Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli Keski-Suomen hyvinvointialueella

Tämä sivusto on ensisijaisesti suunnattu ammattilaisille. Asiakkaille ja potilaille suunnattu sisältö kootaan sivulle Seniorille: Kaatumisen ehkäisy

Sivuston viimeisin sisältöpäivitys 14.8.2025.

Tällä sivulla on kuvattu Keski-Suomen hyvinvointialueen kaatumisten ehkäisyn toimintamalli. Toimintamalli on kohdistettu iäkkäiden asiakkaiden / potilaiden kaatumisten ehkäisyyn, mutta sitä voidaan soveltaa muillekin.

Toimintamallissa kuvataan kaatumisten ehkäisyn toimintapolku, joka alkaa kaatumisvaaran tunnistamisesta. Kaatumisvaaran arvion perusteella aloitetaan tarvittavat jatkotoimenpiteet kaatumisvaaran vähentämiseksi. Noudattamalla toimintamallin mukaisia suosituksia ja käytänteitä voidaan tehokkaasti ehkäistä kaatumisia.

Kaatumisten ehkäisyn toimintamallit perustuvat  maailmanlaajuiseen suositukseen kaatumisten ehkäisystä (2022) ja UKK-instituutin laatimaan suomennokseen maailmanlaajuisesta suosituksesta (2023).

Tunnista kaatumisvaara (kaatumisvaarassa olevien seulonta)

Kaikilta 65 vuotta täyttäneiltä kysytään rutiininomaisesti aiemmista kaatumisista, liikunta- ja tasapaino-ongelmista sekä kaatumisen pelosta.

Kysy:

  1. Oletko kaatunut edellisen 12 kuukauden aikana?
  2. Onko sinulla tasapaino ja/tai kävelyongelmia?
  3. Pelkäätkö kaatumista?

Jos asiakas / potilas on kaatunut kuluneen 12 kuukauden aikana, arvioi kaatumisen vakavuus. 

Jos yksikin allaolevista ehdoista täyttyy, yksilöllä on korkea (uudelleen) kaatumisvaara:

  1. Kaatumisesta on aiheutunut vamma
  2. Kaksi (2) tai enemmän kaatumista edellisen 12 kuukauden aikana
  3. Gerastenia tunnistettavissa (iäkkään ihmisen hauraus)
  4. Kaatumisen jälkeen maannut lattialla, eikä ole pysty nousemaan ylös
  5. Kaatumiseen on liittynyt pyörtyminen tai tajunnan menetys

Kaikille korkeassa kaatumisvaarassa oleville tulee tehdä kokonaisvaltainen ja monialainen kaatumisvaaran arvio esim: IKINÄ -malli tai geriatrinen kokonaisvaltainen arvio. Arvion perusteella laaditaan yksilöllinen toimintasuunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta seurataan 1-3 kuukauden kuluttua.

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan asiakas- potilastietojärjestelmään.

Jos mikään edellä mainituista ehdoista ei täyty, toimi seuraavan haitarivalikon mukaisesti.

Jos kaatumista ei ole tapahtunut, mutta asiakas/potilas kertoo liikkumis- tai tasapainohaasteista ja/tai kaatumisen pelosta, kaatumisvaara voi olla kohonnut. 

Arvioi kaatumisvaaraa kävelynopeuden mittaamisella (tai Timed up and Go eli TUG -testillä).

  • Kävelynopeus on ≥ 0,8 m/s -> kaatumisvaara ei ole merkittävästi kohonnut (matala):
    • Yleinen neuvonta kaatumisvaaran vähentämiseksi (materiaalit sivun lopussa)
    • Kaatumisvaara arvioidaan uudestaan 12 kuukauden kuluessa
  • Kävelynopeus on < 0,8 m/s -> kaatumisvaaran on kohonnut: 

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan asiakas- potilastietojärjestelmään.

Jos vastaus kaikkiin seulontakysymyksiin on "ei", kaatumisvaara ei ole merkittävästi kohonnut,  

Kaikki iäkkäät hyötyvät yleisestä neuvonnasta miten heidän omaa ja/tai läheistensä kaatumisvaaraan voidaan vaikuttaa (materiaalit sivun lopussa).

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan asiakas- potilastietojärjestelmään.

Kaikki kaatumisen vuoksi terveydenhuollossa asioivat (tai hoitoon tulevat) ovat lähtökohtaisesti korkeassa (uudelleen) kaatumisvaarassa:

Jos yksikin allaolevista ehdoista täyttyy, yksilöllä on korkea (uudelleen) kaatumisvaara:

  1. Kaatumisesta on aiheutunut vamma
  2. Kaksi (2) tai enemmän kaatumista edellisen 12 kuukauden aikana
  3. Gerastenia tunnistettavissa (iäkkään ihmisen hauraus)
  4. Kaatumisen jälkeen maannut lattialla, eikä ole pysty nousemaan ylös
  5. Kaatumiseen on liittynyt pyörtyminen tai tajunnan menetys

Kaikille korkeassa kaatumisvaarassa oleville tulee tehdä kokonaisvaltainen ja monialainen kaatumisvaaran arvio esim: IKINÄ -malli tai geriatrinen kokonaisvaltainen arvio. Arvion perusteella laaditaan yksilöllinen toimintasuunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta seurataan 1-3 kuukauden kuluttua.

Jos mikään edellä mainituista ehdoista ei täyty, toimi edeltävien kohtien mukaisesti (seulontakysymykset).

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan asiakas- potilastietojärjestelmään.

Kaatumisten ehkäisyn yksityiskohtaiset toimintamallit eri palveluissa

Sairaaloiden vuodeosastot (yksityiskohtainen toimintamalli on päivityksessä)

  • Sairaalahoidossa olevat yli 65-vuotiaat ovat lähtökohtaisesti korkeassa kaatumisvaarassa ja heille tulee tehdä monisyinen kaatumisvaaran arviointi.
    • Kaatumisvaaran varhaiseen tunnistamiseen voidaan käyttää lyhyttä kaatumisvaaran arviointimittaria (FRAT), mutta se ei korvaa monisyistä kaatumisvaaran arviointia.
    • Tunnistetut kaatumisen vaaratekijät kirjataan potilastietoihin (hoitokertomus).
  • Kaikille osastohoidossa oleville, joilla on tunnistettu kohonnut tai korkea kaatumisvaara, tehdään yksilöllinen suunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi.
    • Kaatumisten ehkäisy on tehokkainta, kun vaikutetaan yhtäaikaisesti useampaan kuin yhteen tunnistettuun kaatumisen vaaratekijään.
    • Suunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi kirjataan potilastietoihin (hoitokertomus)
  • Kaikille sairaalahoidossa oleville yli 65-vuotiaille ja muille korkeassa kaatumisvaarassa oleville tulee antaa kohdennettua neuvontaa kaatumisen ehkäisystä.
    • hyödynnä yksilöllisessä ohjauksessa valmiita materiaaleja (hoitoketjun lopussa)
  • Osastojakson päätteeksi järjestetään tarvittavat jatkotoimenpiteet kaatumisvaaran vähentämiseksi. Huomio jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa:

 

Koti- ja asumispalvelujen asiakkaat

  • Koti- ja asumispalveluiden palvelualueella käytetään RAI-järjestelmää tiedonkeruuseen, asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä asiakas-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen.
  • Kaikille koti- ja asumispalvelujen asiakkaille, joilla on kohonnut kaatumisvaara, tehdään kaatumisvaaran arviointi RAI-työkalun avulla.
  • Lue lisää:

Avosairaanhoidossa noudatetaan kaatumisten ehkäisyn yleistä toimintamallia.

