Hyppää pääsisältöön
Henkilö kutoo villalangalla.

Ikääntyneen psykoosien hoito- ja palveluketju

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Kuvattuna on erikseen asiakkaan ja ammattilaisen osio, mutta molemmat osiot ovat kaikkien hyödynnettävissä. 

Asiakkaan osio sisältää:

  • Vinkkejä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
  • Tietoa psykooseista ja niiden hoidosta
  • Oiremittareita voinnin arvioimiseksi
  • Omahoito-ohjeita
  • Yhteystiedot palveluihin

Hoito- ja palveluketju toimii ammattilaisen apuvälineenä asiakkaan tilanteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ketjussa on kuvattu ikääntyneiden psykoosien tunnistaminen, tutkiminen ja hoito. Ketjun tavoitteena on yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä. 

Ennaltaehkäisy

Mielen hyvinvointia on mahdollista vahvistaa kiinnittämällä huomiota arjen toimintoihin. Keskeisiä toimia ovat sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavat menetelmät. Jokainen tarvitsee elämäänsä sosiaalisia kontakteja ja asioista puhuminen luotettavan ihmisen kanssa helpottaa oloa. Myös mielekäs tekeminen ja uuden oppiminen tukevat mielen hyvinvointia. Terveellisiin elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota:

  • Säännöllinen liikunta hoitaa kehoa ja mieltä, myös kevyt liikunta ja kotityöt tukevat hyvinvointia ja terveyttä. Tutustu Keski-Suomen liikuntamahdollisuuksiin.
  • Riittävä määrä lepoa tukee jaksamista arjen toiminnoissa. 
  • Terveyttä edistävä ruokailu tekee hyvää niin aivo- kuin sydänterveydelle.
  • Alkoholin käytön tulisi olla kohtuullista, yli 65- vuotias ei saisi yhdellä juomiskerralla nauttia 2 annosta enempää tai viikossa yli 7 annosta. Tiettyjen sairauksien ja lääkityksien yhteydessä suositellaan täysraittiutta. 
  • Vältä runsasta kofeiinin käyttöä.

Ikääntymiseen voi liittyä toimintakyvyn laskua, sairauksia ja menetyksiä, jotka heijastuvat mielen hyvinvointiin. Kertynyt elämänviisaus, aikaisempi selviytymisen kokemus ja joustava suhtautuminen muutoksiin helpottavat sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen. 

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa terveellisistä elämäntavoista:

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta:

Omahoito-ohjelmia ja harjoituksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen

Alla olevista linkeistä löydät tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla voit vahvistaa mielen hyvinvointia. Tutustu ja kokeile.

Ryhmä- ja vertaistoimintaa hyvinvoinnin tueksi

Mielen hyvinvoinnin huomioiminen on jokaisen ammattilaisen tehtävä, mielenterveys kuuluu kaikille. Ammattilaisen tehtävänä on tukea asiakasta mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja auttaa tunnistamaan mielen voimavaroja lisääviä tekijöitä.  

Ammattilaisen tehtävänä on antaa tietoa erilaisista itse- ja omahoito mahdollisuuksista sekä tarvittaessa ohjata asiakas hoidon tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle.

Seuraavilta sivuilta löydät tietoa ikääntyneiden mielenterveydestä sekä materiaalia mielenterveyttä edistävän ryhmä- ja yksilötoiminnan järjestämiseen. 

Lisätietoa

Tunnistaminen

Mitä on psykoosi?

Psykoosi määritellään mielenterveyden häiriöksi, jossa todellisuudentaju on häiriintynyt. Tällöin on vaikea erottaa mikä on totta ja mikä ei. Psykoosiin saattaa liittyä myös toimintakyvyn laskua. Suurin osa psykoosisairauksista puhkeaa varhaisessa aikuisiässä, mutta psykoosioireet voivat ilmaantua ensikertaa myös varttuneemmalla iällä. 

Yksittäinen harha-aistimus, kuten kuuloharha tai harhakuva ei merkitse psykoosia. Tämän tyyppisiä kokemuksia voi esiintyä esimerkiksi läheisen kuolemaan liittyvässä surussa. Tällöin ihminen ymmärtää ettei kokemus ole todellinen, joten kyseessä ei ole psykoosi.

Psykoosioireet voivat olla lyhytkestoisia ja ohimeneviä. Oireiden taustalla voi olla fyysinen sairaus, esimerkiksi muistisairaus, Parkinsonin tauti tai aivovamma. Myös  päihteidenkäyttö voi aiheuttaa psykoosioireita.  Aistivajeet, kuten heikentynyt kuulo tai näkö voivat toimia altistavina tekijöinä oireille. Myös joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksena voi ilmetä psykoottisia oireita. Oireet väistyvät, kun taustalla oleva syy hoidetaan. Aina aiheuttavan syyn hoitaminen ei ole mahdollista ja silloin pyritään oireiden tehokkaaseen hoitoon.

Pitkäkestoisia psykoosioireita esiintyy esimerkiksi skitsofreniassa ja harhaluuloisuushäiriössä. Pitkäaikaisiin psykoosisairauksiin liittyy oireiden uusiutumisen riski. Tätä edeltää usein tietyt varomerkit, joita sairastunut ja läheiset voivat oppivat tunnistamaan. Varomerkkejä, jotka tyypillisesti ennakoivat oireiden pahenemista ovat esimerkiksi unettomuus, vetäytyminen sosiaalisista suhteista, muuttunut käytös. ahdistuneisuus ja keskittymisvaikeudet. Varomerkkien ilmaantuessa on sairastuneen tai läheisten tärkeä olla yhteydessä hoidosta vastaavaan terveydenhuollon ammattilaiseen. 

Psykoosin oireet

Tyypillisiä psykoosioireita ovat harhaluulot ja aistiharhat. Harhat voivat liittyä mihin tahansa aistiin, yleisimpiä ovat kuulo- ja näköharhat. Tällöin sairastunut kuulee tai näkee asioita, joita muut eivät pysty kokemaan. Sairastunut kokee nämä todellisina ja joskus tilanteen erilainen tulkinta voi aiheuttaa ristiriitoja sairastuneen, läheisten ja hoitoon osallistuvien ammattilaisten välillä. Muita tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi:

  • Muutokset käyttäytymisessä
  • Tunne-elämän latistuminen
  • Ärtyisyys
  • Muutokset toimintakyvyssä, vaikeus huolehtia itsestä
  • Häiriöt ajatustoiminnassa, esimerkiksi ajatus seuraamisesta tai vainoamisesta, kokemus ajatusten lukemisesta
  • Puheen hajanaisuus ja seikkaperäisyys

Psykoosioireita ja psykoosisairauksia voidaan hoitaa tehokkaasti. Koska oireiden taustalla voi olla useita eri syitä, vaatii ikääntyneen psykoosioireiden tutkiminen ja hoito monialaista osaamista. Oireista kertominen voi tuntua pelottavalta ja siihen voi liittyä häpeää, mutta usein puhuminen helpottaa oloa. Älä jää yksin. 

Jos oireet ovat hankalia heikentäen toimintakykyä ja kotona pärjäämistä, hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen arvioon oman alueen sosiaali- ja terveyskeskukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan. Lievissä oireissa voit ottaa yhteyttä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. Jos olet koti- tai asumispalveluiden asiakas, kerro voinnistasi hoitoosi osallistuvalle työntekijälle. Kiireellistä hoitoa vaativassa tilanteessa soita päivystysapuun 116 117, hätätilanteessa soita 112.

Tukea arjen haasteisiin

Mikäli sinulla on taloudellisia huolia, vaikea perhetilanne tai tarvitset apua kotona pärjäämisen tueksi, voit olla yhteydessä etäpalveluna sosiaaliohjaajaan tai soittaa ikääntyneiden asiakasohjaukseen. Jos kotona on lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa, voit hakeutua turvakotiin

Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

Lisätietoa psykoosista

Ikääntymisen myötä riski psykoottisten oireiden esiintymiselle kasvaa. Mikäli psykoosioireet puhkeavat ensimmäistä kertaa iäkkäänä, edellyttää tilanne aina välitöntä fyysisen terveydentilan arviota, jos taustalla ei ole perussairautta johon oireet voisivat liittyä. Taustalla voi olla psykiatrisen sairauden paheneminen, mutta ikääntyneellä psykoosioireita voi selittää useat eri tekijät, kuten muistisairaus, infektiot, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, lääkitykseen liittyvät haitat tai päihteidenkäyttö. Skitsofrenian puhkeaminen myöhäisellä iällä on mahdollista, mutta harvinaista. 

Psykoottisen potilaan kohtaaminen:

  • Huolehdi omasta turvallisuudestasi, tutustu turvallisen kotikäynnin ohjeisiin (vaatii kirjautumisen)
  • Kohtaa potilas rauhallisesti ja empaattisesti
  • Pyri rauhoittamaan ympäristö ylimääräisiltä ärsykkeiltä
  • Pyri vahvistamaan potilaan turvallisuuden tunnetta, usein potilas on peloissaan
  • Kerro potilaalle, että haluat auttaa
  • Osoita kiinnostusta potilaan kertomaa kohtaan
  • Älä kiistä tai vähättele potilaan harhoja, mutta älä myöskään lähde niihin mukaan
  • Keskustelun painopiste ei ole harhoissa vaan tilanteeseen liittyvissä stressitekijöissä
  • Tarkkaile tilannetta, tunnista uhkatilanteen varomerkit 
  • Huomioi potilaan läheiset

Seuraavien kysymysten avulla voit kartoittaa asiakkaan tilannetta: 

  • Kuinka olet nukkunut?
  • Onko muutoksia keskittymiskyvyssä? 
  • Onko sosiaalisissa suhteissa tapahtunut muutoksia, esim. vetäytymistä tai ristiriitoja läheisten kanssa?
  • Onko toimintakyvyssä tapahtunut muutoksia? 
  • Onko ruokahalun tai painon muutoksia?
  • Elämäntilanne, onko ajankohtaisia kuormitustekijöitä esim. omaishoitajuus. suru, traumaattinen kokemus?
  • Onko aikaisempaa psykiatrista sairaus- ja hoitohistoria?
  • Asiakkaan oma arvio mielialasta 
  • Mahdolliset lääkemuutokset, onko aloitettu uusia tai lopetettu vanhoja lääkkeitä, kuinka potilaan lääkehoito on toteutunut
  • Päihteidenkäyttö ja riippuvuudet
  • Onko aistiharhoja?
  • Onko turvattomuutta tai pelkoja?
  • Onko kuoleman toiveita tai itsetuhoajatuksia?  Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen - innokylä (pdf)
  • Onko asiakas kokenut väkivaltaa?  Ota väkivalta puheeksi

Jos asiakkaalla on tarvetta kotihoidon palveluille, ota yhteyttä keskitettyyn asiakasohjaukseen, josta voidaan järjestää palvelutarpeen arvio ja aloittaa tarvittaessa kuntouttava arviointijakso.

Psykoosioireita aiheuttavia sairauksia 

Skitsofrenia

  • Ikääntyneellä skitsofreniapotilaalla masennus- ja ahdistusoireet yleisiä
  • Kognitiivista heikentymistä suurella osalla sairastuneista, hankaloittaa arjessa selviytymistä
  • Huomioi erityisesti fyysinen terveydentila; sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, infektiot, suun terveys
  • Tutustu Skitsofrenian Käypä hoito -suositus

Harhaluuloisuushäiriö

  • Taustalla useita altistavia tekijöitä, kuten yksinäisyys, turvattomuus, epäluuloisuus, aistivajeet, toimintakyvyn lasku, hallinnan tunteen menettäminen
  • Harhaluuloisuushäiriöön voi liittyä samanaikaisesti masennus- ja ahdistusoireita
  • Harhat yleensä kapea-alaisia ja jäsentyneitä, liittyvät usein johonkin tilanteeseen, voivat olla hyvin todentuntuisia (mustasukkaisuus, seuraaminen/vainoaminen, sairauden pelko)
  • Hoitomyöntyvyys usein huono
  • Toimintakyky yleensä hyvä
  • Tutustu Ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriö, FinFami (pdf)

Psykoottinen masennus

  • Masennusoireiden lisäksi harhaluuloja ja aistiharhoja
  • Tyypillisiä harhaluuloja ovat vakuuttuneisuus synnin tai rikoksen tekemisestä. usko tulossa olevasta katastrofista, usko täydellisestä varattomuudesta, harhaluulot maha-suolikanavan toimintaan liittyen
  • Toimintakyky huono
  • Itsemurhayritykset yleisempiä kuin ei-psykoottisessa masennuksessa
  • Tutustu Psykoottinen masennus, Duodecim (pdf)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Muistisairaudet

Tutkiminen

Ensimmäistä kertaa esiintyvät psykoosioireet edellyttävät terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Alkuvaiheen tutkimukset käynnistyvät sairaanhoitajan tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Ammattilainen haastattelee sinua ja pyrkii kysymyksillä kartoittamaan esimerkiksi terveydentilaa, lääkitystä, sosiaalista verkostoa ja toimintakykyä. Lisäksi ammattilainen arvioi oiremittareita hyödyntäen mielialaa, ahdistuneisuutta ja päihteiden käyttöä. Luvallasi esitietoja voidaan kysyä myös läheisiltäsi. Lisäksi ammattilaisella on käytettävissä sairauskertomuksen tiedot. Haastattelun, tutkimusten ja sairauskertomustietojen perusteella määrätään tarvittavat jatkotutkimukset, joita voivat olla esimerkiksi verikokeet, virtsanäyte, muistitutkimukset ja pään kuvantaminen. Lisäksi arvioidaan mahdollista lääkehoidon tarvetta, jos oireet ovat häiritseviä. 

Halutessasi voit täyttää seuraavat oirekyselyt valmiiksi ennen ammattilaisen vastaanottoa. Oirekyselyt ovat osa voinnin arviota, niiden perusteella ei voi tehdä diagnoosia. Kyselyt eivät korvaa ammattilaisen kanssa käytyä keskustelua. 

Oirekyselyitä

Jos saat oirekyselyistä korkeat pisteet, ole yhteydessä alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen ajanvaraukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan voinnin arvioimiseksi. Lievissä oireissa voit ottaa yhteyttä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. Mikäli saat oirekyselyistä normaalin tuloksen, mutta koet tarvitsevasi tukea, ole myös silloin yhteydessä terveyspalveluihin.

Terapianavigaattori 

Psyykkisen voinnin alkukartoituksessa voit hyödyntää myös terapianavigaattoria, jonka avulla voidaan tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Terapianavigaattori täytetään nimettömänä. Kyselyn avulla saat tietoa oireiden laadusta ja mahdollisesta psykososiaalisen hoidon tai muun tuen tarpeesta. Terapianavigaattori on suunniteltu ensisijaisesti työikäisen väestön käyttöön, joten kaikkien oiremittareiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa ikääntyneille. 

Halutessasi täytä terapianavigaattori. Seuraa ohjeita, ota saamasi koodi talteen ja ole tarvittaessa kuukauden sisällä yhteydessä  mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan tai mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. jossa ammattilainen käy kanssasi tulokset läpi ja suunnittelee  tarpeenmukaisen hoidon.

Kaikkien digitaalisten palveluiden käyttö on vapaaehtoista, voit asioida tuttuun tapaan omissa terveyspalveluissasi.

Kaikki ammattilaiset

Psykoottisen potilaan tutkiminen perustuu esitietojen kartoitukseen, huolelliseen psykiatriseen haastatteluun ja fyysisen terveydentilan tutkimuksiin.  Voit hyödyntää arvioinnin apuna kiireellisen hoidon perusteet- ohjekirjastoa. Usein riittäviä taustatietoja ei saada potilaalta itseltään, joten potilaan luvalla on tärkeä haastatella potilaan läheisiä ja hoitoon osallistuvia ammattilaisia, kuten kotihoidon tai asumispalveluiden työntekijöitä.

  • Jos psykoosioireet ovat alkaneet äkillisesti ja uutena oireena, ohjaa potilas välittömästi lääkärin arvioon fyysisten syiden poissulkemiseksi. Lääkärin tehtävänä on arvioida myös ajoterveyttä.
  • Tarkasta milloin otettu perusverikokeet
  • Lääkelistan tarkastaminen, kuinka potilas käyttää lääkkeitä, huomioi itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet
  • Muistitoiminnot ja orientaatio, huomioi muistisairauden mahdollisuus
  • Psyykkisen voinnin ja toimintakyvyn arvio
  • Potilaan ulkoinen olemus, onko potilas pystynyt huolehtimaan itsestään
  • Käyttäytyminen, onko tilanteeseen nähden poikkeavaa käyttäytymistä 
  • Sairaudentunto ja motivaatio hoitoon, onko hoitokontaktia
  • Oireiden kesto, pyri tunnistamaan psykoosin vaihe
  • Itsemurhariskin arviointi
  • Arvioi mahdollista väkivallan uhkaa, huolehdi omasta turvallisuudestasi
  • Lähisuhdeväkivallan kartoituslomake - THL (pdf)
  • Mahdollisuuksien mukaan läheisten ja hoitoon osallistuvien haastattelu 
  • Oirekyselyiden täyttäminen

Oirekyselyt

Psykoosioireiden taustalla voi olla muistisairaus. MMSE-testi (pdf) tehdään akuuttitilanteen väistyttyä, jos sitä ei ole tehty viimeisen ½ vuoden aikana. Huomioi, että mielialaoireet vaikuttavat iäkkään kognitioon ja testi tulisi tehdä psyykkisen voinnin ollessa tasaista. Lievät oireet eivät ole este testin tekemiselle. Ohjaa potilas muistihoitajalle muistitutkimuksiin, jos MMSE pisteet ovat 25/30 tai sen alle. Lisätietoa löydät muistipotilaan hoitoketjusta.

Toimintakyvyn arviointi (RAI)

Hoidon ja palvelujen tarpeen arvioinnissa asiakkaan toimintakykyä arvioidaan RAI-arviointijärjestelmällä.  Säännöllisissä palveluissa (koti- ja asumispalvelut) asiakkaille tehdään toimintakyvyn kokonaisarvioinnit vähintään puolivuosittain ja voinnin oleellisesti muuttuessa. Asiakas- ja palveluohjauksessa, päivätoiminnassa, omaishoidon tuessa ja lyhytaikaisyksiköissä on käytössä kotihoidon RAIn osittaisarvioinnit. Hyödynnä toimintakyvyn arvioinnin (RAI) tietoja osana asiakkaan psyykkisen voinnin arviointia. 

Lisätietoa

Itsetuhoisuus

Itsemurhavaaran arviointi kuuluu psykoosipotilaan hoitoon ja itsetuhoajatusten esiintymisestä tulee kysyä osana arviointia ja hoitoa. Itsetuhoajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä. Jos potilaalla on itsetuhoisia ajatuksia ja tilanne herättää huolta, konsultoi tarvittaessa oman alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa tai päivystävää lääkäriä. Akuutissa tilanteessa soita 112, älä jätä potilasta yksin.

Lisätietoa

Itsemurhayrityksen jälkeinen arviointi

Itsemurhaa yrittänyt potilas kuuluu aina arvioida terveydenhuollossa. Fyysisen terveydentilan arvioinnin ja hoidon jälkeen lääkäri arvioi psyykkistä vointia. Yhteistyössä potilaan kanssa laaditaan hoito- ja turvasuunnitelma.

Itsemurhaa yrittänyt potilas tulee kohdata empaattisesti. Anna potilaan kertoa tapahtumien kulusta ja esitä tarvittaessa tarkentavia avoimia kysymyksiä. Potilaan kanssa käydään keskustellen läpi itsemurhayritystä edeltäneet tapahtumat, miksi potilas päätyi yrittämään itsemurhaa ja miten voisi ehkäistä vastaavan tilanteen jatkossa. Voit käyttää haastattelun apuvälineenä ketjuanalyysia. Osana arviointia huomioidaan potilaan läheiset ja tarvittaessa ohjataan heidät psykososiaalisen tuen pariin. Itsemurhayrityksen jälkeen potilas tarvitsee psykiatrista jatkohoitoa, varmista, että potilas on tietoinen missä jatkohoito toteutuu.

Lisätietoa

Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

Hoito

Hoito mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Jos sinulla todetaan hoitoa vaativia psykoosioireita, arvioidaan määräaikaisen hoitojakson tarve oman alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveyspalveluissa. Lääkäri voi tehdä lähetteen Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään mikäli tilanne edellyttää tarkempia tutkimuksia. Hoitojakson pituus suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti. Jos vastaanotolle saapuminen on haastavaa, voidaan käynti toteuttaa puhelinvastaanottona, kotikäyntinä tai etävastaanottona riippuen kuntasi tarjoamista palveluista. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärinlausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.

Tapaamisella ammattilainen arvioi vointiasi ja toteuttaa tukea antavaa, tavoitteellista keskusteluhoitoa. Saat tietoa sairaudesta ja sen oireista. Ammattilainen tukee ja ohjaa sinua terveellisiin elämäntapoihin, jotka ovat merkityksellisiä toipumisen kannalta. Sinulle saatetaan ohjata myös itsenäisesti tehtäviä harjoitteita. Mikäli sinulle on aloitettu lääkehoito, seuraa ammattilainen lääkehoidon vastetta ja huolehtii mahdollisista lääkehoitoon liittyvistä verikoe seurannoista. Hoitoon voi sisältyä myös läheistesi tapaaminen, joka toteutetaan yhteistyössä kanssasi. Sitoutuminen yhdessä sovittuun hoitoon nopeuttaa toipumista.

Myös muut hoitoosi osallistuvat ammattilaiset, kuten kotihoidon ja asumispalveluiden työntekijät tukevat sinua toipumisessa. Jatkohoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja hoidon päättymisestä sovitaan yhteistyössä kanssasi. Hoidon tavoitteena on oireiden helpottaminen tai niiden kanssa selviäminen sekä oireiden uusiutumisen ehkäisy.

Lääkehoito

Lääkehoito on keskeinen psykoosin hoitomuoto. Lääkkeet ovat tehokkaita ja helpottavat pääsääntöisesti oireita, mutta lääkehoito vaatii sinulta sitoutumista ja hieman kärsivällisyyttä, koska lääkkeen vaikutus ei ala heti. On yksilöllistä kuinka nopeasti lääkkeen vaikutus alkaa, mutta yleensä kuukauden kohdalla on saavutettu jonkinasteista hyötyä. On tärkeä ottaa lääkkeet päivittäin lääkärin määräämän ohjeen mukaan.

Psykoosilääkkeisiin kuten muihinkin lääkkeisiin voi liittyä haittavaikutuksia. Tämän vuoksi lääkehoito aloitetaan pienellä annoksella ja annosta nostetaan vähitellen vointiasi tiiviisti seuraten. Hoitoosi osallistuva työntekijä on tukenasi lääkehoidon aloituksessa.

Sairaalahoito

Vakavissa oirekuvissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa. Hoito voi toteutua terveyskeskuksen vuodeosastolla tai Sairaala Novan psykiatrian osastolla. Hoidosta vastaava lääkäri arvioi sopivan hoitopaikan. Jos sinulla todetaan vakava mielenterveyden häiriö, joka hoitamattomana pahenisi tai vaarantaisi oman tai muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden eikä muut mielenterveyspalvelut ole riittäviä, lääkärillä on velvollisuus toimittaa sinut tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen arvioon. 

Jos sinulla on ollut hoitava työntekijä mielenterveys- ja päihdepalveluissa ennen sairaalahoitoa, jatkuu hoitosuhde sairaalahoidon aikana ja sen jälkeen. Muissa tapauksissa jatkohoitokontakti psykiatrian avohoitoon sovitaan sairaalahoidon aikana.

Omahoito

Psykoosin hoidossa itse- ja omahoito ovat merkityksellisiä muun hoidon lisänä. Terveelliset elämäntavat vahvistavat mielenterveyttä ja tukevat toipumista. On tärkeä huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä, terveyttä edistävästä ravitsemuksesta, säännöllisestä liikunnasta ja välttää päihteiden käyttöä.

Sosiaaliset suhteet ovat merkityksellisiä ja läheisten antama tuki vaikuttaa toipumiseen. Lisäksi toisten seura antaa muuta ajateltavaa ja vie ajatuksia pois omista, joskus hankalistakin ajatuksista. Sosiaalisia kontakteja kannattaa ylläpitää, vaikka se ei aina ole helppoa. Jos sinulla ei ole läheisiä, voit tutustua järjestöjen ja seurakunnan toimintaan, joista voi löytää vertaistukea. 

Lisätietoa omahoidosta sekä terveellisistä elämäntavoista:

Jos tarvitset tukea liikunnan aloittamiseen, on sinulla mahdollisuus  maksuttomaan liikuntaneuvojan palveluun, jos palvelu on saatavilla kunnassasi.

Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

    Kaikki ammattilaiset

    Tarvittavien fyysisen terveydentilan tutkimusten jälkeen ikääntyneen ensipsykoosien hoito toteutetaan sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmässä tai sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jossa on mahdollisuus konsultoida psykiatria.  

    Jos potilaan oirekuva on lievä tai oireet ovat uusiutuneet, ohjaa  kokeilemaan mielenterveystalon omahoito-ohjelmia tai ohjaa potilaalle esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Anna tietoa terveellisistä elämäntavoista ja ohjaa mielekkään tekemisen pariin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kannusta potilasta liikkumaan, myös arkiliikunta tukee mielenterveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Tarvittaessa ohjaa potilas yksilölliseen liikuntaneuvontaan.

    Lievissä psykoosioireissa voit jatkaa voinnin seurantaa, mutta mikäli potilas tarvitsee tarkempaa arviota tai jatkohoitoa, varaa potilaalle aika sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluista. Jos potilas on kotihoidon etähoivan asiakas ja tarvitsee lyhytaikaista hoidollista keskusteluapua, voit olla yhteydessä mielenterveys ja riippuvuudet -etäpalveluun, jossa arvioidaan etäpalvelun soveltuvuus potilaalle. Katso tarkemmat ohjeet Sampo-ohjepankista (vaatii tunnistautumisen). Tarkempaa selvittelyä vaativia tilanteita ovat esimerkiksi itsetuhoisuus, potilaan toimintaa ohjaavat harhat, toimintakykyyn vaikuttavat oireet ja lääkitykseen liittyvät haasteet. 

