Tämä sivu on osa Lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjua.
Käytösongelmilla tarkoitetaan lasten tai nuorten käyttäytymiseen liittyviä oireita, jotka ovat ikätovereihin verrattuna runsaampia tai tyypiltään erilaisia ja aiheuttavat haittaa, mutta eivät ole määrältään tai laadultaan sellaisia, että voitaisiin todeta häiriö. Niille ominaista on pitkäaikainen, ikä- ja kehitystasosta poikkeava uhmakas, vastahankainen, tottelematon, vihamielinen tai piittaamaton, muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkova käyttäytyminen.
Uhmakkuushäiriötä pidetään monesti käytöshäiriön lievempänä muotona, ja se havaitaan tavallisesti jonkin verran nuoremmilla lapsilla kuin muut käytöshäiriöt. Uhmakkuushäiriöllä tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestänyttä ikätasosta poikkeavaa vihaista, vastahankaista tai uhmaavaa käytöstä, jonka vuoksi lapsi joutuu hankaluuksiin koulussa tai vuorovaikutustilanteissa. Uhmakkuushäiriö voi edeltää käytöshäiriön kehittymistä.
Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsuudessa tai nuoruudessa alkavaa pitkäaikaista ja laaja-alaista toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä yhteisön laeista, normeista ja säännöistä piittaamatonta käyttäytymistä, joka heikentää yksilön toimintakykyä merkittävästi. Käytös poikkeaa selvästi ikä- ja kehitysvaiheelle tyypillisestä käyttäytymisestä. Se vaikeuttaa lapsen ja hänen läheistensä arkea ja aiheuttaa lapsen toimintakyvyn heikkenemistä. Käytösongelmat (kuten tottelemattomuus, aggressiivisuus ja vuorovaikutussuhteissa tulevat toistuvat ristiriitatilanteet) ja käytöshäiriöt ovat yleisiä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia.