Sosiaalinen hyvinvointi vahvistuu yhdessä tekemällä – osaamiskeskustoiminta uudistuu

”Verkostomaisen toimintansa ansiosta sosiaalialan osaamiskeskus tulee jatkossa muuttumaan vastaan tulevien haasteiden myötä.” Näin todettiin vuonna 2001 suunnitelmassa, jonka pohjalta osaamiskeskusta lähdettiin Keski-Suomessa perustamaan. Takana oli vuosikymmenten mittainen niin alueellinen kuin kansallinen kehittämistyö osaamiskeskusrakenteen muodostamiseksi. Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta tuli voimaan 1.1.2002 ja se on määrittänyt perustehtäväämme siitä alkaen. 

Muutosvalmius on kuvastanut hyvin Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta, Koskea, myös aivan viime vuosina. Valmistautuminen hyvinvointialueuudistukseen edellytti Koskelta tulevaisuusskenaarioiden työstämistä. Hyvin varhaisessa vaiheessa tuli esiin, että hyvinvointialueuudistus muuttaa osaamiskeskuksen roolia sosiaalihuollon toimijoita koordinoivana ja kehittämishanketyötä tukevana maakunnallisena tahona. Reilu vuosi sitten tehty päätös siirtymisestä liikkeen luovutuksella Keski-Suomen hyvinvointialueelle mahdollisti perustehtävämme jatkumisen uusissa rakenteissa. Olemme jälleen uuden edessä sosiaalialan osaamiskeskuksen muuttuessa maakunnallisesta toimijasta yhteistyöaluetasoiseksi 1.7.2025. 

Uudessa rakenteessa ja uudella tavalla – tutkimus ja kehittäminen keskiössä

Koskessa on ollut vuosi aikaa pilotoida sitä, miten sosiaalialan osaamiskeskus rakentuu osaksi julkista sektoria ja löytää siellä perustehtävän mukaisen paikkansa. Kokemuksemme on ollut hyvin myönteinen ja sijoittuminen osaksi tietojohtamisen palvelualuetta on liittänyt meidät tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden -rakenteisiin. Olemme aktiivisesti linkittäneet toimintaamme konsernipalveluiden sisällä eri palvelualueisiin samoin kuin palveluiden tuottamiseen. Konkreettisesti olemme olleet mukana palveluiden kehittämisessä mm. sparraamalla yhteisösosiaalityön ja yhteisövaikuttavuuden vahvistumista, koordinoimalla sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjakopilotteja sosiaali- ja terveysministeriön hyvän työn ohjelmassa, tekemällä erilaisia selvityksiä asiakastyötä tekevien näkemyksistä, kokemuksista ja ehdotuksista.

Yhteistyömme tutkimusasiantuntijoiden kanssa on ollut tiedon jakamista sosiaalityön tieteellisistä tutkimuksista, joiden tutkimusperinne, tutkimuskäytänteet ja -menetelmätkin ovat olleet vieraita terveydenhoidon ja lääketieteen tutkimuksiin perehtyneille. Laadulliset menetelmät, kanssatutkijuus ja lasten osallisuus linkittyen lapsen oikeuksiin tuovat tutkimuksiin aivan oman näkökulmansa. Yhdessä vaikuttavuusasiantuntijoiden kanssa olemme työstäneet vaikuttavuustyön edistämistä sosiaalipalveluissa mielessämme kysymys, miten teemme sitä sosiaalipalveluiden tarpeista, eettisistä arvoista ja tietopohjasta käsin hyödyntäen samalla jo tehtyä terveydenhuollosta. Kirjastopalveluiden kanssa tehty yhteistyö on mahdollistanut tietopohjan rakentamisen mm. kehittämishankehakuihin. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä olemme käynnistäneet rikasta keskustelua ja ideointia siitä, miten sosiaalinen hyvinvointi saadaan näkyviin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tavoitteisiin, seurattaviin mittareihin sekä sen raportointiin. Olemme vahvistaneet sosiaalityön ja laajemminkin sosiaalialan harjoitteluiden kokonaisuutta. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyön tuloksena on syntynyt rakenne, prosessi ja välineet sosiaaliseen raportointiin aivan uudenlaisen tiedon tuottamisen tapana.

Aktiivinen yhteistyö eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulun kanssa on jatkunut ja myös vahvistunut. Säännölliset vapaamuotoisetkin keskustelut ovat edesauttaneet sosiaalityön tutkimuksen näkyväksi tekemistä. Parhaillaan käymme keskustelua sosiaalihuollon tutkimusrakenteiden vahvistamisesta hyvinvointialueella. Samalla odotamme valtiolta sosiaalityön tutkimuksen rahoituspäätöksiä. Ensimmäistä kertaa olemme rakentaneet hakemuksiin mahdollisuuksia myös tutkija/kehittäjä-sosiaalityöntekijäresursseihin hyvinvointialueelle. 

Miksi haluamme edelleen korostaa sosiaalista?

Hyvinvointialueen strategia tukee vahvasti sote-integraatiota ja monialaista yhteistyötä, jota osaamiskeskus haluaa olla edistämässä. Johtuen monesta asiasta menneessä sosiaalihuolto tarvitsee jatkossakin erityistä huomiota. Monessa yhteydessä, varsinkin mediassa, sote-puhe kääntyy tarkastelemaan palveluita ja henkilöstöä pelkästään terveydenhuollon näkökulmasta. Sote-integraatio syntyy kuitenkin vain siten, että me tietoisesti ja suunnitelmallisesti huomioimme myös sosiaalisen hyvinvoinnin, joka tuo lisäarvoa terveyteen ja turvallisuuteen. Siinä on kyse ihmisen kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä, ihmissuhteista ja kuulumisesta johonkin, osallisuudesta ja luottamuksesta siihen, että kun ei selviä, saa apua. Sairaanakin ihmisen sosiaalinen hyvinvointi voi olla korkealla, jos em. tekijöistä on huolehdittu.

Kohti Järvi-Suomen osaamiskeskusta

Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, joksi osaamiskeskusta 1.7.2025 alkaen nimitetään, saa suuret saappaat, joskin hieman pienet jalat. Henkilöstöresurssointi on suunnilleen sama kuin yli 20vuotta sitten, valtion rahoitus yli puolet pienempi. Mutta pohjatyötä on jo tehty ja hartiat levenevät. Siitä on hyvä jatkaa. Sosiaalihuollon tukea tarvitsevat ansaitsevat tietoon pohjautuvaa, myönteisiä vaikutuksia aikaan saavaa palvelua. 

Tule uudistamaan sosiaalihuoltoa – kumppanuushaku käynnissä

Järvi-Suomen osaamiskeskuksen muodostamiseksi on avattu avoin kumppanuushaku, joka on avoinna 13.6 kello 15.00 asti. Mukaan muodostamaan uutta Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta pääsee laittamalla sähköpostia osoitteella kirjaamo@hyvaks.fi. Aihekenttään tulee laittaa otsikoksi “Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen muodostaminen”.  

Sointu Möller
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue