Lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena vahvistaa hoitoon pääsyä

Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpano on tapahtunut vauhdilla: presidentti vahvisti lain 30.12.2024 ja neljän kuukauden kuluttua, toukokuun 2025 alussa terapiatakuu astui voimaan. Terapiatakuun tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille oikea-aikaista mielenterveyden tukea ja hoitoa sekä vahvistaa heidän oikeuksiaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terapiatakuulainsäädäntö on tärkeä lainsäädännöllinen toimenpide turvaamaan tasalaatuisuutta lasten ja nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisyssä ja hoidon saatavuudessa. Terapiatakuu koskee kaikkia alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Lainsäädännön tavoite on hyvä. Palvelujärjestelmä tietojärjestelmät mukaan lukien ei ole vielä kokonaisvaltaisesti valmiina terapiatakuun edellyttämään palvelutoimintaan eikä tiedonhallintaan. Terapiatakuu itsessään ei myöskään takaa riittävää lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja -hoidon kokonaisuutta. Terapiatakuulainsäädännön kautta säädetään vain tiettyjen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvista, psykologiseen vuorovaikutukseen perustuvista määrämuotoisista ja aikarajoitteisesta psykososiaalisista hoidoista ja lyhytpsykoterapiasta sekä 28 vuorokauden enimmäisajasta, jonka puitteissa hoito on aloitettava. Kaikkiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ei ole vielä myöskään olemassa vaikuttavuusnäyttöön perustuvia menetelmiä. Terapiatakuu käsitteenä on saanut myös kansallisesti kritiikkiä, koska kyse on paljon muusta kuin varsinaisesta psykoterapeutin antamasta terapiasta.

Perheen ja läheisverkosto tärkeässä roolissa

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi rakentuu pitkälti perheessä, kasvuympäristössä ja ihmissuhteissa, joissa lapsi ja nuori elävät. Tarvitsemme jatkossakin perhekeskeistä työotetta ja huoltajien sekä läheisverkoston mukaan ottamista työskentelyyn vanhemmuuden tukea unohtamatta.

Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeen ja hoitoon sisältyy paljon muutakin kuin tietyt menetelmämuotoiset työskentelyt. Tällaisia tuen ja hoidon muotoja on mm. keskusteluapu, toiminnallinen tuki, arjen kuormituksen keventäminen ja perheen vuorovaikutuksen tukeminen sekä tarvittaessa lääkehoito. Nämä erilaiset tuen muodot tulee käyttää lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja hoitamiseksi viiveettä, vaikka lapsen tai nuoren kohtaavalla työntekijällä ei olisi varmuutta mielen hyvinvointia horjuttavasta ongelmasta tai sen luonteesta. Interventioita itsessään ei ole tarkoitus nostaa ensisijaiseksi mielenterveystyön muodoksi.

Yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on keskeistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin pysty vastaamaan lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisesta, mukaan talkoisiin tarvitaan perheet, lasten ja nuorten arjen toimintaympäristön toimijat. Tässäkin olemme oikealla polulla – yhteisövaikuttavuustyö on käynnistynyt Keski-Suomessa.

Keski-Suomi valmiina terapiatakuun toteuttamiseen

Keski-Suomessa on valmistauduttu terapiatakuuseen. Henkilöstöä on koulutettu niin opiskeluhuollon kuin lasten ja nuorten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa määrämuotoisiin lyhytinterventioihin. Keski-Suomessa on kattavat lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihde- sekä perheneuvolapalvelut. Palvelutoimintaa kehitetään koko ajan.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin kannalta kaiken a ja o on kuitenkin turvallinen, tasapainoinen ja mielekäs arki ja hyvät ihmissuhteet. Tähän voimme jokainen toiminnallamme vaikuttaa.

Hanna Hämäläinen
palvelupäällikkö
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue