Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso mahdolliset poikkeusaukioloajat täältä.
Nainen taluttaa pyörää ystävän kanssa syysmaisemassa.

Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden hoito- ja palveluketju

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita yli 18-vuotiaiden kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin painottuen ADHD oireyhtymään

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta” (THL 2022) 

Tunnistaminen

Mitä ovat kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt?

Kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet, kehityksellinen kielihäiriö ja ADHD, johon tässä ketjussa keskitytään. Puhekielessä häiriöistä käytetään nimityksiä "neurokirjo" tai "nepsy". 

Mitä on ADHD?

ADHD tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä. Se on yleisin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Yksilöllisellä oireilulla on vahva perinnöllinen alttius eikä sen kehittymistä voi itse täysin ennaltaehkäistä. Oireilua esiintyy viimeistään 7 vuoden ikään mennessä, eikä se koskaan ala vasta aikuisuudessa. Perimän ohella raskaudenaikaiset ympäristötekijät ja äidin päihteidenkäyttö suurentavat riskiä ADHD kehittymiseen. Lyhenne ADHD tulee sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. ADHD:n eri muodot ovat; 

Yleisimmät ADHD:n oireet

Oireilua on eriasteista, yleisimmät oireet ovat tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeus, yliaktiivisuus sekä impulsiivisuus. Aikuisuuden myötä on tyypillistä, että tarkkaamattomuuden ja toiminnanohjauksen oireita edelleen on, mutta muut oireet ovat lieventyneet.

Jos oireet eivät ole kuormittaneet työ- tai toimintakykyäsi, eikä muita liitännäissairauksia epäillä, sinua ei yleensä ohjata tutkimuksiin. Myös ajankohtainen päihteiden liikakäyttö aiheuttaa ADHD:lta vaikuttavia oireita ja siksi päihderiippuvuus on hoidettava ensiksi tasapainoon.

Mieti etukäteen, miksi ja mitä haluat tutkimuksilta tai hoidolta? Saatko lisäarvoa diagnoosista, lääkityksistä tai kuntoutuksesta? Hyödytkö enemmän arjen tuesta tai riittääkö sinulle paneutuminen omahoito materiaaleihin?

Oireilun hankaloittaessa merkittävästi päivittäistä tekemistä, työ- tai toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita on aihetta hakeutua alkukartoitus haastatteluun, jossa arvioidaan esimerkiksi muiden mielenterveysoireiden, päihteiden, unen tai elämäntilanteen vaikutus oireiluun. 

Ennen yhteydenottoa mielenterveys ja riippuvuudet -chattiin (Jyväskylä, Hankasalmi, Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi -asukkaat) tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Lisätietoa

Tunnistaminen ja alkukartoitus

  • Kysy asiakkaan motiivi, mitä toivoo ADHD selvittelyiltä? 
  • Lieväoireisia, vähän toimintakykyä haittaavia tai akuuttia päihderiippuvaista ei ohjata tutkimustarpeen arvioon
  • Somaattiset tekijät huomioidaan, muut oireet alkukartoitetaan haastattelua, sairaskertomustietoja tai Nepsy-fraasia apuna käyttäen
  • Hyödynnä Terapianavigaattoria muiden oireiden kartoittamiseksi
  • Jos epäilyä oireilusta edelleen on, tee lopuksi lyhyt ASRS -kysely
  • Tunnistamisvaiheessa konsultoi tarvittaessa lääkäriä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaista hoidon tarpeesta tai ohjaa tutkimustarpeen arvioon mtp -ensilinjaan
  • Arvioi myös Sosiaaliohjauksen tuen tarve, ota lapset puheeksi
  • Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai OmaKS.fi sosiaaliohjausta. Etuusasioissa voit konsultoida Kelan viranomaislinjaa.

Tutkimustarpeen arvio

Palveluihin ei tarvita lähetteitä, tiimit arvioivat itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu ja onko syytä aloittaa tutkiminen. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia kannattaa kysyä mukaan lääkärien ja moniammatillisten tiimien vastaanotoille arvioimaan yhdessä hoidon tarvetta.  

  • Tutkimustarpeen arviossa mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen arvioi ensin kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennuksen, unihäiriön, epävakauden, traumaoireilun ja päihteet/riippuvuudet Erotusdiagnostiikka ADHD (kaypahoito.fi).
  • Tavoitteena on selvittää milloin oireet alkaneet, mitä ne ovat, johtuuko ADHD-tyyppinen oireilu muista tekijöistä ja ilmeneekö muuta oirekuvaa, joka on hoidettava ensin? 
  • ADHD kartoituksessa täytetään pitkä ASRS- kysely (terveysportti.fi), ellei sitä ole jo tehty. Positiivinen tulos ei tarkoita diagnoosia. Käy läpi kyselyiden tulokset yksityiskohtaisesti ja kirjaa sairaskertomukseen. Lopullisen erotusdiagnostisen arvion tekee psykiatri tai erikoislääkäri.
  • Muut neuropsykiatriset häiriö epäilyt (laaja-alaiset kehityshäiriöt esim. Asperger, Autismikirjon häiriöt ja Tourette) ohjataan mtp-ensilinjan kautta lähipalvelujen psykologien alkututkimuksiin sekä lähetetään tarvittaessa keskitettyihin palveluihin.

Muut mittarit

Vaatii tunnistautumisen

Lisätietoa 

Omahoito

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen

Oireet eivät aina selity ADHD:lla, vaan voivat kertoa esimerkiksi univajeesta, arjen kuormituksesta, persoonallisuuden piirteistä, muista mielenterveyden häiriöstä tai kroonisesta stressistä.

Oli kyse neuropsykiatrisesta häiriöstä tai ei, keskittymistä ja mielenhyvinvointia tukevat riittävä uni ja lepo, terveyttä edistävä ruokavalio, kaiken tyyppinen liikkuminen sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistaa turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin ennaltaehkäisy osioista. 

ADHD:n omahoito

Tarkista alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluista tai Keski-Suomen ADHD yhdistyksestä, toimiiko alueellasi matalan kynnyksen ADHD vertaisryhmiä, joihin voit hakeutua pohtimaan tilannettasi (ei tarvitse olla diagnoosia). Oli sinulla diagnosoitu häiriö tai ei, nopein ja tehokkain apu on elinympäristösi tukeminen. Kysy tukea perheesi arjen hallintaan perhekeskuksistasosiaalityöstä tai sosiaaliohjaajan etävastaanotolta

Tutustu myös

Lisätietoa

Tutkimukset

Ennen päätöstä tutkimusten aloittamisesta tehdään tutkimustarpeen arvio. Lievää tai vähän toimintakykyä haittaavaa ADHD oireilevaa ei yleensä ohjata tutkimuksiin. Jotta tutkimuksen tarvetta voidaan luotettavasti arvioida, on akuutti päihderiippuvuus tai liikakäyttö hoidettava ensiksi tasapainoon.

Mieti etukäteen, miksi ja mitä haluat tutkimuksilta tai hoidolta? Saatko lisäarvoa diagnoosista, lääkityksistä tai kuntoutuksesta? Hyödytkö enemmän arjen tuesta tai riittääkö sinulle paneutuminen omahoito materiaaleihin?

Tutkimukset ovat ns. kiireetöntä palvelua ja vaatii useita työntekijätapaamisia. Yli 18-vuotiaiden ADHD (sekä Autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeus tai kehityksellinen kielihäiriö) epäilyjä voidaan tutkia;

Oirekyselyt

Ennen yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjaan suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20-30 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Mittareita

Laboratoriokokeet ja dokumentit

Ennen päätöstä varsinaisesta ADHD tutkimuksesta ammattilainen kartoittaa kokonaistilanteesi, määrää laboratoriokokeet (mikäli ne otettu yli 12kk sitten) ja huumeseulan sekä poissulkee muut tekijät oireilun selittäjänä. Tutkimuksia ennen täytyy olla hankittu;

  • Neuvola- ja kouluterveydenhuollon käyntitekstit sekä lapsuuden koulutodistukset
  • Muut dokumentit, joissa sanallisia kuvauksia mahdollisesta oireilusta
  • Aiempien tutkimusten yhteenvedot elleivät ne näy sähköisessä sairaskertomuksessa
  • Tutkimusten aikana haastatellaan läheinen, joka tuntee sinut lapsuuden ajalta. Myös aikuisilla tutkimusten painopiste on lapsuuden kehitysvaiheiden tarkastelussa
  • Haastavammassa ja monimutkaisemmassa oiretilanteessa lääkäri voi tehdä lähetteen keskitettyihin palveluihin ja lisätutkimuksiin Sairaala Novaan

Jos dokumenttien löytämisessä on haasteita, kysy niitä oppilaitoksien tai terveydenhuollon arkistoista sekä pyydä tarvittaessa tukea sosiaaliohjauksesta

Koulutuksen saanut ammattilainen tekee DIVA -haastattelun. Läheisen haastattelu tehdään vastaanotolla tai etänä. Kartoita ADHD (kaypahoito.fi) oireilun haitta-aste eri ympäristöissä; vapaa-ajalla, opinnoissa ja työelämässä sekä onko oireilua ollut eri ihmisten kanssa. Oireiden on täytynyt esiintyä ennen kouluikää tai alakouluiässä noin 5–12-vuotiaana. Toimintakykyä haittaavaa oireilua on täytynyt kestää yli 6kk:tta, mutta käytännössä läpi elämän. Lisätietoa voit kerätä elämänkaari (mielenterveystalo.fi) -haastattelulla

Kirjaa tulokset jäsennellysti, esimerkein ja pisteyttäen sairaskertomukseen. Jos DIVA -pisterajat ylittyvät tai ovat lähellä täyttyä sekä muut selittävät tekijät ovat arvioitu, ohjataan asiakas psykiatrin arvioon. Kaikista aktiivisuuden- ja tarkkaamattomuuden esiintymismuodoista käytetään diagnoosinumeroa F90.0.

Laboratoriokokeet 

Päihteiden käyttö ei saa olla liiallista, tarvittaessa lääkäri arvioi tutkimuksen oikea-aikaisuuden. Jos laboratoriokokeita ei ole otettu 12kk aikana, sairaanhoitaja tai lääkäri määrää ne uudelleen. Pyydä myös 4 x RR+s seuranta.

Muut mittarit

Vaatii kirjautumisen;

Hoito ja kuntoutus

ADHD:n hoito perustuu tutkimuksiin ja diagnoosiin. Diagnoosin voi tehdä psykiatri tai neuropsykiatriaan perehtynyt lääkäri. Hoito voi sisältää lääkehoitoa, psykososiaalista ohjausta sekä keskustelua keinoista jäsentää omaa arjen hallintaa (opas adhd-liitto). Myös läheisesi hyötyvät tiedon saamisesta, ota heitä mukaan tapaamiseen. Jos hoito tai ohjaus tehoaa, et välttämättä tarvitse pitkäaikaista terveydenhuollon tukea tai hoitojaksoa. Vaihtoehtona on myös vertaistuki sekä nettiterapia, johon tarvitaan lääkärin lähete, Osassa hoitopalveluissa on saatavilla ADHD-valmennusta.

Lisätietoa 

Kuntoutus

Kela tukee ADHD-diagnoosin omaavan kuntoutumista erilaisten yksilö- ja ryhmätapaamisten avulla sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla. 16–29-vuotiaat voivat hakea erilliseen Oma väylä -kuntoutukseen lääkärin B-lausunnolla, kun kyse autismikirjon häiriöstä ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD tai ADD).

Lisätietoa

Psykiatri tai erikoislääkäri arvioi diagnoosin saaneen kanssa ADHD:n lääkehoidon tarpeen. Lääkevaikutuksia, verenpainetta ja sykettä seurataan lääkehoidon aikana. Hoidon vastetta arvioitaessa nimetään tavoitteet ja 2–3 kohdeoiretta, joiden kehittymistä seurataan. Esimerkiksi levottomuuden ja unohtelun väheneminen. TARKKAAVUUS-YLIAKTIIVISUUS-OIRELISTA (terveysportti.fi)

Muita tuki-, hoito- ja kuntoutusmuotoja voivat olla tiedonanto ja ohjaus (psykoedukaatio), elämäntapaohjaus, neuropsykiatrinen valmennus, toimintaterapia, ryhmämuotoinen psykoterapia, vertaisryhmät sekä neuropsykologisen kuntoutuksen (kela.fi) vaihtoehdot. Lääkäri arvioi ADHD nettiterapian soveltuvuuden ja lähetteen tarpeen. Kaikki eivät tarvitse rutiininomaisesti eri hoitomuotoja, vaan tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Hyödynnä hoidossa arkea tukevia materiaaleja ja työkaluja (DigiNepsy). Avoimia matalan kynnyksen ryhmiä kannattaa kokeilla yksilöhoidon lisäksi ADHD-ryhmänohjauksen materiaali | (innokyla.fi). Monioireilevat, vaikeat ja neuropsykologin tutkimusta tarvitsevat ohjataan lääkärin arvion perusteella keskitettyihin palveluihin (psykiatrian palvelut) tai erilliseen hoitoyksikköön.

 

Lisätietoa 

Vaatii tunnistautumisen

Yhteystiedot palveluihin

Jos omahoito tai järjestöjen tuki ei riitä, voit ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskukseen, digitaaliseen sosiaali- ja terveyskeskukseen, mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, YTHS:llä, nuorten palveluissa, Ohjaamossa tai Sovatekilla.

Konsultaatio ja läheteohjeet ammattilaiselle

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita 1)konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Ensisijaisesti konsultoidaan lähipalveluiden psykiatria tai erikoislääkäriä
  • Kehityksellisten häiriöiden tutkiminen on kiireetöntä, joten konsultaatiot suositellaan tehtäväksi lähetekonsultaationa. 
  • Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin 014 269 8422, on käytössä ammattilaiselle klo 10–14. Lääkärin tarvitessa erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8-15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo)

Tarvittaessa konsultaatio 2DG –potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (soitto pkl numeroon 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu 

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä. 
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella) 
  • Tai muu konsultaatiota edellyttävä syy 

Lisätietoa / ohjeet 

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (Psykiatrian vastaanottopalvelut)

Ennen lähettämistä tunnistetaan ja hoidetaan: 

  • Yleissairaudet
  • Akuutti päihde- ja huumeongelma
  • Vaikea-asteiset mielialahäiriöt (masennus, mania)
  • Psykoosisairaudet
  • Elimelliset aivosairaudet ja tapahtumat
  • Kehitysvamma potilaat ohjataan heille tarkoitettuihin palveluihin

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Lisätä asiakkaiden tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset palvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin 2023
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
  • Yhteyshenkilöt

Vilma Vesterinen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, vilma.vesterinen@hyvaks.fi

Sari Nygård, toimintaterapeutti, psykiatrian vastaanottopalvelut, sari.nygard@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus /muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä 
  • Nora Hänninen, psykologi, Hankasalmi
  • Sanna Uotinen, sairaanhoitaja, Jyväskylä
  • Vilma Vesterinen, sairaanhoitaja, Jyväskylä
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Sari Nygård, toimintaterapeutti, psykiatrian vastaanottopalvelut
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue