Polku kulkee aurinkoisen metsän läpi.

Ikääntyneen päihdehäiriöiden ja riippuvuuksien hoito- ja palveluketju

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Kuvattuna on erikseen asiakkaan ja ammattilaisen osio, mutta molemmat osiot ovat kaikkien hyödynnettävissä. 

Asiakkaan osio sisältää:

  • Vinkkejä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
  • Tietoa päihdehäiriöistä ja riippuvuuksista
  • Oiremittareita voinnin arvioimiseksi  
  • Omahoito-ohjeita
  • Yhteystiedot palveluihin  

Hoito- ja palveluketju toimii ammattilaisen apuvälineenä asiakkaan tilanteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ketjussa on kuvattu ikääntyneen päihdehäiriöiden ja riippuvuuksien tunnistaminen, tutkiminen ja hoito. Ketjussa painottuu alkoholin käyttöön liittyvät teemat, koska se on ikääntyneiden yleisin riippuvuusongelma. Ketjun sisältöä voi soveltaa myös muiden riippuvuuksien, esimerkiksi ongelmapelaamisen kohdalla. Ketjun tavoitteena on yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

Ikääntyneen päihdehäiriöt ja riippuvuudet

Päihteet

Ikääntyneiden yleisimmin käyttämä päihde on alkoholi, jonka käyttö on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Huumeiden käyttö on Suomessa harvinaista yli 65- vuotiailla, mutta lääkkeiden väärinkäyttöä esiintyy myös ikääntyneillä. Yksiselitteistä syytä alkoholin käytön kasvuun ei ole, mutta taustalla on yleinen vapaampi suhtautuminen alkoholin käyttöön ja alkoholin saannin helpottuminen.

Yksilötasolla syynä alkoholin käyttöön voi olla esimerkiksi:

  • Eläkkeelle jääminen
  • Kivut
  • Kuormittava elämäntilanne kuten omaishoitajuus
  • Merkityksettömyyden tunne
  • Mielialahäiriöt
  • Sosiaaliset tapahtumat
  • Unettomuus
  • Yksinäisyys

Alkoholista saatetaan hakea helpotusta erilaisiin vaivoihin ja oireisiin, mutta pääsääntöisesti se pahentaa niitä oireita, joihin helpotusta on lähdetty hakemaan.  

Alkoholin vaikutukset voimistuvat ikääntymisen myötä. Tämä johtuu elimistössä tapahtuvista muutoksista kuten elimistön vesimäärän pienenemisestä ja rasvan osuuden lisääntymisestä. Alkoholi vaikuttaa voimakkaammin, kun kehon vesimäärä pienenee. Ikääntyessä maksan ja munuaisten toiminta heikkenee, joka vaikuttaa alkoholin poistumiseen. Myös keskushermosto sietää huonommin alkoholia ja näistä tekijöistä johtuen ikääntynyt sietää alkoholia huonommin ja humaltuu nopeammin. 

Alkoholin aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi:

  • Ihmissuhdeongelmat
  • Lääkkeiden ja alkoholin haitalliset yhteisvaikutukset 
  • Masennus ja ahdistus 
  • Muistihäiriöt 
  • Nestetasapainon häiriöt
  • Taloudelliset haitat 
  • Tapaturmat, kaatumiset
  • Uniongelmat 
  • Vatsavaivat 

Alkoholinkäytön riskirajat yli 65- vuotiailla

  • Enintään kaksi annosta kerralla tai
  • Enintään seitsemän annosta viikossa
  • Yksi annos on:
    • 1 pullo (0,33l) keskiolutta tai siideriä
    • 1 lasillinen (12cl) viiniä
    • 1 annos (4 cl) väkeviä

Lisätietoa:

