nuorempi lapsi on. Vanhempainohjauksen tavoitteena on vahvistaa vanhemman suhdetta lapseensa sekä löytäa uusia toimivampia keinoja huolenpitoon ja kasvatukseen sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä lapsen käyttäytymisestä ja haasteista edistäen samalla vanhemmuustaitoja. Keskeistä on käsitellä lapsen oireilun ilmenemistä ja vaikutuksia perheen arkeen tuoden samalla esiin myös lapsen vahvuudet ja voimavarat.

Monitoimijaista yhteistyötä tehdään tarvittaessa mm. opiskeluhuollon, opettajien ja lapsiperheiden sosiaalityön. Työskentelyyn voidaan kytkeä käytännön yhteistyön tai konsultaatioiden muodossa muita erityispalveluita (mm. vammaispalvelut, lasten- tai nuorisopsykiatria, pediatria, lastenneurologia tai lastensuojelu). Ks. lisätietoa Monitoimijainen yhteistyö -sivulta.

Perheneuvolassa tuetaan lapsiperheitä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Työskentely perheneuvolassa joko kasvatus- ja perheneuvonnassa tai lasten perustason mielenterveystyössä sisältää lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta hoitoa tai tukea. Palvelut ovat maksuttomia, eikä lähetettä tarvita.

Hoidon tarpeen arviointi tapahtuu perheneuvolan työntekijän kanssa käydyssä ensimmäisessä puhelinkeskustelussa ja jatkuu ensikäynnillä. Palvelutarpeen arviointia tehdään sekä puhelussa asiakkaan ilmoittautuessa perheneuvolaan että ensimmäisellä tapaamisella.
 

Perhe voi saada ohjausta ja neuvontaa jo ensikontaktissa puhelussa tai tapaamisilla liittyen lapsen kehitykseen ja tunne-elämään, parisuhteeseen ja perhesuhteisiin. Lapsen tai perheen tilanne voi edellyttää tutkimuksia, jotka sisältävät sekä psykologisia kognitiivisia ja/tai tunne-elämän tutkimuksia ja perhetutkimusta: ohjaus, neuvonta ja terapeuttinen työskentely perustuvat perheen tilanteen yksilölliseen ja perhekeskeiseen arviointiin. Työskentelyssä voidaan yhdistää erilaisia työmuotoja tarpeen mukaisesti. 

Perheneuvolassa lapsen tai perheen hoito ja terapeuttinen tuki tapahtuvat perhekeskeisesti. Pienten, alle kouluikäisten lasten kohdalla vanhempi/vanhemmat ovat aina tiiviisti mukana työskentelyssä ja joskus työskentely toteutuu vanhempien tapaamisilla, ilman lapsen läsnäoloa. Keskeinen tavoite on silti tukea lapsen hyvinvointia ja vaikuttaa niihin asioihin, jotka sitä haittaavat. Lapsen tai nuoren neuropsykiatriset piirteet saattavat tuoda lisähaastetta vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Perheneuvolassa tarjotaan tukea perhesuhteisiin ja vanhemmuuteen.

Työmenetelminä ovat mm. perhe- ja pariterapeuttinen työskentely ja lasten lyhytterapeuttiset työskentelyt. Lapsen ahdistuksen hoitoon käytämme myös Cool Kids-hoitoa perhekeskeisesti tai lasten ryhmässä. Olennaista on myös lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tuki, menetelminä mm. MIM-vuorovaikutuksen havainnointi ja Theraplay-hoito. Lasten tunne-elämän tukea toteutetaan myös erilaisilla ryhmämuotoisilla tuilla, esimerkiksi Tunnetaito-ryhmillä ja lasten eroryhmillä. Perheneuvolassa toteutetaan myös perheasioiden sovittelua.

Yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun, perheohjauksen, lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun kanssa perheen luvalla. Yhteistyö sisältää mm. yhteisiä palavereja/ tiedonsiirtoa ja konsultaatiota. Perheneuvolan työntekijät antavat työnohjausta, konsultaatiota ja muuta asiantuntija-apua muille ammattilaisille.  

Perheneuvoloissa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, lastenpsykiatri, ja Jyväskylässä myös toimintaterapeutti, jotka tapaavat perheen yleensä työparina. 

Alla olevien otsikoiden alta löydät lisätietoa vaikuttavista menetelmistä, joita lasten perustason mielenterveystyössä käytetään.

Kuntoutus

Kela järjestää lapsille ja nuorille valtakunnallisia sopeutumisvalmennuskursseja, joiden tavoitteena on tukea lasta tai nuorta ja hänen perhettään vamman tai pitkäaikaisen sairauden hallinnassa. Moniammatillinen yksilökuntoutus voi tulla kyseeseen esimerkiksi haastavasti neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kohdalla. Terapiakuntoutus (esim. erilaiset psykoterapiat, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus) voi tietyin edellytyksin toteutua Kelan rahoittamana vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Kaikkiin Kelan kuntoutuksiin haetaan hoitavan lääkärin laatimalla B2-lausunnolla. Kuntoutukset ovat kuntoutujalle maksuttomia. Kela-rahoitteisista kuntoutuksista, niiden myöntöedellytyksistä ja muista Kelan etuuksista (esimerkiksi alle 16-vuotiaan vammaistuki) löytyy tietoa www.kela.fi/kuntoutus.

Lisätietoa

Vaikuttavat menetelmät

IPC-menetelmä on nuorten mielialaoireisiin ohjauksellinen noin kuuden kerran interventio 13-17 vuotiaille nuorille. Menetelmä on tarkoitettu matalan kynnyksen palveluihin, oppilashuoltoon, varhaisen tuen palveluihin ja nuorten mielenterveysyksiköihin. IPC-menetelmän avulla käsitellään nuoren kanssa ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelujen ja harjoituksien avulla, tavoitteena on vahvistaa nuoren omia ihmissuhteita ja vahvistaa niitä. IPC-menetelmää jalkautetaan valtakunnallisesti, ja myös täällä Keski-Suomessa. Menetelmä tuo työtekijälle välineitä nuoren kanssa työskentelyyn ja on näyttäytynyt perustason henkilöstön työskentelyyn soveltuvana mielialaoireita lievittävänä interventiona. Tavoitteena se, että nuorilla mahdollista saada IPC-menetelmän avulla apua ja tukea koko Keski-Suomen alueelta matalan kynnyksen palveluista.

Cool kids -menetelmä on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva hoito-ohjelma 7-17 -vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla ahdistuneisuutta tai jo olemassa oleva ahdistuneisuushäiriö. Menetelmä sisältää psykoedukaatiota ahdistuneisuudesta sekä ajatusten ja tunteiden tunnistamista, kognitiivista uudelleenmuotoilua ja vaiheittaisia altistamista. Se sisältää kymmenen strukturoitua käyntikertaa, myös vanhemmat otetaan lapsen ja nuoren hoitoon mukaan. Myös vanhemmille tarjotaan psykoedukaatiota sekä keinoja ahdistuneen lapsen vanhempana toimimiseen ja lapsen tai nuoren tukemiseen uusien taitojen käyttöönotossa. Menetelmää voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmämuotoisesti. Menetelmä on tarkoitettu oppilashuoltoon psykologeille ja kuraattoreille sekä perheneuvolan, nuorten mielenterveysyksiköiden ja erikoissairaanhoidon työntekijöille.

Lapset puheeksi -menetelmän tarkoituksena on tukea perhettä haavoittuvuuksissa ja kannustaa vahvuuksissa. Menetelmä sisältää Lapset puheeksi -keskustelun ja tarvittaessa verkostomuotoisen neuvonpidon. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta sekä lapsen ja nuoren pärjäävyyttä tämän omassa ympäristössään keskusteluissa tunnistettavien arjen vahvuuksien avulla. Lapset puheeksi on matalan kynnyksen menetelmä, joka koostuu Lapset puheeksi -keskustelusta ja tarvittaessa verkostomaisesta neuvonpidosta.  Menetelmä sopii hyvinvointialueella työskenteleville työntekijöille, jotka työssään tapaavat lapsia, nuoria ja perheitä. Menetelmä on käytössä myös monin paikoin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen puolella.