.

Millaiset keinot auttavat? | Lasten ja nuorten neuropsykiatriset vaikeudet

Ymmärtäminen on neuropsykiatristen vaikeuksien tunnistamisessa ja tukemisessa kaiken perusta. Kun aikuinen ymmärtää lapsen tai nuoren vaikeusien taustalla olevia syitä, on hänen helpompi tulkita hänen käyttäytymistään, välttää virhetulkintoja ja luoda sopivia tukikeinoja.

Nykymaailmassa on paljon lapsia ja nuoria kuormittavia asioita, joista erityisesti nepsypiirteiset lapset ja nuoret kärsivät erityisen paljon. Lapsen/nuoren hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota fyysiseen ympäristöön ja sen aistiesteellisyyteen sekä aikuisten toimintatapoihin. Vaikeuksista ja haasteista huolimatta - tai erityisesti niiden vuoksi - on tärkeää antaa positiivista palautetta lapsen/nuoren vahvuuksista ja onnistumisista. Vaikka et vielä tietäisi syytä lapsesi haasteille, voit kokeilla yhdessä lapsen/nuoren kanssa löytää keinoja helpottaa hänen oloaan ja kuormitustaan.

Vuorovaikutus

Lapsen/nuoren neuropsykiatriset vaikeudet heijastuvat herkästi vuorovaikutukseen ja altistavat kielteisiin vuorovaikutuskehiin. Aikuisen on tärkeää pyrkiä vastaamaan haastavaan käyttäytymiseen ymmärtäväisesti ja kannatellen. Toimiva vuorovaikutussuhde lapsen/nuoren ja aikuisen välillä on kaiken toiminnan ja hyvinvoinnin perusta.

Itsetunto ja positiivinen mielikuva itsestä vaikuttavat merkittävästi mielen hyvinvointiin. Nepsypiirteisten lasten ja nuorten itsetunto on usein koetuksella, jos heidän käytöksensä ei asetu tiettyihin yhteiskuntamme normeihin ja he saavat toistuvasti negatiivista palautetta ympäristöstä. Aikuisten onkin tärkeää kiinnittää huomiota oman vuorovaikutuksensa tapaan ja sävyyn toimiessaan nepsypiirteisen lapsen tai nuoren kanssa.

Keinoja itsetunnon vahvistamiseksi:

  • Huomioidaan ja hyödynnetään lapsen/nuoren vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet 
  • Kehutaan lasta/nuorta ja lisätään myönteistä palautetta 
  • Tuetaan omatoimisuustaidoissa ja joustetaan tarvittaessa vaatimuksissa 
  • Panostetaan aikuisen läsnäoloon lapsen/nuoren kanssa 
  • Tunnistetaan ja sanoitetaan tunteita yhdessä lapsen/nuoren kanssa 

Lue lisää:

Kuormituksen keventäminen

Lapset, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia kuormittuvat usein muita lapsia herkemmin. Monien ristiriitaisten tai haastavien tilanteiden taustalla onkin usein lapsen kokema kuormitus. 

Lasta kuormittavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan pohtia, miten kuormitusta voi säädellä. Kuormituksen säätelystä voit lukea lisää Mielenterveystalon nepsy-lasten omahoito-ohjelmasta. Tutustu myös Stressiprofiili-työkaluun, jonka avulla kuormituksen keventämistä voi harjoitella.

Arjen jäsentäminen

Keinoja arjen jäsentämiseksi:

  • Kotona on selkeät säännöt, jotka lapsi ymmärtää 
  • Tapahtumien ja toiminnan ennakointi (päiväkalenteri, kuvakortit apuna) 
  • Leluilla ja tavaroilla on selkeät, omat paikat (tarvittaessa kuvatuki) 
  • Kiinnitetään huomiota esillä olevien lelujen/tavaroiden määrään 
  • Kerrotaan lapselle/nuorelle selkeästi, mitä häneltä odotetaan missäkin tilanteessa 
  • Säännöllinen ateriarytmi (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala) 
  • Säännölliset nukkumaanmeno ja -heräämisajat 
  • Rauhoittavat iltahetket
  • Riittävästi unta
  • Päivittäin riittävästi liikuntaa ja ulkoilua 
  • Kohtuullinen ruutuaika; tauotetaan, rajataan  

Muista luovuus: ole luova ja kekseliäs, pohdi ja tarkkaile, mikä juuri tätä lasta/nuorta auttaa.

Tutustu:

Aistisäätelyn haasteiden huomiointi

Neuropsykiatrisiin vaikeuksiin liittyy usein aistitoimintojen erityisyyttä. Erityisyys voi esiintyä lapsilla ja nuorilla eri tavoin, lievistä vaikeisiin, ja ne voivat ilmetä tilannekohtaisesti esimerkiksi kuormittuneena tai vaihtoehtoisesti jatkuvasti arjessa.

Aistitiedon käsittelyn ongelmat

Aistitiedon käsittelyn ongelmat voidaan jakaa neljään ilmenemismuotoon:

  • aliherkkyys (reagointi vain voimakkaisiin ärsykkeisiin)
  • yliherkkyys (reagointi hyvin heikkoihinkin ärsykkeisiin)
  • aistimushakuisuus (runsas tarve ärsykkeille)
  • aistimusten välttäminen (huomattavan vähäinen tarve ärsykkeille)

Aistitiedon käsittelyn ongelmat voivat vaikeuttaa lapsen tai nuoren päivittäisiä toimintoja, kuten nukkumista, syömistä, ruokailua ja pukeutumista. Lapsi tai nuori saattaa kieltäytyä, vetäytyä, saada voimakkaita tunteenpurkauksia tai kokea keskittymisvaikeuksia. Ongelmat näkyvät myös usein lapsen tai nuoren vireystilassa.

Riittävä tieto aistitiedon käsittelyn vaikeuksista auttaa ympärillä olevia aikuisia ymmärtämään, miksi lapsi tai nuori reagoi tietyllä tavalla. Tällöin aikuisten on helpompi suunnitella toimintatapoja vaikeiden tilanteiden helpottamiseksi. Lapsen tai nuoren toimintaa voidaan parhaiten tukea tarjoamalla hänelle sopivanlaisia aistikokemuksia sekä muokkaamalla ympäristöä ja toimintoja niin, että aistisäätelyn vaikeudet vaikeuttavat mahdollisimman vähän lapsen tai nuoren toimimista ja osallistumista.

Lisätietoa

Riittävä uni ja lepo

Riittävän unen ja levon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Neuropsykiatrisiin vaikeuksiin liittyy usein univaikeuksia, jotka voivat ilmetä esim. nukahtamisen työläytenä, levottomana yöunena sekä heräilynä pitkin yötä. Usein lapsen nukkumisen vaikeudet heijastuvat koko perheen uneen ja siten perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja arjen voimavaroihin.

Neuropsykiatrisiin vaikeuksiin liittyy myös kuormitusherkkyys. Esimerkiksi päiväkoti- tai koulupäivän aikana lukuisat aistiärsykkeet ja sosiaaliset kuormitustekijät vaikuttavat siihen, että lapsi voi tarvita palautuakseen enemmän lepoa ja unta kuin ikätoverinsa. 

Vinkit riittävään uneen ja lepoon: 

  • Säännöllinen uni- ja valverytmi sekä toistuvat iltarutiinit ja -rituaalit (iltapala, hampaiden pesu, yhteinen hali- tai jutteluhetki, rauhoittava hieronta, iltasatu tai äänikirja) auttavat univaikeuksissa.
  • Yhdessä mietitty tai rakennettu rauhoittumistila, esim. maja tai pesä, ja yhdessä pohditut rauhoittavat puuhat: esim. musiikin tai äänikirjojen kuuntelu, piirtäminen, näpertely, hengitysharjoitukset
  • Painopeitto- tai pehmolelu tuottaa syväaistituntemusta ja voi auttaa hermostoa rauhoittumaan.  
  • Ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa on hyvä rajoittaa, samoin kofeiinipitoisten juomien nauttimista. 
  • Makuuhuoneen viileämpi lämpötila myös edistää hyvää unta.  
  • Joskus lapsi voi pantata huolia ja murheitaan iltaan. Yhteisen ajan varmistaminen aikaisempaan kohtaa päivään voi auttaa.  
  • Neuvokas perhe -sivuilta sekä Terveyskylän Lastentalosta löydät myös paljon vinkkejä riittävään lepoon ja uneen. 

