"Mulla ei ole ollut missään työyhteisössä niin tervetullut olo kuin täällä." – Perhetyöntekijä Tessan arjessa on vastuuta ja merkitystä

Äänekoskella työskentelevä perhetyöntekijä Tessa Haaranen on ollut tehtävässään puoli vuotta. Pohjoisen alueen yhdennetyssä perhetyössä työnkuva on laaja ja monipuolinen.  

– Me tehdään kaikkia perhetyön työmuotoja – varhaisen tuen, erityisen tuen ja tehostetun tuen perhetyötä, ja lisäksi vielä tukihenkilötyötä. Esimerkiksi Jyväskylässä on tiimit, jotka keskittyvät vain yhteen työmuotoon, mutta me tehdään kaikkia, Tessa kertoo.  

Hän aloitti työuransa vartijana ja työskenteli paljon sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa. Kiinnostus alaan heräsi, sillä Tessa halusi auttaa ihmisiä enemmän kuin vartijan työssä pystyi. Hän päätyi opiskelemaan sosionomiksi. Ensimmäinen alan työpaikka löytyi lastensuojelulaitoksesta, jossa vierähti neljä vuotta. 

– Elämäntilanne toi sitten tarpeen siirtyä päivätyöhön. Silloin Keski-Suomen hyvinvointialueen perhetyön paikka sattui sopivasti auki, ja onneksi pääsin tänne! 

Hyvinvointialue työnantajana on vastannut Tessan odotuksia:  

– Mulla on aina ollut mielikuva, että hyvinvointialue on suhteellisen vakaa työnantaja ja että täällä tehdään työtä tietyn laadun mukaisesti. Puolen vuoden kokemuksella odotukset ovat kohdanneet, ja olen ollut tyytyväinen. 

Itsenäisen työn tukena koulutusmahdollisuudet ja mahtava työyhteisö 

Perhetyöntekijän tehtävässä on paljon vastuuta ja vapautta. Perhetyöntekijät kalenteroivat ja suunnittelevat itse oman työviikkonsa.  

– Kyllä se yllätti, miten itsenäistä tämä työ on. On paljon vastuuta työn suunnittelusta ja järjestämisestä. Mutta itse koen sen tosi isona positiivisena juttuna – pääsee vaikuttamaan siihen, millaiseksi arki rakentuu. Se on ehkä suurin tekijä mun työhyvinvoinnissa. 

Hyvinvointialue tarjoaa työntekijöilleen erilaisia koulutusmahdollisuuksia, ja tänä syksynä Tessa ottaa koulutuksen myötä haltuun uusia arviointimenetelmiä perhetyöhön.  

– On tosi hyvä, että pääsee opiskelemaan ja kehittämään työtä, vaikka taloustilanne on mikä on. Se kertoo, että työntekijöiden osaamiseen halutaan panostaa. Meillä on täällä Äänekoskella myös kaappi täynnä erilaisia perhetyön menetelmiä, pelejä ja kortteja – olin hämmästynyt, miten paljon välineitä on käytössä. 

Työyhteisöllä ja toimivalla esihenkilötyöllä on iso merkitys jaksamiselle. Hyvä tunne heräsi jo työhaastattelussa, jossa kysyttiin, mitä Tessa toivoi esihenkilöltä.  

– Silloin tuli olo, että minua ymmärretään, ja se odotus on lunastettu. Sanoin jo ensimmäisellä viikolla, että mulla ei ole ikinä ollut missään työyhteisössä niin tervetullut olo kuin täällä. Meillä on tosi avoin keskustelukulttuuri, paljon huumoria ja luottamusta. Sellaiseen työyhteisöön on helppo tulla mukaan, ja siitä saa voimaa, Tessa iloitsee. 

Parasta työssä on Tessan mielestä se, että pääsee tekemään töitä suoraan perheiden kanssa heidän omissa kodeissaan.  

– Se on tosi henkilökohtaista. Pitää myös olla sensitiivinen. Toisaalta joskus on jämäkästi sanottava, että asioiden pitää muuttua, mutta samalla pitää säilyttää yhteys perheeseen, Tessa kuvaa.  

Merkityksellisyys konkretisoituu arjen pienissä onnistumisissa. Tessa muistelee erästä tukemaansa perhettä ja nuorta, jolla oli suuria vaikeuksia koulunkäynnissä ja paljon poissaoloja. 

– Aloitin työskentelyn aika alkuvaiheessa täällä, ja perhe oli todella motivoitunut. Aluksi nuori kävi koulussa vain tiettyinä päivinä, mutta vähitellen koulunkäynti alkoi sujua paremmin. Nyt hän käy joka päivä koulussa. Onhan se aika hieno juttu.