Kieli- ja kulttuuritietoisuutta tarvitaan, kun Keski-Suomi kansainvälistyy

Miksi kansainvälinen rekrytointi on tärkeää? 

Sosiaali- ja terveysala elää suurta muutosta. Väestön ikääntyminen, eläköityvien suuri määrä ja pienenevät ikäluokat tulevat näkymään tulevina vuosina hoitoalan työllisyystilanteessa. Suomalaisten koulutettujen hoitajien määrä ei yksin riitä takaamaan laadukasta hoitoa tulevaisuudessa – tarvitsemme osaajia myös valtion rajojemme ulkopuolelta.   

Kansainvälisen rekrytoinnin ennakointityö on tärkeää. Työyhteisöjen rakentaminen kieli- ja kulttuuritietoisiksi vaatii aikaa, resursseja ja erityisesti lähijohtamisen tukea. On varmistettava, että kieli- ja kulttuurieroja huomioiva työkulttuuri saa juurtua rauhassa ja että sen rakentamiseen annetaan riittävä tuki kaikilla tasoilla.  

Laadukkaan hoidon ytimessä: kieli ja kulttuuri 

Yksi keskeinen haaste kansainvälisessä rekrytoinnissa on suomen kielen oppiminen. Hoitotyössä kieli ei ole vain väline, vaan olennainen osa turvallista ja laadukasta hoivaa ja hoitoa. Samalla meidän on tuettava suomenkielistä henkilöstöä toimimaan kulttuurisensitiivisesti myös asiakkaiden kanssa, kun Keski-Suomi kansainvälistyy, ja myös potilaskunta monimuotoistuu.  

Kieltä opitaan kurssien lisäksi parhaiten käyttämällä sitä arjessa rohkeasti. Hyvinvointialueella pyrimme kehittämään kielen tukea uusille työntekijöille varsinkin perehdytysvaiheessa. Työssä tapahtuva kielen arkikäyttö sekä vapaa-ajan vuorovaikutustilanteet auttavat todella paljon kielen kehittymistä.  

Me keskisuomalaisina voimme osaltamme auttaa myös. Vaikka hiljaisuus on meille suomalaisille varsin miellyttävä olemisen muoto, voi joskus muutama ystävällinen sana ja kuulumisten vaihto auttaa vieraskielistä kehittämään kielitaitoaan sekä tuntemaan itsensä tervetulleeksi paikkakunnalle. Kielitaidon kehittäminen sekä kotoutumisen tukeminen ovat suurimmat valttikortit pitovoiman luomiseksi. 

Tulevaisuuteen varautuminen on yhteinen tehtävä 

Vaikka kansainvälinen rekrytointi ei ole juuri nyt se kriittisin kysymys, se on lähivuosien kannalta silti väistämätön realiteetti. Meidän on yhdessä luotava Keski-Suomesta paikka, jossa ihmiset – tulivatpa he läheltä tai kaukaa – haluavat asua, työskennellä ja jäädä. Tämä edellyttää toimivia rakenteita, inhimillistä kohtaamista ja yhteistä vastuuta. 

Kansainvälisessä rekrytoinnissa kilpailemme paitsi Suomen sisällä osaavista tekijöistä, myös muiden maiden kanssa. Ei ole itsestään selvää, että kansainvälinen osaaja automaattisesti valitsee Suomen. Hän luonnollisesti pohtii “Mitä minä saan siitä, että valitsen juuri Suomen ja kuinka mielekästä elämää pystyn siellä elämään - vai toteutuisiko tämä paremmin jossain muualla?”  

Meidän on yhdessä rakennettava houkutteleva, turvallinen ja kannustava ympäristö, jotta saamme joukkoomme parhaat osaajat sekä parasta mahdollista hoitoa itsellemme ja läheisillemme. 

Annu Karkama 
Kirjoittajan toimii kansainvälisyyskoordinaattorina Keski-Suomen hyvinvointialueella. Työn keskiössä on kansainvälisen rekrytoinnin kehittäminen, työyhteisöjen tukeminen kieli- ja kulttuuritietoisemmaksi sekä käytännön tukimateriaalien tuottaminen henkilöstölle.