    Lääkehoito

    Jos potilaalle on aloitettu psykoosilääkitys, tulee vointia seurata tiiviisti. Tietyt lääkkeet edellyttävät lääketurvallisuus seurantoja. Ikääntyneet ovat herkkiä psykoosilääkkeiden haittavaikutuksille, jotka saattavat ilmaantua nopeasti lääkkeen aloituksen jälkeen.  Myös yhteisvaikutusten mahdollisuus muiden lääkkeiden kanssa kasvaa. Lääkehoidon vaste tulee usein pidemmällä viiveellä, joten vointia on seurattava riittävän pitkään ennen mahdollista lääkkeen vaihtoa toiseen valmisteeseen. Kuukauden kohdalla on usein havaittavissa jonkinasteista hyötyä, mutta vasteessa voi kestää jopa 3-4 kuukautta. Pitkäaikaisen lääkehoidon vähentäminen tai lopetus edellyttää huolellista harkintaa ja riittävän pitkäaikaista voinnin seurantaa, jotta mahdollisiin voinnin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti.

    Potilaalle tulee antaa tietoa lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Ammattilaisen tehtävänä on arvioida hyöty-haittasuhdetta, saavutetaanko lääkkeellä todennäköisesti haittoja suurempi hyöty. Usein lääkehoidon aloitukseen tarvitaan tukea ja motivointia. Jos potilaalla on käytössä runsas lääkitys fyysisiin sairauksiin, saatetaan lääkehoidon aloittamisessa tarvita psykiatrin konsultaatiota. 

    Kuntoutus

    Ikääntyneen potilaan toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen arviointi on keskeinen osa hoitoa. Ikääntyneen toimintakyky laskee nopeasti ja kohentuu hitaasti, joten mahdollista kuntoutuksen tarvetta tulisi arvioida ennaltaehkäisevästi. Ikääntyneet hyötyvät ryhmämuotoisista toiminnoista, joita kunnat, hyvinvointialue, järjestöt ja yhdistykset tarjoavat monipuolisesti. Kannusta potilasta tutustumaan saatavilla oleviin palveluihin. 

    Jos potilaan toimintakyky on laskenut, tarvitaan myös kuntoutusta osana hoitoa. Kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi fysioterapia ja toimintaterapia, riippuen kunnan tarjoamista palveluista. Digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa fysioterapiaa etänä, palvelu laajenee vuoden 2024 aikana koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Tarkasta tämän hetkinen saatavuus tästä. Kotihoidon asiakkailla on mahdollisuus arkikuntoutukseen. Voit ohjata kotihoidon asiakkaan arkikuntoutukseen, jos asiakkaan toimintakyky on laskenut äkillisesti ja tarvitaan tehostettua kuntoutusta. Lisätietoa arkikuntouksesta saat potilaan kotihoidon tiimistä.

    Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollisuus saada 16-67 -vuotiaan henkilön, jolla työ-tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveydenhäiriön vuoksi ja psykiatri on arvioinut terapian tarpeelliseksi työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi ja parantamiseksi. 

    Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

    Hoidon lähtökohtana on kliiniseen tutkimukseen perustuva diagnoosi, potilaan kokemat oireet, arvioitu hoidon tarve ja vaikuttaviksi todetut hoitomuodot. Yhteistyössä potilaan kanssa laaditaan hoitosuunnitelma, jossa on kuvattu potilaan esille tuomat ongelmat, valitut hoitomenetelmät ja hoidon tavoitteet.  Yhdessä laaditut tavoitteet parantavat hoitoon sitoutumista. Psykoosisairauksissa hoitojaksot ovat usein pitkiä, hoitosuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti ja voinnin muuttuessa olennaisesti. 

    Psykoedukaatio kuuluu psykoosipotilaan hyvään hoitoon. Se sisältää muun muassa tiedon antamista sairaudesta, sen hoidosta ja toipumisesta. Psykoedukaatio auttaa potilaan lisäksi myös läheisiä. Potilaan läheiset huomioidaan ja selvitetään mahdollisten tukipalveluiden tarve kotiin. Potilas tarvitsee säännöllistä voinnin seurantaa akuuttivaiheessa, mutta myös toipumisvaiheessa, jotta mahdolliset voinnin muutokset havaitaan varhaisessa vaiheessa. 

    Mikäli potilaan voinnissa ei tapahdu kohentumista hoidon myötä, voi hoidosta vastaava lääkäri tehdä lähetteen Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään tai psykiatrian osastolle. Yleisimmin erikoissairaanhoitoa vaativia tilanteita ovat:

    • Ensipsykoosi
    • Potilas toimii harhojen ohjaamana ja on vaaraksi itselleen tai muille
    • Sairaudentunnottomuus ja huono hoitomotivaatio
    • Erotusdiagnostiset tilanteet
    • Lääkeresistentit, huonosti hoidolle reagoivat psykoosioireet
    • Vakava itsetuhoisuus
    • Toimintakykyyn vaikuttavat oirekuvat

    Lisätietoa:

    Yhteystiedot palveluihin

    Terveydentilaan liittyvissä kiiretilanteissa hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasema on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112.

    Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen tehtävänä on antaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta sekä ennaltaehkäisevistä että hyvinvointialueen palveluista. 

    Konsultaatio- ja läheteohjeet ammattilaiselle

    Konsultoi ensisijaisesti oman alueen terveyskeskuslääkäriä tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa.

    Sairaala Nova vanhuspsykiatrian työryhmän konsultaatiot:

    • Sairaanhoitajan puhelinkonsultaatioaika ma-to 8-15, pe 8-14 (hoitoonohjaus, hoitotyö, mentorointi- ja työnohjauspyynnöt sekä lääkärin konsultaatiopyynnöt)  Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, vaatii tunnistautumisen)
    • Kiireettömät psykiatrin konsultaatiot lähetteellä
    • Vanhuspsykiatrian työryhmässä hoidossa olevien potilaiden osalta psykiatrin konsultaatiot myös Lifecare viestillä

    Psykiatrinen sairaalahoito

    Psykiatrisen osastohoidon tarpeen arvioinnissa konsultoi psykiatrian akuuttityöryhmää 24/7, Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, vaatii tunnistautumisen)

    Läheteohjeet Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään:

    Läheteohjeet neuromodulaatiohoitoihin:

    Psykiatrinen osastohoito:

    Hoito- ja palveluketjutiedot

    Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on:

    • Parantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tiedon saantia saatavilla olevista palveluista
    • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
    • Edistää asiakkaan omahoidon mahdollisuuksia 
    • Yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä Keski-Suomen hyvinvointialueella
    • Sujuvoittaa ja selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä
    • Vahvistaa ammattilaisten osaamista ikääntyneiden psykoosien tunnistamisessa ja hoidossa
    • Toimia perehdyttämisen apuvälineenä
    • Hoito- ja palveluketjun sisältö perustuu Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
    • Hoito- ja palveluketjun laadintaan on osallistunut moniammatillinen työryhmä, jossa on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita
    • Maakunnallinen työryhmä aloitti työskentelyn vuonna 2022
    • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
    • Hoito- ja palveluketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta

    Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa:

    • Hoito- ja palveluketjun sisältö

    Maria Pynnönen, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, maria.j.pynnonen@hyvaks.fi

    • Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

    Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue, kehittämispalvelut,  johanna.kinnunen@hyvaks.fi

    • Blomberg Erja, toiminnanjohtaja, Jyväskylän Suvanto ry
    • Harjula Annukka, kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijakouluttaja
    • Huisman Therese, sairaanhoitaja, vanhuspsykiatrian työryhmä, Sairaala Nova
    • Jokihaara Anna-Kaisa, sosiaalityöntekijä, ikääntyneiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, Jyväskylä
    • Kalliomäki Päivi, palveluohjaaja, ikääntyneiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, Jyväskylä
    • Kemppainen Kati, projektityöntekijä, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke
    • Kinnunen Annukka, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Saarijärvi
    • Kivistö Mervi, RAI-koordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue
    • Korpela Jani, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
    • Koskela Elina, sairaanhoitaja, kotihoito, Jyväskylä
    • Pynnönen Maria, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
    • Runsten Silja, psykiatrian erikoislääkäri, vanhuspsykiatrian työryhmä, Sairaala Nova
    • Savonen Sami, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
    • Tirkkonen Jaana, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Jyväskylä
    • Utriainen Mervi, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pihtipudas