Muut riippuvuudet

Riippuvuus voi kehittyä lähes mihin tahansa toimintaan tai aineeseen, joka tuottaa aluksi mielihyvää. Aine tai toiminta lisää aivojen dopamiinitasoa, joka saa ihmisen tuntemaan mielihyvää. Yleisimmin riippuvuus liitetään alkoholiin, mutta riippuvainen voi olla esimerkiksi lääkkeistä, rahapeleistä, syömisestä tai tupakasta. Riippuvuushäiriön kehittymisen taustalla on useita syitä. Taustalla voi olla perinnölliset tekijät, mielenterveyden häiriöt, opitut tavat tai riippuvuus voi syntyä elämäntilannekriisin yhteydessä. Riippuvuudet voivat toimia jännityksen tuojana elämään, niistä voidaan hakea apua stressiin ja elämän vaikeuksiin. 

Riippuvuudet voidaan jakaa fyysisiin ja psyykkisiin riippuvuuksiin. Fyysinen riippuvuus tarkoittaa elimistön tottumista riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen. Fyysiseen riippuvuuteen liittyy erilaiset vieroitusoireet, kun riippuvuutta aiheuttava aine poistuu elimistöstä. Psyykkinen riippuvuus syntyy tottumisen myötä. Esimerkiksi pelaamiseen tai internetin käyttöön voi muodostua psyykkinen riippuvuus. Sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa riippuvuutta ryhmään, jossa käytetään jotain riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai ryhmäpaineen vaikutuksesta alkanutta riippuvuutta, kuten tupakoinnin aloittaminen nuorena. 

Lisätietoa

Hyvinvointisi tueksi

Alla olevista linkeistä löydät tietoa terveellisistä elämäntavoista ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Erityisesti elämän muutoskohdissa, esimerkiksi eläköityessä, kuormittavassa elämäntilanteessa tai surun kohdatessa, on tärkeä kiinnittää huomiota mielen hyvinvointiin ja arjen säännöllisyyteen. 

Alkoholi

  • Yli 65-vuotiaiden alkoholin käyttö on kasvanut ja on edelleen kasvussa. Yhä harvempi ikääntynyt on täysin raitis. ​
  • Ikääntyneen alkoholin käyttöä voi olla vaikea tunnistaa, on usein alidiagnosoitu. Myös muut riippuvuusongelmat saattavat sekoittua muihin terveys- tai sosiaalisiin ongelmiin. 
  • Liittyy häpeää, ongelman salailua sekä peittelyä.​
  • Ikääntyneellä on suurempi alttius alkoholin aiheuttamille haitoille sairauksien, lääkitysten ja ikääntymisen myötä elimistössä tapahtuvien muutosten vuoksi. ​
  • Yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön riskirajat ovat enintään 7 annosta viikossa tai enintään 2 annosta kerralla. Riskirajojen ylittäminen lisää terveyshaittojen mahdollisuutta. Tiettyjen sairauksien ja lääkitysten yhteydessä tavoitteena on vielä alhaisempi käyttö tai täysraittius. 
  • Ikääntyneillä naisilla alkoholin käyttö on usein alkanut vasta ikääntyneenä.​
  • Ikääntynyt hyötyy motivoivasta päihdeneuvonnasta ja päihdehoidosta siinä missä nuoremmatkin! 

Alkoholinkäytön luokat

  • Absolutismi -> Henkilö ei käytä alkoholia.
  • Kohtuukäyttö -> Alkoholin käyttömäärät ja tiheys sellaisia, että haittojen riski vähäinen. 
  • Ongelmakäyttö/riskikäyttö -> Ylittää riskikäytön rajat. Ei välttämättä aiheuta vielä haittoja, mutta niiden riski on kasvanut. Ikääntyneiden riskirajat on tehty terveelle, ilman pysyväislääkitystä oleville ikääntyneille. 
  • Haitallinen käyttö -> Riskirajat ylittyvät toistuvasti. Selviä fyysisiä ja/tai psyykkisiä haittoja, mutta ei riippuvuutta.
  • Alkoholiriippuvuus -> Krooninen sairaus, keskeistä pakonomainen tarve käyttää alkoholia.  

Lisätietoa

Tupakka ja nikotiinituotteet

  • Ikääntyneillä yleisintä on tupakointi, nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on vähäistä.
  • Tupakointi aloitetaan usein nuorena, saattaa olla jatkunut vuosikymmeniä. Taustalla usein useampia lopettamisyrityksiä.
  • Lopettaminen kannattaa aina, myös iäkkäänä.
  • Ammattilaisen antama tuki on merkityksellistä tupakoinnin lopettamisen onnistumisessa!

Lisätietoa

Rahapelaaminen

  • Rahapeliongelmat tunnistetaan huonosti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
  • Ikääntyneet kokevat pelaamisesta häpeää ja sen vuoksi ongelmaa salataan ja peitellään ammattilaisilta sekä läheisiltä.
  • Peliongelma syntyy usein elämäntilannekriisin yhteydessä.
  • Pelaamisen yleisimmät syyt ovat toive rahan ansaitsemisesta ja ajanviete.
  • Pelaamiseen liittyy usein virheellisiä uskomuksia.
  • Perinteisten rahapelien lisäksi ikääntyneet pelaavat myös verkossa.
  • Riskitason rahapelaaminen -> aiheuttaa yksittäisiä haittoja, edeltää usein peliongelman kehittymistä.
  • Ongelmapelaaminen -> pelaaminen aiheuttaa kielteisiä seurauksia, kuten taloudellisia vaikeuksia, ongelmia ihmissuhteissa. 
  • Rahapeliriippuvuus -> pakottava pelaamisen tarve, elämää hallitsevat rahapelijaksot. Aiheuttaa vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. 

Lisätietoja

Lääkkeiden väärinkäyttö

  • Tarkoittaa lääkkeen käyttöä ilman lääkärin määräystä tai vastoin määrättyä ohjetta.
  • Ikääntyneellä ei aina ole riittävästi tietoa alkoholin ja lääkkeiden käytön haitallisista yhteisvaikutuksista.
  • Lääkkeiden väärinkäyttö on ikääntyneellä usein tahatonta.
  • Yleisimpiä väärin käytettyjä lääkkeitä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet sekä kipulääkkeet.

Lisätietoja

Päihteiden käytölle ja riippuvuuksille altistavia tekijöitä

Äkilliset elämäntilannemuutokset voivat toimia altistavana tekijänä päihdehäiriön ja riippuvuuksien syntyyn. Varhainen puuttuminen ja tuen tarjoaminen oikea-aikaisesti tukevat mielen hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät ongelmien syntyä. 

Riskitekijöitä:

  • Aikaisempi alkoholin käyttö
  • Eläköityminen
  • Ero
  • Kivut
  • Leskeytyminen
  • Merkityksettömyyden tunne
  • Mielialahäiriöt
  • Omaishoitajuus
  • Unettomuus
  • Yksinäisyys

Elämän muutoskohdissa ohjaa ja kannusta asiakasta järjestöjen tuen piirin

Tunnistaminen ja puheeksiotto

Päihdeongelman tunnistaminen

Liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä sekä haittoja. Omaa alkoholin käyttöä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, jos on huolissaan omasta alkoholin käytöstä, riskirajat (yli 2 annosta kerralla tai enemmän kuin 7 annosta viikossa) ylittyvät tai läheiset ovat huolissaan alkoholin käytöstäsi. Myös erilaisten fyysisten ja psyykkisten oireiden, kuten vatsavaivat, kohonnut verenpaine, sydämen rytmihäiriöt, muistiongelmat, uniongelmat jne. taustalla voi olla liiallinen alkoholin käyttö. Jos koet, että alkoholi hallitsee toistuvasti ajatuksiasi ja arkeasi, saattaa kyseessä olla alkoholiriippuvuus ja tarvitset ammattilaisen apua tilanteen arvioimiseksi ja hoidon järjestämiseksi.

Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan reseptilääkkeiden käyttämistä eri annoksella kuin lääkäri on määrännyt, käyttöä ilman lääkärin määräystä, käyttöä eri tarkoitukseen kuin lääke on määrätty tai lääkkeen käyttämistä päihtymyksen aikaansaamiseksi. Useimmin väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet sekä kipulääkkeet. Pysähdy tarkastelemaan omaa lääkkeiden käyttöäsi, jos lääkkeesi eivät riitä seuraavaan lääkkeen hankintaan saakka, huomaat ahdistuvasi ajatuksesta ettei lääkettä ole saatavilla, tai käytät lääkettä eri tarkoitukseen kuin se on määrätty. 

Lisätietoja

Peliongelman tunnistaminen

Liiallinen pelaaminen voi aiheuttaa kielteisiä seurauksia esimerkiksi rahatilanteeseen ja läheisiin ihmissuhteisiin. Omaa pelaamista on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, jos pelaamisen seurauksena oma rahatilanne herättää huolta, pelaamisen vaikutukset heijastuvat ihmissuhteisiin tai koet syyllisyyden ja häpeän tunteita pelaamisesta johtuen. 

Lisätietoja

Päihteiden käytön ja riippuvuuksien tunnistaminen ja puheeksiotto

Päihteiden ja riippuvuuksien puheeksiotto on jokaisen ammattilaisen tehtävä. Jokainen kohtaaminen on tilaisuus tunnistaa ja ottaa puheeksi ikääntyneen päihteiden käyttö ja muut riippuvuudet. Tavoitteena on tunnistaa riippuvuusongelmat varhaisessa vaiheessa, ennen kuin niistä aiheutuu haittoja. Puheeksi ottamista helpottaa, kun se vakiintuu osaksi asiakastapaamisia. Puuttumalla osoitat, että välität!

Puheeksiotto

  • Ota puheeksi päihteet, tupakka, muut nikotiinituotteet, rahapelaaminen, lääkkeiden käyttö, mielen hyvinvointi ja yksinäisyys.
  • Pyri kohtaamaan asiakas kiireettömästi, luottamuksellisessa ilmapiirissä.
  • Herättele asiakkaan motivaatiota, kerro muutoksen mahdollisuudesta.
  • Kuuntele, ja varmista kuulemasi koostamalla yhteen potilaan kertomaa.
  • Tarjoa mahdollisuus yhteiseen pohdintaan muutoksen mahdollisuudesta.
  • Kannusta ja tue muutoksessa.
  • Sovi tarvittaessa jatkosta. 

Lisätietoa puheeksi ottamisesta

Alkoholin käyttöön viittavia muutoksia yleisvoinnissa ja arjessa selviämisessä

  • Epäselvät kaatumiset ja muut tapaturmat
  • Henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
  • Kodin epäsiisteys, voi olla myös poikkeuksellisen siistiä
  • Lääkkeiden epäsäännöllinen käyttö
  • Mielialan vaihtelut
  • Muistiongelmat
  • Sairauksien huono hoitotasapaino, esimerkiksi Inr-arvo heittelee
  • Taloudelliset huolet
  • Toimintakyvyn  lasku
  • Vieraat henkilöt kodissa

Rahapelaamiseen viittaavia muutoksia yleisvoinnissa ja arjessa selviämisessä

  • Ahdistuneisuus
  • Aiempien mieluisten ajanviettotapojen tai harrastuksien hylkääminen
  • Ongelmat ihmissuhteissa
  • Suhtautuminen rahaan muuttuu
  • Taloudelliset vaikeudet ja huolet
  • Univaikeudet

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

  • Tarkoittaa lyhyttä neuvontaa, joka toteutetaan puheeksioton jälkeen.
  • Liitetään tyypillisesti alkoholin käytön varhaiseen tunnistamiseen ja neuvontaan, mutta sopii hyödynnettäväksi myös muissa riippuvuuksissa. 
  • On kustannusvaikuttava ja tehokas keino vaikuttaa alkoholin käyttöön, vähentää vakavien alkoholista aiheutuvien haittojen riskiä sekä hoidon tarvetta.
  • Tehdään, kun asiakkaan alkoholin käytön arvioidaan olevan riskikäyttöä tai haitallista käyttöä.
  • Sopii varhaiseen puuttumiseen. Pääsääntöisesti ei ole riittävä, jos alkoholin käyttö on ehtinyt kehittyä riippuvuudeksi.
  • Mini-intervention tehon arvioidaan kestävän noin 1-2 vuotta, joten se kannattaa uusia ajoittain.

Lyhytneuvonnan toteutus

  • Varaa aikaa noin 15 minuuttia. Yksi kerta voi riittää, mutta usein tarvitaan seurantakeskustelu.
    • Kohtaa potilas avoimesti ja kannustavasti, pyri luomaan luottamuksellinen ilmapiiri
    • Ota puheeksi alkoholin käyttö tai muut riippuvuudet. Kysy avoimia kysymyksiä, kyllä/ei kysymyksissä keskustelu voi tyrehtyä
    • Kartoita käyttömäärä, käyttötavat ja käytön tiheys. Käyttömääriä kysyttäessä kannattaa kysyä ennemmin liian suuria määriä kuin pieniä. Käytä arvioinnin apuna oiremittareita. 
    • Käy tulokset läpi asiakkaan kanssa, anna tietoa mahdollisista riskeistä ja haitoista
    • Motivoi ja luo uskoa muutoksen mahdollisuuteen
    • Pyydä asiakasta luomaan konkreettinen tavoite, jota on mahdollista seurata 
    • Sovi jatkotapaaminen tarpeen mukaan tai ohjaa tarvittaessa hoidon tarpeen mukaiselle ammattilaiselle tai järjestöjen tuen piiriin
    • Kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään 

Lisätietoja

Tutkiminen

Voit arvioida alkoholin käyttöäsi ja muita riippuvuuksia täyttämällä itsearviointiin soveltuvia oirekyselyitä. Oirekyselyt ovat yksi tapa riippuvuuksien arviointiin, mutta ne eivät korvaa ammattilaisen kanssa käytyä keskustelua. Päihteiden käytön ja muiden riippuvuuksien arvioinnin yhteydessä kartoitetaan myös mielialaoireita. Oirekyselyt eivät ole diagnostisia, diagnoosin voi asettaa vain lääkäri. Ota testeistä saamasi tulokset talteen, jotta voit tarvittaessa keskustella niistä ammattilaisen kanssa.

Oirekyselyitä

Jos saat oirekyselyistä korkeat pisteet, ole yhteydessä alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen ajanvaraukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan. Jos haluat asioida etänä, ole yhteydessä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin.    

Terapianavigaattori

Psyykkisen voinnin alkukartoituksessa voit hyödyntää myös terapianavigaattoria, jonka avulla voidaan tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Terapianavigaattori täytetään nimettömänä. Kyselyn avulla saat tietoa oireiden laadusta ja mahdollisesta psykososiaalisen hoidon tai muun tuen tarpeesta. Terapianavigaattori on suunniteltu ensisijaisesti työikäisen väestön käyttöön, joten kaikkien oiremittareiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa ikääntyneille. 

Halutessasi täytä terapianavigaattori. Seuraa ohjeita, ota saamasi koodi talteen ja ole tarvittaessa kuukauden sisällä yhteydessä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan tai digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin, jossa ammattilainen käy kanssasi tulokset läpi ja suunnittelee  tarpeenmukaisen hoidon.

Kaikkien digitaalisten palveluiden käyttö on vapaaehtoista, voit asioida tuttuun tapaan omissa terveyspalveluissasi.

    Kaikki ammattilaiset

    • Tärkein keino päihteiden käytön ja muiden riippuvuuksien tunnistamisessa ja tutkimisessa on keskustelu asiakkaan kanssa. Kysy ja keskustele päihteistä ja riippuvuuksista asiakaskohtaamisissa sekä aina huolen herätessä tai asiakkaan voinnin olennaisesti muuttuessa.
    • Voit hyödyntää arvioinnin apuna kiireellisen hoidon perusteet- ohjekirjastoa. Ohjaa potilas tarvittaessa terveyskeskuslääkärin arvioon fyysisten syiden poissulkemiseksi tai konsultoi terveyskeskuslääkäriä tilanteesta. Lääkärin tehtävänä on tarvittaessa arvioida ajoterveyttä. 
    • Tarkasta milloin on otettu perusverikokeet
    • Lääkelistan tarkastaminen ja kuinka potilas käyttää lääkkeitä, huomioi itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet
    • Psyykkisen voinnin ja toimintakyvyn arvio 
    • Oirekyselyiden täyttäminen
    • Itsemurhariskin arviointi
    • Lähisuhdeväkivallan kartoituslomake - THL (pdf)

    Alkoholi

    • Kysy, kartoita ja keskustele alkoholin käytöstä

    Oiremittareita

    Rahapelaaminen

    • Kysy ja keskustele rahapelaamisesta
    • Kartoita mitä ja kuinka paljon asiakas pelaa
    • Tarkasta lääkitys, tietyt lääkkeet voivat altistaa toiminnallisille riippuvuuksille (kts. lisätietoa rahapelaaminen kannattaa ottaa puheeksi )
    • Kannusta asiakasta seuraamaan rahapelaamista pelipäiväkirjan (pdf) avulla

    Oiremittareita

    • BBGS - testaa pelaatko liikaa. Jos testistä 1 kyllä vastaus, jatka arviointia PGSI-mittarilla, jolla arvioidaan rahapelaamisen haittoja

    Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus

    • Kysy, kartoita ja keskustele tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä

    Oiremittarit

    Lääkkeiden väärinkäyttö

    • Kysy ja keskustele lääkkeiden käytöstä, usein ikääntyneen lääkkeiden väärinkäyttö on tahatonta
    • Kerro asiakkaalle, mitä lääkkeiden väärinkäyttö tarkoittaa
    • Voit käyttää puheeksioton apuvälineenä DAST20 testiä soveltuvin osin

    Mieliala

    • Kysy ja keskustele mielialasta. Usein päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyy samanaikaista mielialaoireilua. 

    Oiremittarit

    • GDS-15, masennuskysely
    • GAD-7, ahdistuneisuuskysely
    • MMSE-testi, jos epäily muistisairauden mahdollisuudesta eikä testiä ole tehty puolen vuoden aikana

    Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

    Itsetuhoisuus

    Itsemurhavaaran arviointi kuuluu päihde- ja riippuvuushäiriöisen potilaan hoitoon ja itsetuhoajatusten esiintymisestä tulee kysyä osana potilaan arviointia ja hoitoa. Itsetuhoajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä. Jos potilaalla on itsetuhoisia ajatuksia ja tilanne herättää huolta, konsultoi tarvittaessa oman alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa tai päivystävää lääkäriä. Akuutissa tilanteessa soita 112, älä jätä potilasta yksin.

    Lisätietoa

    Toimintakyvyn arviointi (RAI)

    Hoidon ja palvelujen tarpeen arvioinnissa asiakkaan toimintakykyä arvioidaan RAI-arviointijärjestelmällä.  Säännöllisissä palveluissa (koti- ja asumispalvelut) asiakkaille tehdään toimintakyvyn kokonaisarvioinnit vähintään puolivuosittain ja voinnin oleellisesti muuttuessa. Asiakas- ja palveluohjauksessa, päivätoiminnassa, omaishoidon tuessa ja lyhytaikaisyksiköissä on käytössä kotihoidon RAIn osittaisarvioinnit. Hyödynnä toimintakyvyn arvioinnin (RAI) tietoja osana asiakkaan psyykkisen voinnin arviointia. 

    Lisätietoa

     

      Hoito

      Omahoito

      Oletko huolissasi alkoholinkäytöstäsi?  Itse- ja omahoitomenetelmät sopivat tilanteessa, jossa alkoholiin ei ole kehittynyt riippuvuutta ja myös muun hoidon (ammattilaisen toteuttaman) rinnalle. 

      Ensimmäisenä on tärkeä selvittää tarkasti tämän hetkinen alkoholin kulutus ja juomistyyli. Mitä juot, kuinka paljon, missä tilanteissa ja miten käytät alkoholia? Voit pitää juomispäiväkirjaa ja kirjata siihen jokaisen päivän kohdalle edellä mainitut asiat.  Voit tulostaa juomispäiväkirjan netistä tai kirjoittaa asiat ylös paperille. Jatka seurantaa riittävän pitkään, vähintään kaksi viikkoa. Lisäksi on olemassa sähköisiä lomakkeita ja testejä, joiden avulla voit arvioida alkoholin käyttöäsi. Esimerkiksi juomatapatestin avulla voit arvioida alkoholin käyttöäsi kuluneen vuoden ajalta. 

      Muutoksen seuraamiseksi ja saavuttamiseksi, aseta itsellesi realistinen tavoite. Onko tavoitteenasi alkoholin käytön vähentäminen vai täysraittius? Vähentäessä on hyvä asettaa tavoitteeksi ikäryhmän mukaiset riskirajat eli yli 65- vuotiaalla korkeintaan kaksi annosta kerrallaan tai korkeintaan 7 annosta viikossa. 

      Miksi kannattaa vähentää?

      • Kaatumisten ja tapaturmien riski pienenee
      • Mieliala kohenee
      • Muisti toimii paremmin
      • Paino pysyy kurissa
      • Rahaa säästyy
      • Ristiriidat läheisten kanssa vähenevät
      • Syyllisyyden tunteet helpottavat
      • Useiden sairauksien riski pienenee, kuten eri syövät, diabetes ja sydänsairaudet
      • Verenpaine laskee
      • Vireystila kohenee
      • Yleiskunto kohentuu
      • Yöuni paranee

      Vinkkejä alkoholin käytön vähentämiseen

      • Älä osta alkoholia kotiin jemmaan
      • Vaihda pakkaukset pienempään, esimerkiksi vaihtamalla hanaviini pulloon tai iso tölkki pieneen
      • Vaihda juomat miedompaan tai alkoholittomaan vaihtoehtoon
      • Vähennä kerralla juodun alkoholin määrää pienentämällä annoksia
      • Vältä tilanteita, joissa tyypillisesti juot liikaa
      • Opettele kieltäytymään tarjotusta alkoholista
      • Vietä tipaton kuukausi
      • Kerro läheisille aikomuksestasi vähentää

      Juomisen vähentäminen on helpompaa, jos tilalle löytyy muuta tekemistä, joten tutustu erilaisiin harrastus- ja päivätoiminnan mahdollisuuksiin. Myös järjestöt tuottavat monipuolista vertaistuki- ja kohtaamispaikkatoimintaa, jotka ovat maksuttomia eikä niihin tarvita erillistä lähetettä. Tutustu rohkeasti järjestöjen toimintaan.

      Monissa sairauksissa vertaistuki on merkityksellistä osana toipumisprosessia. Vertaistuella tarkoitetaan keskustelua ja kokemusten jakamista saman kokeneen henkilön kanssa. Vertaistukea on saatavilla esimerkiksi AA-ryhmästä ja A-killoista.  Jos koet tarvitsevasi ammattilaisen tukea vähentämiseen, ole yhteydessä oman alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan tai sosiaali- ja terveyskeskukseen, jos tarvitset terveyskeskuslääkärin arviota tilanteestasi. 

      Itsehoito-ohjeita ja omahoito-ohjelmia päihde- ja riippuvuushäiriöihin

      Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

      Kaikki ammattilaiset

      Iäkkään potilaan hoidossa keskeistä on kokonaisvaltainen tilanteen arviointi:

      Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

      • Psykososiaalinen työ
      • Yhteistyö asiakkaan verkostojen kanssa
      • Hoito/kuntoutussuunnitelman tekeminen
      • Sairaalassa toteutetun alkoholikatkaisuhoidon jatkohoito
      • Hoidon toteutumisen seuranta, lääkärin konsultaatio ongelmatilanteissa
      • Lääkehoidon toteutus ja vasteen seuranta, lääkityksen purku yhteistyössä lääkärin kanssa
      • Ajoterveysseurannat
      • Avokatkaisuhoidot
      • Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito
      • Perhetyö

      Päihde- ja riippuvuushoitotyö

      • Keskeistä on luottamuksellinen hoitosuhde, hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin
      • Turvaa hoidon jatkuvuus
      • Motivoi ja sitouta potilasta hoitoon
      • Motivoiva haastattelu lisää hoidon tuloksellisuutta
      • Kohtaa potilas empaattisesti ja kunnioittavasti, vältä vastakkainasettelua
      • Anna tietoa päihteistä ja riskeistä
      • Tue ja kannusta päihteettömyyteen 
      • Potilaan suostuessa, pyydä hoitoon mukaan potilaan läheiset

      Lisätietoa

      Yhteystiedot palveluihin

      Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen tehtävänä on antaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta sekä ennaltaehkäisevistä että hyvinvointialueen palveluista. 

      Jos tilanteesi vaatii välitöntä apua:

      Konsultaatio- ja läheteohjeet ammattilaiselle

      Konsultoi ensisijaisesti oman alueen terveyskeskuslääkäriä tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa.  

      Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmän konsultaatiot:

      • Sairaanhoitajan puhelinkonsultaatioaika ma-to 8-15, pe 8-14 (hoitoonohjaus, hoitotyö, mentorointi- ja työnohjauspyynnöt sekä lääkärin konsultaatiopyynnöt) Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, vaatii tunnistautumisen) 
      • Kiireettömät psykiatrin konsultaatiot lähetteellä
      • Vanhuspsykiatrian työryhmässä hoidossa olevien potilaiden osalta psykiatrin konsultaatiot myös Lifecare viestillä

      Psykiatrinen sairaalahoito

      Psykiatrisen osastohoidon tarpeen arvioinnissa konsultoi psykiatrian akuuttityöryhmää 24/7, Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, vaatii tunnistautumisen)

      Läheteohjeet Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään:

      Psykiatrinen osastohoito:

      Hoito- ja palveluketjutiedot

      Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on:

      • Parantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tiedon saantia saatavilla olevista palveluista
      • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
      • Edistää asiakkaan omahoidon mahdollisuuksia
      • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
      • Yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä Keski-Suomen hyvinvointialueella
      • Sujuvoittaa ja selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä
      • Vahvistaa ammattilaisten osaamista ikääntyneiden päihdehäiriöiden ja riippuvuuksien tunnistamisessa ja hoidossa
      • Toimia perehdyttämisen apuvälineenä
      • Palveluketjun sisältö perustuu Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
      • Palveluketjun sisältö perustuu vuonna 2022 julkaistuun päihdeasiakkaan hoito- ja palveluketjuun, jonka laadintaan on osallistunut moniammatillinen työryhmä
      • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
      • Ketju päivitetään kahden vuoden välein ja tarvittaessa

      Yhteyshenkilöt:

      • Hoito- ja palveluketjun sisältö

      Maria Pynnönen, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, Vanhuspsykiatrian työryhmä, maria.j.pynnonen@hyvaks.fi

      • Tekninen toteutus, muutokset ja tiedostojen hallinta

      Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

      Keski-Suomessa julkaistiin vuonna 2022 päihdeasiakkaan hoito- ja palveluketju, jonka pohjalta tämä ketju on päivitetty. Päivitykseen ovat osallistuneet:

      • Maria Pynnönen, Projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
      • Kokemusasiantuntija Timo