Hyppää pääsisältöön
kivi sammalmättäällä

Tunnista lähisuhdeväkivalta

Ikääntyvien kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu ovat yhteiskunnassamme usein piilossa ja niistä puhutaan liian vähän. Vuosittain kymmeniä tuhansia ikääntyneitä kohtaa väkivaltaa, joka voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä. Väkivalta voi olla myös hoidon ja avun laiminlyöntiä tai oikeuksien rajoittamista. Väkivallan tekijä on usein läheinen henkilö, ja moni uhri ei uskalla puhua kokemuksistaan.

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti 

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti voi tarkoittaa esimerkiksi henkilön jättämistä vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen. Kaltoinkohtelua on myös toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla.

Hoidon ja avun laiminlyönti saattaa näkyä ikääntyneen hygienian laiminlyömisenä, huolimattomana hoitamisena tai tarvittavien apuvälineiden puuttumisena ja koti saattaa olla likainen tai turvaton. Hoidon ja avun laiminlyönnissä kaltoinkohtelua on esimerkiksi se, ettei ikääntyvälle tarjota tarpeellisia palvelu- ja tukimahdollisuuksia. Hoidon ja avun laiminlyöntiin voidaan laskea kuuluvaksi myös lähiomaisen aiheuttama oikeuksien rajoittaminen tai loukkaaminen. Asiakkaan liikkumisen rajoittamisen sekä välinpitämätön käytös asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ajatellaan olevan myös hoidon ja avun laiminlyöntiin luokiteltavia asioita. 

Henkinen väkivalta 

Henkinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi alistamista, arvostelua, nimittelyä, halveksuntaa, kontrollointia, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista, voimakasta mustasukkaisuutta, eristämistä, tavaroiden hajottamista, kotieläinten vahingoittamista tai jollakin näistä uhkailua. Myös esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa. 

Fyysinen väkivalta 

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, potkimista, tukistamista, pään hakkaamista, kuristamista, raapimista, repimistä, ravistelua, ampuma- tai teräaseen käyttöä tai fyysisellä väkivallalla uhkailua. 

Seksuaalinen kaltoinkohtelu

Seksuaalista kaltoinkohtelua ovat kaikki tilanteet, joissa henkilö kokee, että hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan on loukattu. Seksuaaliväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat molemmat seksuaalista kaltoinkohtelua.

Seksuaalinen häirintä on epäasiallista käytöstä toista henkilöä kohtaan, kuten seksuaalissävytteisiä kommentteja, vihjailuja, eleitä, katseita tai kosketusta. Se on toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista. Seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä. Se tarkoittaa, että joku käyttää omaa asemaansa tai tilannetta hyväkseen toista kohtaan väärällä tavalla. Häirintä voi saada olon tuntumaan epämukavalta, pelokkaalta, nololta tai ahdistuneelta. Ilmapiiri voi tuntua uhkaavalta, alistavalta tai loukkaavalta.  

Seksuaaliväkivalta voi ilmetä todella monin eri tavoin, mutta kaikille tavoille on yhteistä seksuaalinen toiminta ilman tai vastoin vastapuolen suostumusta. Seksuaalinen väkivalta ei edellytä fyysisen väkivallan käyttöä, sillä seksuaalinen toiminta pakottamalla ja/tai ilman toisen suostumusta on väkivaltaa yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta vastaan. Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen tai toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ovat seksuaaliväkivaltaa. 

Vainoaminen 

Vainoaminen tarkoittaa esimerkiksi toisen ihmisen toistuvaa tai jatkuvaa lähestymistä, seuraamista tai tarkkailua tavalla, joka aiheuttaa uhrissa jatkuvaa pelkoa. Vainoamista voi olla esimerkiksi toisen tarkkaileminen kodin tai työpaikan läheisyydessä, toistuvat uhkailut parisuhteen päättymisen jälkeen sekä toisen tarkkaileminen internetin tai teknisten laitteiden avulla. Vainoaminen voi kohdistua myös vainotun läheisiin. 

Taloudellinen väkivalta 

Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen. 

Digitaalinen väkivalta 

Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan teknologian välityksellä ja verkossa tapahtuvaa häirintää, uhkailua, vainoamista ja kontrollointia. Digitaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi ei-toivottua ja jatkuvaa soittelua tai viestittelyä, teknologian käytön rajoittamista ja kontrollointia tai toisen puhelimen, sähköpostin, sovellusten, sosiaalisen median tai pankkitunnusten luvatonta käyttämistä ja viestien lukemista. 

Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta ja kunniaväkivalta 

Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivaltaa ovat uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla (kuten ns. kunniaväkivalta), sukupuolielinten silpominen tai uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu.  

Esimerkiksi ikä, sukupuoli tai sosiaalinen status eivät suojaa kaltoinkohtelulta. On kuitenkin löydetty joitain riskitekijöitä, jotka kärjistyessään voivat johtaa kaltoinkohteluun tai jopa väkivaltaan. Näitä ovat muun muassa 

  • ikääntyvän, hänen puolisonsa tai muun läheisensä toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät sairaudet 
  • ikääntyvän, hänen puolisonsa tai muun läheisensä alkoholin tai päihteiden väärinkäyttö 
  • hoitajan tai hoidosta vastuussa olevan henkilön uupuminen, tietämättömyys ja osaamattomuus 
  • taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus 

Useimmiten väkivallan tekijä on ikääntyneelle läheinen henkilö, johon väkivallan kokijalla on vahva tunneside. Tekijä saattaa olla puoliso, lapsi tai lapsenlapsi. Ikääntynyt on mahdollisesti riippuvainen tekijän avusta tai hoidosta selvitäkseen arjesta. Väkivalta ei näissäkään tapauksissa ole koskaan hyväksyttävää. 

Ikä itsessään ei suojaa ihmistä väkivallalta tai sen vaikutuksilta. Väkivallalla on aina seurauksia, jotka vaikuttavat elämänlaatuun ja koettuun terveyteen sekä saattavat nopeuttaa ikääntymisprosessia ja pahentaa perussairauksia, jotka vaikuttavat ikääntyvän toimintakykyyn ja elämänhallintaan heikentävästi. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kaltoinkohdellut ikääntyneet kokevat fyysisen ja psyykkisen elämänlaatunsa heikommaksi sekä saavat pysyviä vammoja, heidän odotettavissa oleva elinikänsä lyhenee, ja he joutuvat myös useammin sairaalaan tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Kaltoinkohtelun psyykkisiä vaikutuksia ovat jännitystilat, pelko, viha, voimattomuuden ja avuttomuuden tunteet, univaikeudet, masennus, häpeä, syyllisyys ja vaikeudet ihmissuhteissa. Väkivalta on aina loukkaus ikääntyvän ihmisen identiteettiä ja ihmisoikeuksia kohtaan. Väkivalta horjuttaa sitä kokeneen minäkuvaa ja uskoa yhteiskunnan ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuksiin Ikääntyneiden väkivallan kierre on voinut jatkunut jopa useita kymmeniä vuosia. Väkivalta on voinut muuttaa muotoaan vuosien aikana. 

Monet ikääntyvät eivät halua tai pysty kertomaan kokemastaan. Jotkut eivät ehkä ymmärrä joutuneensa väkivallan tai kaltoinkohtelun uhriksi. Uhri voi tuntea myös syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta, olla huolissaan tekijälle mahdollisesti aiheutuvista seurauksista tai pelätä tekijän uhkauksia ja hylätyksi tulemista. 

Miten tunnistaa ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta?

