Hyppää pääsisältöön

Monitoimijainen yhteistyö | Lasten mielenterveystyö

Tämä sivu on osa Lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjua.

Monitoimijainen yhteistyö

Monitoimijaisella yhteistyöllä tarkoitetaan monen toimijan yhteistä työtä: lapsen/nuoren ja hänen vanhempiensa ja läheistensä sekä heidän asioissaan mukana olevien ammattilaisten välistä yhteistyötä. Yhteistyöstä sovitaan yhdessä perheen kanssa, ja perhe on itse määrittelemässä, keitä siihen kutsutaan mukaan. Aloitteen monitoimijaisen yhteistyön käynnistämiseksi tekee aina se ammattilainen, jolle huoli ilmaistaan tai jolla itsellään huoli nousee. Työskentelyssä keskeistä on ammatillisen asiantuntemuksen ja voimavarojen yhdistäminen lasten ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi.

Monitoimijaisen yhteistyön avulla:

  • saadaan tietoa ja edistetään osapuolten yhteistyötä
  • tuetaan lasta/nuorta ja perhettä
  • mahdollistetaan lapsen/nuoren ja perheensä kuulluksi tuleminen
  • etsitään yhteisiä keinoja tilanteen edistämiseksi
  • sovitaan työnjaosta, aikatauluista ja tukitoimien seurannasta

Monitoimijaisen yhteistyön palaverikäytänteet

Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa noudatetaan yhteisesti sovittuja palaverikäytänteitä:

Palaverikäytänteet on tärkeää jalkauttaa arjen työskentelyssä myös kaikille hyvinvointialueen yhteistyökumppaneille, kuten kuntien sivistystoimen (varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi) ja toisen asteen oppilaitosten toimijoille.

Keski-Suomen hyvinvointialueella sovitut yhteiset toimintaperiaatteet:

  • konsultoidaan ennemmin kuin ohjataan eteenpäin
  • kootaan verkosto asiakkaan ympärille
  • siirtyminen palvelusta toiseen tapahtuu keskustellen tai saattaen
  • hyödynnetään edellisen ammattilaisen tekemää työtä (si-so-te-yhteistyö)
    • asiakkaan luvalla sosiaalihuollon ammattilaiset pyrkivät tekemään yhteenvedon terveydenhuoltoon ja toisinpäin

Lapset puheeksi- menetelmä: 

Lapset puheeksi on matalan kynnyksen menetelmä, joka koostuu Lapset puheeksi -keskustelusta ja tarvittaessa verkostomaisesta neuvonpidosta.  Menetelmä sopii hyvinvointialueella työskenteleville työntekijöille, jotka työssään tapaavat lapsia, nuoria ja perheitä. Menetelmä on käytössä myös monin paikoin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen puolella.

Lisätietoa: