Keuruulla Tarhialassa asiakkaan arjen sujuminen ja luottamus etusijalla

Keuruun Tarhialan ikääntyneiden toimintayksikössä on siirrytty heinäkuussa tarjoamaan laitoshoidon sijaan lyhytaikaishoitoa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi palata sairaalajakson jälkeen takaisin omaan kotiin.

– Työmme ydin on asiakkaan toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutuminen. Meille tullaan erilaisista tilanteista – sairaalasta jatkokuntoutumaan, odottamaan palveluasumispaikkaa tai omaishoitajan vapaan ajaksi. Tavoitteemme on vahvistaa asiakkaan arjessa pärjäämistä, kuvailee yksikön väki.

Yhdessä tukien asiakkaan arkea ja toimintakykyä

Yksikössä työskentelee sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, kuntoutuksenohjaaja sekä osa-aikainen fysioterapeutti. Kuntoutuksenohjaajalla on tärkeä rooli asiakkaiden tavoitteiden asettamisessa ja hoitohenkilöstö yhdessä toteuttaa suunnitelmaa säntillisesti.

Asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan systemaattisesti, ja tieto välittyy hyvinvointialueen laajalle verkostolle. 

Työyhteisön arjessa korostuvat erilaisuuden kunnioittaminen, avoin keskustelukulttuuri ja psykologinen turvallisuus. Virheistä opitaan yhdessä ja niistä puhuminen nähdään vastuullisena toimintana.

Yksikössä on myös rakennettu oma tiimityön malli: henkilöstö on saanut osallistua muutoksen muotoiluun, ja esihenkilön tehtäväksi on jäänyt luoda raamit ja puitteet. 
–Kun työntekijät innostuvat, syntyy voimaa ja ideoita, jotka vievät kehitystä eteenpäin.

Luottamus asiakkaan ja omaisen kanssa

Luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja omaisten kanssa on yksi työn kulmakivistä. Haastavissakin tilanteissa asioita käsitellään avoimesti. 
–Tärkeintä on, että asiakas ja omainen kokevat tulleensa kuulluksi.

Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan konkreettisesti. Heti lyhytaikaisjakson alussa laaditaan hoidon toteuttamissuunnitelma ja huoneen tavoitetaulu, johon kirjataan asiakkaan omia toiveita.

Työhyvinvointi ja arjen ideat

Työyhteisö panostaa myös yhteiseen jaksamiseen. Tyhy-päivät, brunssit ja pienet arjen juhlat luovat yhteenkuuluvuutta. Henkilöstö on sitoutunut myös kustannustietoiseen arkeen – esimerkiksi lääkejakelun käytäntöjä on tarkasteltu kustannusten säästämiseksi.

Samalla on oivallettu, että kaikkein tärkein – ja kustannustehokkain – hoitotyön muoto on läsnäolo asiakkaan kanssa. 
–Arvokas kohtaaminen ei maksa mitään.

Henkilöstö on onnistunut muuntamaan toimintansa laitoshoidosta vahvasti toimintakykyä edistäväksi yksiköksi. 
Palveluvastaava Riikka Kimmel kokee iloa ja ylpeyttä siitä, että työyhteisössä muutos on otettu vastaan innolla ja vastuullisesti. Konkreettisia onnistumisia on nähty asiakkaiden nopeissa kuntoutumisissa ja kotiinpaluun mahdollisuuksissa.