Ulkoisia merkkejä voivat olla esimerkiksi toistuvat mustelmat, vammat tai ruhjeet, jotka eivät vastaa ikääntyvän tai hänen läheisensä kertomusta. Uhri voi olla myös aliravittu ja joko liika käyttää lääkkeitä tai laiminlyödä niiden käytön. Myös ikääntyvän käyttäytyminen voi muuttua. Kaltoinkohtelu voi aiheuttaa arkuutta, masennusta, itsetuhoisia ajatuksia ja puheita, takertumista ja jopa aggressiivisuutta. Taloudelliseen hyväksikäyttöön voivat viitata maksuvaikeudet tai muuttunut rahatilanne.

Mieti näitä kysymyksiä tai kysy ne läheiseltäsi

  • Oletko lakannut tapaamasta ystäviäsi ja sukulaisiasi? 
  • Määräileekö läheisesi sinua tai kontrolloiko hän tekemisiäsi, kuten ketä saat tavata tai missä saat käydä tai mihin saat käyttää rahojasi? 
  • Vältätkö puhelimessa puhumista läheisesi läsnä ollessa? 
  • Pelkäätkö läheistäsi tai koetko turvattomuutta, kun läheisesi on paikalla? Koetko, että sinun täytyy miellyttää häntä? 
  • Arvosteleeko läheisesi sinua tai nöyryyttääkö hän sinua ulkopuolisten ihmisten läsnä ollessa? 
  • Oletko riippuvainen läheisesi avusta tai tuesta? 
  • Käyttääkö läheisesi sinun rahojasi ilman lupaasi tai tuhoaako hän sinun omaisuuttasi? 
  • Jos olet eronnut, tai et ole enää läheisesi kanssa tekemisissä, vainoaako hän sinua jatkuvilla soitoilla, viesteillä tai seuraamalla sinua? 

Mikäli vastasit yhteenkin kysymykseen ”kyllä”, on aiheellista pysähtyä asian äärelle, ja miettiä tilannetta tarkemmin.

Apua väkivaltaa kokeneelle 

Väkivaltaa voi olla vaikeaa tunnistaa, mutta on tärkeää hakea apua, jos epäilet että sinuun tai läheiseesi kohdistuu väkivaltaa. Apua on tarjolla valtakunnallisesti ja hyvinvointialueellasi. Myös monet järjestöt tarjoavat palveluita väkivaltaa kokeneille, kuten neuvontaa, ohjausta, turvakotiin ohjaamista tai muuta yksilöllistä tukea. Akuutissa hätätilanteessa soita aina 112 ja kuvaile tilanne hätäkeskuspäivystäjälle. Sinulla on oikeus saada apua. Älä jää yksin! 

  • Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinjan puhelinnumero on 080 005 005.
  • Kriisikeskus Mobile tarjoaa apua ja tukea väkivaltaa kokeneelle, sen tekijälle tai sinulle, joka kaipaat muuten neuvoja tilanteessa toimimiseen. 
  • Sosiaalipäivystys vastaa 24/7, kun tilanne vaatii kiireellistä sosiaalityön arviota tai välittömiä toimenpiteitä. Puh. 014 266 0149, 

Apua väkivallan tekijälle 

Väkivallan käyttäminen saattaa tulla yllätyksenä tai olet huomannut kohdistaneesi väkivaltaa puolisoosi tai läheiseesi. Apua on tarjolla kotikunnassasi ja (hyvinvointialueellasi). Myös monet järjestöt tarjoavat palveluita väkivaltaa tehneille, kuten neuvontaa, ohjausta tai muuta yksilöllistä tukea. Akuutissa hätätilanteessa soita aina 112 ja kuvaile tilanne hätäkeskuspäivystäjälle. On tärkeää, että väkivaltatilanteeseen soitetaan apua. 

  • Voit saada apua ja tukea esimerkiksi keskustelemalla verkossa Nettiturvakodin asiantuntijan kanssa 
  • Lyömätön Linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Tukea on tarjolla valtakunnallisesti puhelin- ja verkkovälitteisesti.
  • Kriisikeskus Mobile tarjoaa apua ja tukea väkivaltaa kokeneelle, sen tekijälle tai sinulle, joka kaipaat muuten neuvoja tilanteessa toimimiseen.