Kun tunnistat korkean kaatumisvaaran:

  • Korkeassa kaatumisvaarassa olevista viedään tieto hoitajan yhteydenottokirjalle (Lifecare).
    • Yhteydenoton perusteella asiakas kutsutaan sairaanhoitajan IKINÄ-vastaanotolle, jossa tehdään laaja kaatumisvaaran arviointi ja toimenpidesuunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi.
  • Asiakkaita voidaan viedä hoitajan yhteydenottokirjalle muistakin palveluista (mm. erikoissairaanhoito, ikääntyneiden ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ja osastonjakson jälkeen jatkoselvitykset).
  • Huom. Jos asiakas on ikääntyneiden kotihoidon (tai asumisen) asiakas kaatumisvaaran arviointi tapahtuu oman yksikön kautta (RAI-arviointi).

Katso tarkempi ohjeistus:


 

Yleiset ohjeet erikoissairaanhoidon vastaanottotoimintaan: 

Kaatumis- ja putoamistapaturmien ilmoittaminen ja seuranta

Hyvinvointialueella käytetään yhtenäisiä mittareita, joilla selvitetään hoidon / palvelun aikana tapahtuneita kaatumis -ja putoamistapaturmia.  Ajantasaisten ja luotettavien tietojen saamiseksi, jokaisesta kaatumis- ja putoamistapaturmasta tehdään ilmoitus Laatuportti-järjestelmään. Haittaa-aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten selvittämiseksi, ilmoitukseen merkitään erikseen kaatumisen tai putoamisen aiheuttama haitta-aste (kts ohje alla).

Lue lisää:

Kaatumisten ehkäisyn tueksi

Ortostaattinen koe (verenpaineen ja sykkeen muutos, makuulta seisomaan noustessa)

Useat lääkkeet ja autonomista hermostoa vaurioittavat sairaudet lisäävät ortostaattisen hypotension riskiä. Ortostaattinen hypotensio tarkoittaa verenpaineen laskua yli 20/10mmHg 1-3 minuuttia seisomaanousun jälkeen. 

Ortostaattisen kokeen suorittaminen (ohje)

  • Jos havaitaan merkitsevää verenpaineen laskua (yli 20/10mmHg) arvioidaan voidaanko ortostatismia aiheuttavia lääkkeitä vähentää
  • jos tehdään lääkemuutoksia: ortosaattinen koe voidaan uusia muutaman päivän kuluttua

Jos ortostaattinen koe ei ole mahdollinen, mitataan verenpaine seisten potilaan seisomaannousun jälkeen.

Lisätietoa: Tasapainoilu verenpaineen hoidon ja ortostaattisen hypotension välillä (duodecimlehti.fi)

Lääkitys

Useat lääkkeet ja etenkin monilääkitys lisäävät kaatumisriskiä. Lääkityksen ajantasaisuuden säännöllinen tarkistaminen on tärkeä osa iäkkäiden kaatumisten ehkäisyä. Lääkityksen ajantasaisuus on tärkeä tarkistaa etenkin, kun asiakkaan käynti-/tulosyy terveydenhuoltoon on kaatuminen.

Lisätietoa

Kaatumisen pelko (huoli kaatumisvaarasta)

Kaatumisen pelko lisää kaatumisen riskiä. Kaatumisen pelko vähentää yksilön aktiviisutta ja osallistumista fyysisiin ja sosiaalisiin toimintoihin arjessa ja laskee mielialaa. Kaikki kaatumisen pelkoa kokevat tulisi ohjata fysioterapiaan arvioon.

  • Kaatumisen pelkoa voidaan arvioida erillisellä mittarilla iäkkäiltä kaatumispelkokyselyllä (FES-I), jossa suurempi pistemäärä viittaa suurempaan kaatumisen pelkoon
    • suurentuneen kaatumisen pelon rajana voidaan käyttää yli 23 pistettä

Kirjaa FES-I tulos potilastietoihin

Lisätietoa:

Toimintakyky

Heikentynyt toimintakyky ja vähäinen fyysinen aktiivisuus lisäävät merkittävästi kaatumisvaaraa.

Kävelynopeuden mittaaminen

  • yli 0,8 m/s -> matala riski kaatumiselle
  • alle 0,8 m/s -> kohonnut riski kaatumiselle

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö eli SPPB (Short physical performance Battery) 

  • pistemäärä 9/12 tai alle ennakoi kohonnutta kaatumisriskiä
  • pistemäärä 6/12 tai alle ennakoi merkittävästi kohonnutta kaatumisriskiä 

Lisätietoa: Liikkumis- ja toimintakyvyn testaaminen - THL (SPPB)

Ravitsemus

Vajaaravitsemus lisää kaatumisen riskiä. Vajaaravitsemusta arvioidaan seuraavin mittarein:

Muisti ja kognitio

Muistisairaudet ja kognition heikentyminen lisäävät kaatumisriskiä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja: havaitsemista, ajattelua ja muistamista.

Muistin ja kognition selvittämisessä voidaan käyttää MMSE -testiä (mini mental state examination).

Lisätietoa: Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut (kaypahoito.fi)

Mieliala ja masennus

Alkoholi

Lisääntynyt alkoholin käyttö lisää merkittävästi kaatumisriskiä. Alkoholin käyttö kannattaa ottaa puheeksi ja sitä voidaan selvittää seuraavin kyselyin:

Kaatumisvaaraa lisääviä tekijöitä on useita ja suurimpaan osaan näistä tekijöistä voidaan vaikuttaa. Lue lisää kaatumisvaaraa lisäävistä tekijöistä UKK-instituutin sivuilta.

Ammattilaisille suunnattu verkkokurssi kaatumisten ehkäisyyn:

Hyödynnä valmiita ja tutkitusti tehokkaita harjoitusohjelmia kaatumisten ehkäisyyn:

Hyödynnä alueellisen kaatumisehkäistyverkoston materiaaleja (AKE-verkosto) kaatumisten ehkäisytyössä:

Ohjaus ja neuvonta on tehokkainta, kun siinä keskitytään yksilöllisesti tunnistettujen vaaratekijöiden vähentämiseen. 

Hyödynnä seuraavia materiaaleja: 

Polku -Intran kaatumisten ehkäisyn sivustolla ylläpidetään mm. sisäisiä koulutusmateriaaleja.

Lue lisää:

Toimintamallin tiedot

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Iäkkäiden henkilöiden yleisimmät tapaturmatyypit ovat kaatumiset ja putoamiset. Kaatumiset lisäävät hoidontarvetta ja aiheuttavat turhaa kipua sekä epäinhimillistä kärsimystä. Lisäksi kaatumiset lisäävät tuntuvasti yhteiskunnallisia kustannuksia. Kaatumisten ehkäiseminen on iäkkäiden henkilöiden turvallisen elämän varmistamiseksi ensiarvoisen tärkeää.

Kaatumisten ehkäisyn toimintamallin tavoitteena on: 

  • Ohjata systemaattiseen ja varhaiseen kaatumisvaaran tunnistamiseen
  • Ohjata aloittamaan moniammatillisesti kaatumisvaaraa vähentävät toimenpiteet yksilöllisen arvion perusteella
  • Ohjata systemaattiseen hoidon tai palvelun aikana tapahtuneiden kaatumisten ja putoamisten raportointiin.
  • Tarjota ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa tehokkaista kaatumisten ehkäisyn keinoista
  • Kansallisena tavoitteena on vähentää kaatumisista johtuvien lonkkamurtumien määrää iäkkäillä yksilöillä 

Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, fysiatria, Hyvaks
Mari Holm, kliininen asiantuntija fysioterapeutti, kuntoutuspalvelut
Minna Palmu, kliininen asiantuntija fysioterapeutti, kuntoutuspalvelut
Hanna Lampinen, kliinisen hoitotyön asiantuntija, koti- ja asumispalvelut, Hyvaks

Toimintamallin on hyväksynyt:
Heljä Lundgén-Laine, johtajaylihoitaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, Hyvaks

Toimintamallin taustalla on kansainvälinen kaatumisten ehkäisyn  suositus, joka on sovitettu Suomeen.

Toimintamalli on julkaistu Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvaks.fi -verkkosivuilla v. 2024.

Toimintamalli päivitetään 2 vuoden välein ja tarpeen mukaan.

Yhteyshenkilö

Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, teemu.elomaa(at)hyvaks.fi