Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin. Juhannusaattona 21.6. palvelemme viikonloppuaukioloaikojen mukaisesti.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Ylilääkäri Tuomo Kyrönlahti

Uutinen

Akuuttien haasteiden lääkäri

10.2.2023

Sairaala Nova on ulkopuolisen silmin kerrassaan upea arkkitehtuurinen teos – kuin museo tai ruotsinlaiva pääkäytävineen ja kahviloineen. Samaa mieltä visuaalisuudesta on myös akuuttilääketieteen ylilääkäri Tuomo Kyrönlahti.

Näkökulma tosin on hieman eri, kun talossa työskentelee päivittäin. Jotain suunnittelun kukkasia on uuteen sairaalaan jäänyt. Ylilääkärin työpisteestä hallintosiivestä on päivystykseen matkaa muutama kymmenen metriä. Se on vähän, mutta liikaa. Vanhassa sairaalassa ylilääkärin työpiste oli päivystyksessä muiden akuuttilääkäreiden, hoitajien ja potilaiden keskellä – siellä missä tapahtuu ja henkiä pelastetaan.

– Täällä toimistotyöhön ja hallintotyöhön on varattu erilliset tilat, jotka sinällään ovat tilavat, mutta etäällä omasta henkilöstöstä. Kaipaan vanhasta sairaalasta sitä, että voisin toimia henkilöstön keskellä.

Sairaala Novan yhteispäivystyksen ulko-ovi avautuu tiuhaan. Vuorokaudessa potilaita käy hakemassa apua vaivoihinsa n. 200–250, vuositasolla määrä on n. 75 000. Yleisimmät syyt päivystykseen hakeutumiseen ovat akuutit sairauskohtaukset, infektiot ja tapaturmat. Merkittävä potilasryhmä on nykyään myös psyykkisesti oireilevat sekä päihtyneet potilaat.

Päivystykseen vain hätätilanteessa

Vuosia sitten päivystys oli ”lajittelukeskus”, jossa potilaille annettiin vain tarvittava ensiapu ja heidät siirrettiin nopeasti seuraavaan yksikköön hoidettavaksi. Nykyään potilaita hoidetaan päivystyksessä kokonaisvaltaisemmin ja heille tehdään monenlaisia toimenpiteitä. Potilasta on mahdollista tutkia enemmän ja mm. kuvantamiseen pääsee nopeammin. 

– Saamme lähetettyä potilaan usein tarkalla diagnoosilla päivystyksestä eteenpäin.

Päivystyksestä lähtevien potilaiden jatkohoitopaikat ovat tosin nykyään kortilla. Kyseessä on ketjureaktio, joka on saanut alkunsa vanhusten palvelukotien vähäisistä hoitopaikoista. Hoitopaikkojen niukkuus on täyttänyt terveyskeskusten vuodeosastoja palvelukotipaikkaa odottavilla vanhuksilla sekä osaltaan lisännyt erikoissairaanhoidon osastojen kuormittumista. 

– Tässä on paljon isoja haasteita, jotka pitää ratkaista.

Koska päivystyksen potilaille ei aina ole välttämättä tarjota erikoissairaanhoidon paikkoja, loppuu päivystyksestä usein paaripaikat ja joskus joudutaan perustamaan väliaikaisia käytäväosastoja. Päivystys onkin sairaalan paikoista se, joka ottaa eniten vastaan negatiivista asiakaspalautetta. 

– Päivystyspotilas, joka odottaa käytävällä, voi kokea, että eihän täällä ole mitään kiirettä. Kiire onkin siellä meidän päätoimintapaikalla eli paaripotilaspuolella, jossa käy samaan aikaan melkoinen kuhina. Paaripotilaat eivät näy sinne käytävälle, puhumattakaan hätätilapotilaista, jotka ovat myös piilossa ulkopuolisten katseilta.

Pienten vaivojen takia tullaan yhä enemmän päivystykseen.

– Päivystykseen pitäisi hakeutua vain potilaiden, jotka tarvitsevat akuuttia hoitoa, eivätkä voi vaivansa vuoksi odottaa terveyskeskukseen pääsyä.

Image
Akuuttilääkäri työpaikalla Sairaala Novassa
Kyrönlahti muistuttaa, että muissa kuin hätätapauksissa, on tärkeää aina soittaa hoidontarpeen arvioinnin numeroon 116 117 ennen päivystykseen tuloa. Siellä arvioidaan, onko syytä tulla päivystykseen, vai onko parempi mennä seuraavana päivänä omalle terveysasemalle.

Odottamattomuus kiehtoo

Kyrönlahti on työskennellyt virassaan kolme vuotta, mutta aloittanut työnsä sairaalassa jo reilu 10 vuotta sitten. Kipinä lääkärin työhön sai alkunsa yläasteaikoina Alajärvellä. Lukiossa Kyrönlahti valitsi kurssit lääketieteellinen tavoitteenaan ja pääsi sisälle Oulun yliopistoon vuonna 1998. Kyrönlahti valmistui lääkäriksi vuonna 2004 ja erikoistui myöhemmin akuuttilääketieteeseen.

Hallinto- ja esimiestyö täyttävät suurimman osan Kyrönlahden työajasta. Hän toimii kaikkien sairaala Novan akuuttilääkäreiden esimiehenä. Työvuorojen suunnittelussa pyritään kunnioittamaan ihmisten omaa elämää.

– Joustavuus pitää olla maksimoitu työnantajan puolelta. Työhönsä tyytyväiset työntekijät vievät työtä eteenpäin, ja silloin meillä on tulevaisuus.  

Kyrönlahden mielestä työn parhaita puolia ovat monipuolisuus ja vaihtelevuus. Seuraava päivä ei ole koskaan edellisen kaltainen. Myös tiimi on työssä jaksamisen kannalta tärkeä voimavara.

– Hyvällä huumorilla mennään ja psyykataan toisiamme – tauoilla meillä on aina iloinen meininki!

Kyrönlahti pyrkii tekemään yhden kliinisen työvuoron viikossa, yleensä yöpäivystyksen. Hallintotyön vastapainoksi akuuttityö on tärkeää. Kliinisessä työssä tulee usein vastaan uskomattomia tilanteita. 

– Odottamattomuus, että puskan takaa voi tulla mielenkiintoisia asioita, on kiehtovaa ja haastavaa.

Ylilääkärin työ vaatii paksua nahkaa ja päivystystyö vaatii hyvää stressinsietoa. Koskaan ei voi tietää, millainen ja kuinka ruuhkainen työpäivä tulee olemaan. Pitää pysyä toimintakykyisenä ja kestää työn aiheuttamat paineet.

– Tässä työssä ei voi olla häiriöherkkä. Puhelin soi, viestiä tulee monesta suunnasta, tilanteet vaihtuvat ja kaiken keskellä pitää pystyä tekemään työt hyvin.

Kuormittavinta työssä on kiire. Kliinisessä työssä potilaita voi olla enemmän kuin ehtii hoitamaan. Hallinnollisessa työssä kaverina on riittämättömyyden tunne. Velvoitteita ja vastuita on paljon, aika ei aina riitä kaiken hoitamiseen.

Vaativan työn vastapainoksi Kyrönlahti lataa akkujaan mm. liikkumalla luonnossa. Kotona on kolme koiraa, joiden kanssa ulkoillaan paljon. Uusimpana tulokkaana on Ruotsista haettu cockapoo, joka on cockerspanielin ja villakoiran sekoitus. 

– Pidän laavuista, joilla voi pysähtyä ja vaan olla. Kokemus siitä, että ei ole aina kiire, on tärkeää. Parasta vastapainoa kiireiselle työlle on rauhoittuminen.

Tasausta tarvitaan 

Kyrönlahti toivoo, että vuodeosastotoimintaa koordinoitaisiin järkevästi, jotta vuodepaikkoja riittäisi kaikille keskisuomalaisille. Joillakin paikkakunnilla, missä hoito on saatu organisoitua hyvin, voi olla vaikka kahdeksan tyhjää vuodepaikkaa ja toisella paikkakunnalla on jouduttu sulkemaan merkittävä osa vuodepaikoista hoitajapulan tai esim. epidemian takia. 

Kyrönlahden mukaan muutoksiin sisältyy aina paljon riskejä ja ihmiset ymmärtävät, että kaikki ei mene ”kuin strömsöössä”.

– Ollaan nyt yhtä isoa aluetta, ja meidän pitää tässä kokonaisuudessa organisoida toimiva päivystystoiminta koko maakunnalle. Nykymallissa merkittävä osa virka-ajan ulkopuolisesta toiminnasta on keskittynyt Novan yhteispäivystykseen. Tilanne Novassa on käynyt sietämättömäksi, ja näin isoon maakuntaan tarvitaankin nykyistä paremmin aukioloajoin toimivia virka-ajan ulkopuolisia kiirevastaanottopisteitä. Tällöin osa nykyisellään Novaan hakeutuvista potilaista saisi avun lähempänä asuinpaikkaansa. Tässä haetaan kompromisseja ja toivotaan, että lopputulos on nykyistä parempi.

Image
Akuuttilääkäri ja hoitaja
Päivystystyö on tiimityötä, jota tehdään yhteistyössä. Lääkärit eivät pärjää keskenään päivystystyössä: hoitohenkilöstön rooli on aivan kriittisen tärkeä. – Jos hoitohenkilökunnan kanssa menettää yhteistyökyvyn, niin lääkäri menestyy huonosti omassa työssään.

 

Teksti ja kuvat: Johanna Sell