Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso mahdolliset poikkeusaukioloajat täältä.
Henkilö rantaheinikossa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito- ja palveluketju yli 18-vuotiaat

Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löydät ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyen. 

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen. 

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.” (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022)

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (Meijän polku) sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista ennaltaehkäisy osioista. 

Mitä kaksisuuntainen mielialahäiriö on?

  • Pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia oirejaksoja sekä oireettomia välivaiheita.
  • Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavat perintötekijät ja lapsuuden traumakokemukset. Kuormittavilla elämäntilanteilla, univajeella ja päihteidenkäytöllä on merkitystä sairauden puhkeamiseen.
  • Oireilu on yleensä masennuspainotteista ja keskimäärin puolet kausista on oireetonta aikaa. Sairauden kanssa voi oppi elämään, kun oikea hoito on löytynyt. 

Yleisimmät oireet

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä yhtäjaksoisen hypomania oireilun kesto on yleensä neljä vuorokautta tai pidempään. Maanisessa tilassa oireet ovat samoja, mutta niiden voimakkuus lisääntyy ja harkintakyky heikkenee enemmän. Maniatilaa epäiltäessä on syytä hakeutua välittömästi päivystykselliseen apuun. Masennusvaihe ei eroa ns. tavanomaisista masennusoireista.

Oireet:

  • toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus
  • puheliaisuuden lisääntyminen
  • hajanaisuus tai keskittymisvaikeudet
  • unen tarpeen väheneminen
  • seksuaalinen halukkuuden lisääntyminen
  • lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös
  • seurallisuuden tai tuttavallisuuden lisääntyminen

Jos kaipaat lisätukea, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi

Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Opiskelijat

Lisätietoa

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen: 

  • Arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea
  • Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä
  • Tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä 

Ennaltaehkäisy 

Sairauden kehittymiseen vaikuttaa perimä ja ympäristötekijät. Oireiden puhkeamiseen vaaditaan useita yhtäaikaisia kuormitustekijöitä. Peruspilareita ennaltaehkäisyssä ovat terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen. Jos diagnoosi on jo tehty, parasta ennaltaehkäisyä ovat lääkehoidon säännölliseen käyttöön tukeminen, päihteidenkäytön välttäminen sekä vrk-rytmien ja arjen säännöllisyys.

Tunnistaminen

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy runsaasti oheissairastavuutta ja kohonnut itsemurhariski. Akuuttivaiheessa voi päihteidenkäyttö lisääntyä. Tunnistamisessa on tärkeää selvittää, mikä sairauden vaihe on menossa.

  • Haastattelun tukena voit hyödyntää kiireellisen hoidon perusteet -kysymyksiä ja läheisen haastattelua
  • Muista kysyä unesta ja riippuvuuksista
  • Sairauteen liittyy huomattava itsemurhariski, kysy itsetuhoisista ajatuksista 
  • Tunnistamisen vaiheessa huomioidaan fyysinen terveydentila
  • Samankaltaista oireilua voi esiintyä myös mm. masennustiloissa, epävakaassa persoonallisuudessa, nuorilla käytöshäiriöissä, traumatisoituneilla, skitsoaffektiivisessa sairaudessa, anoreksiassa sekä ADHD-oireyhtymässä. Konsultoi tarvittaessa lääkäriä tai mielenterveys- ja päihdetiimin ensilinjaa.
  • Tue yksilön voimavaroja ja toiveikkuutta toipumisorientaatio työotteella
  • Huomioi perheen ja lasten tilanne. Ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen.

Arvioi lisätuen tarve

Opiskelijat

Omahoito

Tutustu ja kokeile omahoito-ohjelmia

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ei ole olemassa omahoito-ohjelmaa, mutta voit hyödyntää alla olevia ohjelmia oireistasi riippuen.

Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, tarkastele omaa päihteidenkäyttöä ja riippuvuuksia. Opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista sekä liiku kohtuullisesti. Ajatusten jäsentäminen esimerkiksi kirjoittamalla, pitämällä mielialapäiväkirjaa ja päivittäinen tekeminen voi rauhoittaa mielialaasi. Muiden ihmisten seura on tärkeää, mutta pyri jättämään kalenteriisi tilaa myös omalle ajalle ja rauhoittumiselle. Ota jaksaminen puheeksi läheisen, järjestöjen tuen tai ammattilaisen kanssa.

Jos mielialan takana on toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvät haasteet, ota yhteyttä sosiaaliohjauksen etävastaanottoon, perhekeskuksiin tai talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina.

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua 

Ennen yhteydenottoa mielenterveys chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.

Kiireelliset tilanteet

Lisätietoa

Tutkimukset

Tilanteesi saattaa vaatia tutkimusta, jos omahoito ei auta riittävästi ja oireesi vaikeutuvat. Kiireettömissä tilanteissa ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suositellaan täyttämään;

Oirekyselyt

Jos oirekyselyistä tulokset normaalit

Jos itse- ja omahoito ei asiakkaalle riitä tai sovi ja tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin.

Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja maanisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärien tehtävänä on myös arvioida ajoterveyttä. 

  • Ohjaa mielenterveys ja riippuvuuudet -palveluun, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat. Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaat)
  • Ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi) 
    • Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapia­navigaattorin kautta
    • Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
  • Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos masennus uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)

Opiskelijat

Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai OmaKS.fi sosiaaliohjausta. Muista myös Työkyvyn tuen tiimin sekä Kelan palvelut.

Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos niitä ei ole otettu yli vuoteen

Sampo-ohjepankki - Psykiatrisen potilaan ensikäynti

Mittarit

Asiakkaan täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen kartoittaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta tarkemmilla mittareilla. Oireiden luonne, alku, kesto, tiheys ja konkreettiset vaikutukset toimintakykyyn käydään läpi ja kirjataan sairaskertomukseen. Positiiviset tulokset ovat yleisiä, mittaritulos yksin ei riitä perusteeksi diagnoosille tai hoidon aloitukselle.

Oirespesifien kyselyiden lisäksi arvioidaan muun muassa potilaan ahdistusta, päihteiden käyttöä, psyykkisiä traumoja, persoonallisuushäiriöitä ja toimintakykyä. Pyydä potilaan läheinen mukaan haastatteluun lisätiedon saamiseksi.

Lisätietoa

Hoito ja kuntoutus

Jos oireilusi hankaloittaa toistuvasti sosiaalisia suhteitasi, työ- ja toimintakykyäsi, eikä omahoito tai lyhytaikainen tuki riitä, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (katso palveluiden yhteystiedot).

  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitojakso perustuu tutkimuksiin ja Käypä hoito -suositukseen. Moniammatillinen työryhmä arvioi mielenterveys- ja päihdepalveluissaYlioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tai nuorten palveluissa hoitosi kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Tapaamisia voidaan toteuttaa lievissä tilanteissa myös etävastaanotoilla, käynti kerrallaan -työotteella tai aloittaa ammattilaisen tukemana ohjattu omahoito. Lääkäri arvioi 3-4 kuukautta kestävän kaksisuuntaisen mielialahäiriön nettiterapian soveltuvuuden, jossa vaaditaan itsenäistä työotetta. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.
  • Työryhmä suunnittelee kanssasi hoidon sisällön, tavoitteet, tarkentaa oireiluun vaikuttavia tekijöitä, pyrkii tapaamaan läheisiäsi sekä tekee hoitosuunnitelman. Hoitosi tavoitteena voi olla vireystilojen tunnistaminen, hallintakeinojen löytämien sekä tilanteesi vakauttaminen. Lääkehoito on keskeistä oireiden hallintaan saamiseksi. Fyysiset syyt oireilun aiheuttajana poissuljetaan. Tärkeää on, että tulet kuulluksi ja koet saaneesi ymmärrystä. Jakson aikana on olennaista keskustella oireiden uusiutumisen ehkäisystä ja sopia turvasuunnitelmasta.
  • Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen kautta. Vaikeimmissa oiretilanteissa lääkäri arvioi lähetteen tarpeen keskitettyjen palvelujen hoitomalleihin, vuodeosasto tai psykiatriseen sairaalahoitoon. 
  • Työelämässä olevat hakeutuvat ensisijaisesti työterveyshuoltoon, jossa on mahdollisuus arvioida työhön paluuta, osa-aikatyötä sekä muita työkykyä helpottavia toimenpiteitä Työelämä ja sairastuminen | MTKL

Kuntoutus  

Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireet ovat toimintakykyäsi pitkäaikaisesti haittaavia, keskustele ammattilaisen kanssa alueellisista tai Kelan kuntoutusvaihtoehdoista.

Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi. Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen 3 kk hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. 

Lisätietoa

  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa on keskeistä arvioida potilaan itsemurha-alttiutta, hoitoa mahdollisesti haittaavia tekijöitä sekä selvittää, mikä sairauden vaihe on kyseessä. Lähipalveluissa potilaan hoidon keskiössä ovat akuutin kriisin vakauttaminen ja sairauden uusiutumisen ehkäiseminen. Lääkehoitoa arvioitaessa on otettava huomioon päihteidenkäyttö ja potentiaalinen riski käyttäytyä itsetuhoisesti. 
  • Tukemalla terveellisiä elämäntapoja, arjen säännöllisyyttä, unirytmiä ja päihteettömyyttä ennaltaehkäistään vireystilan ja tunnesäätelyn vaihteluita. Ota perhe ja lapset puheeksi, sekä pyydä läheisiä mukaan tapaamisiin. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan suhteessa sairastumista edeltäneeseen jaksoon.
  • Tehostettua hoitoa ja sairaalahoidon tarvetta on arvioita herkästi jos epäillään maanisuutta, psykoottisuutta tai itsetuhoista tilaa.

Kuntoutus

Perehdy ja keskustele potilaan kanssa eri kuntoutusvaihtoehdoista ja ohjaa tarvittaessa lääkärin arvioon. Arvioi työkyvyn tiimin tukeen ohjaamisen tarve. Perehdy myös Kelan tukemiin kuntoutusvaihtoehtoihin eri elämäntilanteissa ja keskustele vaihtoehdoista potilaan kanssa. Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, kun oiretilanne on rauhoittunut ja jos muu hoito ei auta riittävästi. 

Lisätietoa

Lisätietoa

Itsemurhien ehkäisy

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. 

Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.

Palveluiden yhteystiedot

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.

Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Lisäksi Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-17.

Konsultaatiot ja läheteohjeet ammattilaiselle

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita: 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Kun lääkäri tarvitsee psykiatrin konsultaatiota, ottaa hän ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
  • Ammattilainen voi käyttää psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelinta 014 269 8422 klo 10–14. Kun lääkäri tarvitsee erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8-15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo-ohjepankissa) 
  • Psykiatrinen akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatiota 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo-ohjepankissa)

Tarvittaessa konsultaatio 2DG–potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (Sovatek pkl  014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu:

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella

Lisätietoa

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (psykiatrian vastaanottopalvelut)

Psykiatrian vastaanottopalvelut

Kiireellinen hoito (1-7vrk)

  • Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet 

Psykiatrinen osastohoito

Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin. 

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Lisätä tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
  • Yhteyshenkilöt

Tuula Väisänen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, tuula.vaisanen@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus /muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä  
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut   
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue