Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikana osittain poikkeuksellisin aukioloajoin.

Tarkista kesän poikkeusajat ja korvaavat palvelut täältä.
Älypuhelimen laskin

Taloudellinen varautuminen

Elämänkaaren muutoksissa myös talousasioihin kannattaa varautua. Eläkkeelle jääminen tai leskeytyminen voivat muuttaa taloudellista tilannetta. Entä miten talousasiasi tulevat hoidetuksi silloin, jos et enää itse pystykään niistä huolehtimaan? 

Tältä sivulta löydät tietoa taloutesi suunnitteluun ja varautumiseen ikääntyessä.

Useimmille eläkkeelle jääminen tarkoittaa ansiotason pudotusta. Kuukausittaiset tulot ja menot sisältävän kuukausibudjetin tekeminen voi helpottaa uuteen tulotasoon totuttautumista. Suunnitellun budjetin mukaan voi kokeilla elää jo ennen eläkkeen alkua, jotta ansiotason muutos ei tule yllätyksenä.

Voit arvioida tulevan eläkkeesi määrää Työeläke.fi-sivuilla.

Kelan Eläkeläiset-sivuilla voit tutustua erilaisiin tukiin, kuten eläkeläisen asumistukeen, toimeentulotukeen ja hoitotukeen. Sivustolta löydät myös ohjeet, kuinka voit hakea erilaisia etuuksia. 

Oletko pohtinut millaisia eläkepäiviä haluaisit viettää? Talouden suunnittelu ja ennakointi voi mahdollistaa haaveittesi toteutumisen.

Tarkista, ovatko talousasiasi ja tulevaisuuden suunnitelmasi hyvässä tasapainossa, vai tarvitsetko tuoreempaa tietoa ja asioiden ajan tasalle viemistä. Voit arvioida tilanteesi Finanssialan, Takuusäätiön ja Marttojen toteuttamalla testillä.

Takuusäätiön verkkosivuilla voit verrata omaa talouttasi viitebudjetteihin ja suunnitella talouttasi tulevaa varten.

 

Ikääntyminen voi vaikuttaa vakuutusturvaasi niin terveyden näkökulmasta kuin omaisuuden vakuuttamisen kannalta. Nykyisten vakuutustesi ehdot on hyvä tarkistaa aika-ajoin ja tarvittaessa päivittää ne vastaamaan muuttuvia tarpeita. 

Esimerkiksi eläkeikää lähestyttäessä, voi olla hyvä harkita henkivakuutuksen tarvetta tai yksilöllisen eläkevakuutuksen hankkimista. Myös matkavakuutusten ikärajat ja ehdot kannattaa tarkistaa, sillä ne voivat vaihdella vaihdella vakuutuksesta riippuen. Sairaus- ja tapaturmavakuutustenkin ehdot kannattaa tarkistaa.

Leskeksi jääminen tuo mukanaan monenlaisia taloudellisia kysymyksiä ja muutoksia. Leski voi saada leskeneläkettä ja muita tukia, mutta taloudellinen tilanne riippuu monista tekijöistä, kuten aiemmasta varallisuudesta, testamentista ja perintöjärjestyksestä. 

Lesken taloudellinen asema ja tukimahdollisuudet:

  • Leskeneläke: Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaalle leskelle, jolla on ollut avioliitto tai rekisteröity parisuhde edesmenneen kanssa. 
  • Työeläkelaitoksen leskeneläke: Leskeneläke voi tulla myös työeläkelaitokselta, ja sen saaminen voi jatkua pidempään kuin Kelan leskeneläke, esimerkiksi kunnes nuorin yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta Suomi.fi
  • Lapseneläke: Jos leskellä on alaikäisiä lapsia, he voivat saada lapseneläkettä Kelasta tai muista eläkelaitoksista. 
  • Muut tuet: Leski voi olla oikeutettu myös muihin tukimuotoihin, kuten yksinhuoltajakorotukseen lapsilisään, asumistukeen tai toimeentulotukeen, jos taloudellinen tilanne sitä vaatii. 
  • Perintöoikeus: Leskellä on avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, ellei avioehtoa ole, ja hän voi saada perintöä, jos vainaja on tehnyt testamentin hänen hyväkseen. 
  • Ositus: Kuoleman sattuessa tehdään ositus, jossa puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi, ellei leskellä ole vähemmän varallisuutta kuin vainajalla. 
  • Vähimmäissuoja: Leskellä on oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto ja asuinirtaimisto jakamattomana hallinnassaan, ellei hänen varallisuuteensa kuulu hänen kodiksi sopiva asunto. 

Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia, on etsittävä ratkaisu, miten hänen asioitaan hoidetaan hänen puolestaan. Läheinen voi hoitaa toisen asioita esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksien avulla tai edunvalvontavaltakirjalla. Aivan ulkopuolinen virallinen edunvalvonta voi tulla kyseeseen silloin, kun sopivaa henkilöä ei löydy lähipiiristä. Edunvalvojana ja edunvalvontavaltuutettuna toimimisen eroista suurin on se, ettei vuosittaista tilitystä vaadita toimitettavan minnekään silloin, kun toimitaan edunvalvontavaltuutettuna ja valvottava henkilö ei sitä ole erikseen vaatinut tekemään. 

Edunvalvontavaltuutusvaltakirja on siis asiakirja, jolla nimeät henkilöt hoitamaan tulevaisuudessa asioitasi siinä tapauksessa, että et siihen itse enää kykene. Edunvalvontavaltakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa siinä vaiheessa, kun sitä tarvitaan. Vahvistaminen tehdään siis vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän pysty asioitaan hoitamaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että edunvalvontavaltakirja laaditaan oikein.

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen yhteydessä valtuutettu on velvollinen tekemään alkutilityksen, jossa luetteloidaan valvottavan henkilön omaisuus valtuutuksen vahvistamisen hetkellä.  

Lisätietoja edunvalvonta-asioista löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Hoitotahdossa ilmaiset, millaista hoitoa haluat elämän loppuvaiheessa. Hoitotahto koskee ennen muuta sairaanhoitoa ja terveydentilaasi koskevaa päätöksentekoa. Hoitotahdossa määrätään muun muassa elvytyksestä tai siitä, että elvytystä ei anneta. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilökuntaa.

Hoitotahto on hyvä tehdä siltä varalta, että et pysty itse osallistumaan hoitopäätöksiin. Siihen voivat olla syynä esimerkiksi tajuttomuus, vakava sairaus, onnettomuus tai vaikkapa muistisairaus. Hoitohenkilökunnan täytyy kunnioittaa toiveitasi hoidosta, hyvästä elämästä ja arvokkaasta kuolemasta. Hoitotahdossa voit määritellä, milloin luovutaan hoitotoimista, jotka ylläpitävät elintoimintojasi keinotekoisesti tai pidentävät elämääsi lyhytaikaisesti.

Hoitotahdon voi laatia sähköisesti omakanta.fi-palvelussa. Sen voit tehdä myös vapaamuotoisesti paperille. Myös suullinen hoitotahto on on virallinen, jos se on kirjattu sinun potilasasiakirjoihisi hoitohenkilökunnan nähtäville. Hoitotahdolle ei ole siis yhtä tiettyä muotoa, mutta on suositeltavaa tehdä se kirjallisesti ja käyttää todistajia.

Hoivatahto

Hoivatahto liittyy arjen sujumiseen tilanteessa, jossa tarvitaan muiden apua, mutta päätettävänä eivät ole sairaanhoitoon liittyvät asiat tai ratkaisut. 

Hoivatahto on juridinen asiakirja, johon listataan omat toiveet siitä, millaista hoivaa tulevaisuudessa haluaa. Yleensä eniten mietintää aiheuttaa asumiseen liittyvät kysymykset. Haluanko asua kotona vai hoivakodissa? Minkälaisia hoivapalveluita haluan kotiin tai hoivapaikkaan? Hoivatahtoon voi lisätä myös toiveita esimerkiksi ruoasta, virkistäytymisestä, vaatetuksesta, kauneudenhoidosta, kulttuurista ja liikunnasta. Hoivatahdossa voi kertoa seikkoja myös omasta seksuaalisuudestaan ja uskonnostaan.