Puheeksi ottaminen | Raskaana olevat päihteitä käyttävät naiset

Tämä sivu on osa raskaana olevan päihteitä käyttävän naisen ja vauvaperheen palveluketjua.

  • Päihteiden käytöstä keskusteltaessa pyri avoimeen ja luottamukselliseen ilmapiiriin. Käytöstä kysytään suoraan ja syyllistämättä.
  • Arvostava kohtaaminen on tärkeää hoitosuhteen onnistumiselle ja se edesauttaa asiakkaan sitoutumista käynteihin sekä motivoi jatkotuen vastaanottamiseen ja päihteettömyyteen.    
  • Kerro asiakkaalle, että kaikilta raskaana olevilta naisilta kysytään päihteidenkäytöstä.
  • Kun asiakkaalta kysytään päihteistä ja niiden käytöstä, saattaa se osalle asiakkaista olla ensimmäinen ja ehkä hämmentävä kokemus.
  • Kysyessäsi päihteiden käytöstä, asiakas kertoo usein lopettaneensa päihteiden/huumeiden käytön, kun sai tietää olevansa raskaana. Jatka keskustelua kysymällä, millaista päihteidenkäyttö oli ennen  lopettamista? Muista: Sinun ei tarvitse olla päihdetyöntekijä!
  • Anna aina positiivista palautetta päihteiden käytön muutoksesta.

Kun huoli herää sinulle työntekijänä:

Kerro asiakkaalle:

  • omista tunteistasi ja ajatuksistasi, mistä sinulle nousee huoli asiakkaan päihteiden käytössä
  • mitä vaikutuksia hänen omilla päihteiden käyttöön ja palveluiden vastaanottamiseen liittyvillä valinnoilla voi olla tulevan vauvan ja perheen elämään.
  • tutustukaan yhdessä asiakkaan kanssa palvelupolkuun ja tukivaihtoehtoihin esim. Katso Raskausajan päihdetyö, Verkostoyhteistyö
  • ettei asiakkaan selän takana tehdä mitään, mistä hän ei tietäisi.

Ensitapaamisessa luottamus saavutetaan nopeammin, kun ensin työskennellään asiakaslähtöisesti.

Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan, että työntekijä huomioi ensin asiakkaan naiseuden, raskauden ja äitiyden sekä kumppanin miehenä ja isänä olemisen, jonka jälkeen vasta siirrytään keskustelemaan päihde- ja psyykkisistä ongelmista

Elämäntilanteeseen liittyviä haasteita mm.

  • Raskaus on usein suunnittelematon
  • Talousvaikeuksia
  • Matalampi koulutustaso ja työllistymisaste
  • yksinhuoltajuus ja vähäinen sosiaalinen tuki
  • puolison päihdeongelma

Mielenterveydenhäiriöt ja stressi

  • Kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin kokemuksia ja traumaattisia elämäntapahtumia sekä lapsuudessa, että aikuisiässä
  • Riittämätön osallistuminen (raskaudenaikaiseen) seurantaan ja hoitoon
  • Häpeä, syyllisyys ja pelot siitä, miten tulee kohdatuksi terveyspalveluissa
  • Merkittävät vanhemmuuden haasteet

Lähde: LT Heidi Jussila psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erikoispätevyys