Liikkuminen

Liikkumisella on lukuisia hyötyjä niin kehon kuin mielen hyvinvoinnille. Motorisiin taitoihin liittyvät vaikeudet, kuormitusherkkyys, sosiaalisten vuorovaikutuksen haasteet ja motivaation puute saattavat kuitenkin vaikuttaa lapsen kykyyn tai halukkuuteen liikkua ja osallistua ohjattuihin liikunnallisiin harrastuksiin. Perheissä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia vaikeuksia, koko perheen ja lapsen riittävästä liikunnasta huolehtiminen voi tuntua haastavalle, ja liikunta saattaa painottua perheen yhteiseen tekemiseen. Tärkeintä onkin löytää lapselle ja omalle perheelle hyvä ja mieluisa tapa liikkua, oli se sitten rauhallisempaa tai vauhdikkaampaa, yksin, ohjatussa ryhmässä tai perheen kanssa toteutuvaa liikkumista. Liikkumisessa keskeistä on sen tuoma hyvä olo ja mieli ja onnistumisen kokemukset. 

Vinkit iloisempaan perheen liikuntaan: 

  • Muista, että kaikki liikkuminen on hyväksi. Liikkumista ei ole pelkästään ohjatut urheiluharrastukset, vaan siihen luetaan kaikki arkinen puuhastelu ja kehon liike.
  • Ohjatut liikuntaharrastukset tai siirtymät niihin voivat olla lapselle vaikeita. Liikkua voi myös kotona monin tavoin. 
  • Opetelkaa yhdessä nauttimaan omasta, liikettä tuottavasta kehosta. Oman kehon arvostaminen sellaisena kuin se on kannustaa huolehtimaan itsestä.
  • Oman kunnan liikuntapalveluista kannattaa selvittää sekä perheliikunnan että soveltavan liikunnan, eli erityislapsille ja heidän perheilleen suunnatun liikunnan, mahdollisuuksia. Myös paikalliset järjestöt ja urheiluseurat saattavat järjestää erityislapsille suunnattua liikunta. Monissa kunnissa järjestetään myös henkilökohtaista liikuntaneuvontaa.
  • Meijän polku -sivustolta löydät tietoa Keski-Suomen liikuntamahdollisuuksista.
  • Vinkkejä perheliikuntaan tarjoaa mm. Liikkuva perhe -sivusto.  Neuvokas perhe -sivuilta sekä Terveyskylän Lastentalosta löydät myös paljon vinkkejä liikunnan ilon ja sopivan liikuntamuodon löytämiseksi. 

Ruokailu 

Ruokailu on tärkeä osa arjen rutiineja. Syömisen pulmat ovat neuropsykiatristen vaikeuksien yhteydessä kuitenkin huomattavan yleisiä. Mm. ruokailuympäristön aistiärsykkeet, sosiaaliset kuormitustekijät ja itsesäätelyn vaikeudet voivat vaikeuttaa lapsen ruokailua ja syömisen säätelyä. Syömisen pulmat voivat vaikuttaa koko perheen ruokailuihin ja olla iso kuormitustekijä koko perheelle. Terveydenhuollon ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä tällöin matalalla kynnyksellä. Myönteisen vuorovaikutuksen ja miellyttävän ilmapiirin rakentaminen ruokailuhetkiin on syömisen pulmia ratkottaessa tärkeää. Tavoitteena on vahvistaa koko perheen ruokailoa, lapsen tasapainoisen ruoka- ja kehosuhteen rakentumista sekä varmistaa riittävä, monipuolinen ruokavalio.  

Ruokailuun liittyviä haasteita: 

  • valikoivuus, rajoittunut ruokavalio ja ruokailua rajoittavat rituaalit
  • vaikeus tunnistaa kehon viestejä, kuten nälän tai kylläisyyden tunnetta  
  • vaikeus asettua aloilleen ruokailemaan tai syödä yhdessä muiden kanssa 
  • lääkehoito voi lisätä tai heikentää ruokahalua ja vaikeuttaa painonhallintaa (sekä ali- että ylipaino) 

Vinkit sujuvampaan ruokailuun:  

  • Pyri luomaan ruokailutilanteesta aistiympäristöltään ja tunnelmaltaan rento ja miellyttävä.
  • Huomaa onnistumiset ja anna lapselle siitä myönteistä palautetta, esim. ”Jaksoit tänään istua hienosti ruokapöydässä”. 
  • Kannusta tutustumaan ruokiin kaikkien aistien avulla ilman maistamisen pakkoa. Kehu ruokailuun osallistumisesta, älä syödyn ruoan määrästä. Lapsella on oikeus itse päättää, kuinka paljon hän syö.
  • Ota lapsi mukaan ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.
  • Pyrkikää syömään yhdessä samaa ruokaa mahdollisimman usein. Aikuisen esimerkki toimii mallina lapselle.
  • Suhtaudu joustavasti ruokaan ja syömiseen. Vältä ruokien jaottelua ”terveellisiin” ja ”epäterveellisiin”. Myös ”herkut” kuuluvat täysipainoiseen ruokavalioon. 
  • Muista, että jokaisen keho on arvokas ja oikeanlainen sellaisenaan

Lue lisää:  

Yhä useamman lapsen arki koostuu erilaisten digi- ja älylaitteiden käytöstä. Digilaitteiden käyttö voi olla hyödyllistä monissa tilanteissa, mutta sillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia - etenkin silloin, kun se vaikuttaa lapsen kehitykseen ja muuhun elämään. Nepsypiirteiselle lapselle on tyypillistä uppoutua peli- ja digimaailmaan, jonka vuoksi toiminnan keskeyttäminen voi olla vaikeaa. Digilaitteiden äärellä vietetty aika verottaa muita vapaa-ajan aktiviteetteja ja kehityksen kannalta olennaisia asioita, kuten esimerkiksi liikkumista, unta, perheen kanssa vietettyä aikaa tai koulunkäyntiä. 

Runsaalla ruutuajalla on vaikutusta tunteiden käsittelyn oppimiseen, joka näkyy esimerkiksi lapsen sosiaalisen elämän haasteina. Digilaitteiden nopea ja runsas ärsyketulva näkyvät usein lapsen ylivilkkautena ja käyttäytymisen ongelmina. Ruudun äärestä voi olla vaikea irtautua, mikä näkyy esimerkiksi ärtyneisyytenä ja arjessa toimimisen hankaluutena. Nepsypiirteisillä lapsilla ja nuorilla on suurempi riski peliriippuvuudelle. 

Kohtuullisella digilaitteiden käytöllä voi kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia, sillä niiden avulla nepsypiirteinen lapsi voi kokea onnistumisia ja hallinnantunnetta. On myös mahdollista löytää mielenkiinnon kohteita tai luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Älylaitteet voivat olla arjessa hyödyksi esimerkiksi erilaisten liikuntaan tai rauhoittumiseen kannustavien sovellusten avulla. On siis tärkeää luoda tasapaino mahdollisuuksien ja haittapuolien välille.  

Vinkkejä järkevään pelaamiseen ja kohtuulliseen ruutuaikaan:  

  • Valitkaa ikätasolle sopivat sisällöt 
  • Luokaa koko perheen yhteiset säännöt digilaitteiden käyttämiselle 
  • Istumista on tärkeää tauottaa esimerkiksi luonnossa liikkumalla 
  • Opetelkaa hallitsemaan ruudun ääressä vietettävää aikaa, jotta aikaa jää myös perheelle ja muulle vapaa-ajan toiminnalle 
  • Kysy lapselta avoimesti hänen kokemuksistansa älylaitteen äärellä
  • Laskekaa kierroksia esimerkiksi yhteisellä lukuhetkellä  

Lue lisää:  

Vanhemmuuden tuki

Nepsypiirteiset lapset ovat kaikki yksilöitä omine tarpeineen ja ominaisuuksineen, kuten ovat myös nepsypiirteisten lasten vanhemmat. Arki nepsypiirteisen lapsen kanssa vaatii sinulta vanhempana todennäköisesti tavallista enemmän voimavaroja ja organisointia sekä sitoo sinua enemmän lapsesi hoivaan ja huolenpitoon. 

Olet ehkä huomannut, että nepsypiirteisen lapsen vanhempana oleminen ja arki on monella tavalla ihan samanlaista kuin muissakin perheissä. Toisaalta se voi myös olla monella tapaa hyvin erilaista, sillä lapsesi rinnalla olet saattanut kasvaa erilaiseen vanhemmuuteen. Olet saattanut pohtia, miten lapsesi pärjää, miten itse jaksat, mitä jos et jaksa tai millainen on lapsesi tulevaisuus? Mistä saat itse apua ja tukea, kun sitä eniten tarvitset?  

Arkenne voi sujua hyvin ilman mitään sen kummempaa tai se voi olla yhtä kaaosta; koulupäivien keskeytymisiä, lapsen haastavaa käyttäytymistä, vanhempana lapsesi jatkuvaa ohjaamista ja muistuttelua, huolenpitoa ja hoivaa vuorokauden ympäri, tukimateriaalien käytön opettelua tai erilaisten vuorovaikutustapojen omaksumista. Siinä voivat myös vuorotella hyvät ja huonot jaksot. Nepsypiirteisen lapsen vanhemmuudessa voit olla myös tilanteessa, jossa joudut järjestämään oman elämäsi ja työelämäsi uudelleen lapsesi tarpeiden mukaan.

Mitä paremmin vanhempana voit, sitä paremmin perheesi arki toimii. Älä epäröi hakea tukea matalalla kynnyksellä. Apua ja tukea on tarjolla erilaisiin elämänvaiheisiin.

Vinkiksi:

Sisarusten huomiointi

Vanhempien tehtävä on rakastaa lapsiaan tasapuolisesti sekä tarjota heille turvaa, aikaa ja huomiota. Mutta miten se on mahdollista, kun arki nepsypiirteisen lapsen kanssa voi olla välillä kaaosta niin arjen sujuvuuden kuin omien tunteidenkin kanssa? 

Ota huomioon:

  • Erityistarpeinen lapsi ei määritä yksin perheen arkea
  • Anna tietoa sisaruksen erityispiirteistä hänen kehitystasonsa mukaisella tavalla. Kysy ja kuulostele mitä lapsi jo tietää ja korjaa mahdolliset virheelliset käsitykset
  • Anna vastuuta erityistarpeisen lapsen huolehtimisesta vain sen verran, kun sisarus on valmis ja halukas ottamaan. 
  • Tarjoa sisarukselle edes hetki jakamatonta huomiota

Tiedetään, että erityisellä sisaruudella itsessään voi olla sekä kasvua että elämäntaitoja vahvistavia vaikutuksia, mutta myös tiettyjä hyvinvoinnin riskejä. On tärkeää tiedostaa jokaisen sisaruksen yksilöllisiä vahvuuksia ja riskitekijöitä, jotta heitä voidaan tukea kasvussa tarpeenmukaisella tavalla.

Lisätietoa:

Vertaistuella on suuri merkitys niin yksilön kuin koko perheen jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Hakeudu rohkeasti järjestöjen ja yhdistysten kautta vertaistuen piiriin.